torstai 26. kesäkuuta 2014

Keskiviikkoni: onnesta sitruunaperhosiin ja jäätelökioskin valtavaan valikoimaan!

Eilisen päivän saldo: 1,5h salitreeniä. 45 minuutin aamulenkki. 2h päikkärit. Hurvittelua kahvilassa, kaupoissa ja taidenäyttelyssä kera ystäväni ja hänen ihanan poikansa. Yllätysvierailu. Aurinkoisella parvekkeella välipalaa, kana-kasvis-mansikkatortilloita. Ystävättären kanssa vietetty hersyvän hauska ilta ja herkullinen päivällinen. Käpertyminen sohvanmutkaan viltin alle villasukat jalassa. Aika ihana keskiviikko. Kiitän ja olen kiitollinen :)

Keskiviikko aamu alkoi tuttuun tapaan klo 6 kuntosalilla. En koskaan meikkaa kuntosalille. Enkä muutenkaan kovin paljoa. Saatan lähteä kauppaan tai töihin ilman meikkiä. Sitä on vuosien varrella oppinut arvostamaan luonnollisuutta. Pakerran salilla treeniohjelman läpi puolessatoista tunnissa, tämän jälkeen suuntaan 45 minuutin aamulenkille. Treenien jälkeen syön aamupalan ja nautin olotilastani. Illalla hilpaisen vielä kevyelle lenkille, jossa vauhtileikittelen välillä kävellen ja välillä juosten. Tänään salitreeneistä on välipäivä, aion vain käydä tuttavan koiruuden ja ystävän kanssa leppoisalla iltalenkillä. Se miksi aloin pitämään kehostani huolta on se, että ylipainon kertyessä mukana tulee ikäviä liitännäissairauksia, joista pahimmillaan ei pääse koskaan eroon. Onneksi näin ei käynyt minun tapauksessani vaan havahduin oikealla aikaa tekemään elämäntaparemontin. Ulkonäkö on tässä asiassa sivuseikka, se muokkautuu sisäisen hyvän olon mukana. Raudan tempominen tekee hyvää sielulle ja hieman kehollekin :) Olen nykyään vähemmän ulkonäkökeskeinen kuin kymmenen vuotta sitten. Jos ihmisellä ei ole sisällään hyvä olla ja sisäinen hehku puuttuu, niin se näkyy ulospäin. Olen harrastanut nuoruudessani kilpaurheilua ja rakastan sitä olotilaa kun treenaaminen hieman sattuu. Sillon tietää elävänsä, treeni on mennyt ainakin oikeaan osoitteeseen. Treenin jälkeinen olotila on aivan mahtava, adrenaliini ja hiki virtaavat.



 En ole koskaan määritellyt ihmisiä heidän sosiaalisen statuksen, koulutuksen tai ulkonäkönsä mukaan, jokainen on omalla tavallaan arvokas, osaava ja upea ihminen. Ulkoinen olemus on muuttuvan hauras, se ei kerro ihmisestä läheskään kaikkea. Antaa kaikkien kukkien kukkia, tärkeintä on, että itse on sinut kroppansa ja mielensä kanssa. Hollywoodissa tavoitellaan kokoa, joka on jo nollaakin pienempi, eli triplanollaa.
Koko on niin suunnattoman pieni, että siihen päästäkseen on vyötärön oltava samanpaksuinen kuin 6-8 -vuotiaalla lapsella. Lienee turhaa sanoa, että terveellisestä ilmiöstä tai normaaleilla elämäntavoilla saavutettavasta ulkonäköideaalista ei ole kyse.
 Aikuisen naisen ei pitäisi olla pienen lapsen mitoissa. Mitä muutamista muhkuroista. Onni tulee muista asioista kuin mahdollisimman pienestä vaa án numeroista.
 

Jokainen meistä on kuin taideteos. Kauneus on katsojan silmissä, kaikissa meissä on vahvuuksia ja puutteita. Kaikki me olemme kauniita. Naisen kauneus kumpuaa sisältä päin. Kaunis ulkonäkö, isot rinnat ja muut ulkoiset tekijät ovat vain kuori. Ilman sisällä olevaa kauneutta ei kaunis kuori tuo onnellisuutta. Aitous on tärkeää. Ei kannata rakentaa itsestään sellaista kuvaa, mihin ei itsekään usko. Kävin eilen ystävättäreni ja hänen ihanan poikansa kanssa Kuutti Lavosen taidenäyttelyssä. 

Elämä ei ole aina yksinkertaista. Sitä oppii ymmärtämään, että kaikella on tarkoituksensa. Emme ole koskaan valmiita ihmisinä, opimme ja kasvamme elämän mukana.

Kodin Kuvalehden facebook-sivuilta löytyi kauniita ja ajatuksia herättäviä lauseita. On hyvä pysähtyä tasaisin väliajoin miettimään elämäänsä, tavoitteita ja tarkistaa kulkeeko unelmiaan kohti. Seison ajatuksineni näiden seuraavien lauseiden takana.










Torstai on toivoa täynnä. Iltapäivällä työkamun kanssa piipahdan kahvilaan. Rakastan tätä kesäloma elämää. Olen kiirehtinyt aivan tarpeeksi elämäni aikana kesäisin ja mennyt liian aikataulutetun kalenterin mukaan. Nyt voin hyvällä omallatunnolla nauttia tästä kesästä ja ainutkertaisista hetkistä. Hetkistä, jotka eivät palaa enää koskaan sellaisina luokseni. Elämä muuttuu, ihmiset muuttuvat, vuodenajat vaihtuvat, on elettävä hetkessä ja oltava onnellinen sitruunaperhosen näkemisestä ja jäätelökioskin valikoiman äärellä.

Kepeää kesäpäivää,



7 kommenttia:

  1. Jälleen puhut asiaa. yksi motoistani onkin: "Jollen kelpaa sellaisena kuin olen, saa olla kelpaamatta". Ketään ei pidä alkaa mielistelemään ja olemaan jotain muuta mitä haluaa olla tai mitä on. "Ihannemittaiset" Ameriikan neitokaiset saavat lapsenvartalonsa kivuliain leikkauksin. En voi käsittää kipujen kanssa elävänä, kuinka joku voi ulkoisten apujen vuoksi haluta kivut itselleen?!
    -Viltsu-

    VastaaPoista
  2. Oikein ihanaa torstaita... aurinkoa ja iloa päivään :))

    VastaaPoista
  3. Ihana hyvän mielen postaus. Liikunnasta saa virtaa ja hyvän olon, joka tosiaan säteilee ulospäin ja itselläni ainakin käytökseen saakka :).

    VastaaPoista
  4. Sinähän kuntoilet melkein kuin joku huippu-urheilija:) Olisi tarpeen minunkin taas ottaa itseäni niskasta kiinni, mutta tällä hetkellä on paukut lopussa. Nuo mainitsemasi ajatelmat ovat kyllä kauniita.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kauniista kommenteista :) Kuntoilu tuntuu nyt niin kivalta, että nautin siitä valtavasti. Pitkään mulla vierähtikin muffinssi-pullamössömaailmassa, jossa olo oli varsin tukala.

    VastaaPoista
  6. Ajatuksia herättävä ja hyvä postaus, hyvin on kiteytetty teksti tärkeästä asiasta! Kiitos tästä :)

    VastaaPoista
  7. Minulla on viime aikaoina jäänyt bloggaaminen ja sen myötä myös blogien lukeminen kovin vähälle. Onpas upeeta huomata, miten mahtavalla motivaatiolla jaksat liikkua ja treenata. Kunpa saisin itsestänikin enemmän irti :)

    Ihanaa kesää sinulle!

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥