tiistai 30. syyskuuta 2014

Mä flexaan!

"Yhä tääl kyhätää, mitä tykätään mä flexaan, flexaan, flexaan pysähdy, hei me jo ollaan täällä aika pitkä matka hiekkalaatikolta tähän iltaan raivattiin putsaan fuckboyt pois mun olkapäältä ja mä flexaan, flexaan, flexaan."

  Välillä voi hieman flexata ;)
Jos ei kestä kipua, ei voi kehittyä! Se on mottoni treenaamisesssa. Oikeastaan rakastan sitä hetkeä, kun tekee tiukkaa vetää vielä kaksi hauiskääntöä, silloin tietää, että treeni on mennyt oikeaan osoitteeseen. Treenin jälkeen on mukava lompsia töihin suihkun raikkaana. Sitä vaan on päässyt jo salilla niin hyvään vauhtiin päivän käynnistyksessä, että sitä ei voi pysäyttää mikään. Tuntuu, että vaatteetkin istuvat paljon paremmin, kun treenaa säännöllisesti. Se on vaan se fiilis ja sisäinen hyvä olo, jonka takia jaksaa aamulla nousta sängystä kello 6. En ole koskaan ollut aamuvirkku, vaan olen opetellut treenien myötä aamueläjäksi ja se on todellakin kannattanut. Ei kannata urautua siihen vanhaan ja "hyvään" ajatustyyliin. Jaksan arjen aherrusta paljon paremmin, kun pidän itsestäni huolta. Toisille se on käsitöiden näpertelyä tai laitesukellusta, mutta minulle se on hikikuntoilua juosten ja kuntosalilla treenaillen. 
Kuinka sinä pidät itsestäsi huolta?

Jos ei uudista asennettaan, ei voi uudista elämäntyyliäänkään. Itse en ole jäänyt mistään paitsi uudistaessani elämääni, olen sen sijaan saanut valtavasti uusia ihania asioita elämääni.Uusi asenne ja elämäntyylini tuntuvat paljon paremmilta kuin entinen elämäni.
Tunnen olevanu eheämpi, aikuisempi ja entistä määrätietoisempi. Tästä on hyvä jatkaa.





The pain you feel today will be the strength you feel tomorrow!



maanantai 29. syyskuuta 2014

Leppoisissa tunnelmissa

Viikonloppu hurahti varsin leppoisasti, työnmerkeissä, ihastellen aurinkoa ja lepäillen.
Ollaan otettu Maijan kanssa työpäivän jälkeen rennosti :)

Sain eilen tietooni erittäin hyvän asian,  mun loppuvuosi tulee olemaan helpompi kuin ajattelinkaan. Ihanaa, että elämä yllättää välillä iloisestikin, rukouksiini on vastattu. Olen niin kiitollinen parille ihmiselle! 

Viikonloppuna mietin asiakkaan kanssa elämää ja tärkeintä on se, mitä kannamme sydämessämme mukanamme, olemalla aitoja ja rehellisiä itsellemme, ei omaisuuden määrä tai suuret pihat. Henkinen rikkaus, jota ei voi ostaa rahalla. On oltava tasapainoisen onnellinen tässä hetkessä, tulevasta ei voi koskaan tietää.Mutta sen tiedän, että tänä aamuna löydän itseni kuntosalilta, vietän pitkän työpäivän työpaikalla ja kotiin tullessani kaappaan kisut syliini ja hellin heitä extrapaljon. Viikkoon sisältyy monia kiireisiä ja kivoja hetkiä, mutta välillä täytyy ottaa rennosti ja kelliä selällään x-asennossa ;)



Millaisia suunnitelmia sinulla on tälle viikolle?


lauantai 27. syyskuuta 2014

Herkkulauantai!

Viikot ovat laukanneet sellaista vauhtia eteenpäin, että on täytynyt pitää lujasti laukkaavan viikon harjaksista kiinni. Päivät vaan häviävät jonnekin, mutta en ole pahoillani. Enää kaksi viikkoa ja olen tällä hetkellä Wienissä :) Olen tehnyt töitä kaksi viikkoa ilman vapaapäiviä, joten pikkuhiljaa alkaa kropassa tuntumaan, että olisi vapaapäivän aika. Mutta en valita, syyslomalla rentoudun ja vietän laatuaikaa itseni ja ystävien kanssa.

Tänään suuntaan kulkuni auttelemaan kotitöissä ja ulkouilussa erästä vanhusta  ja tuttavan koiruutta. Samaisessa hommassa menee sunnuntaikin. On vaan niin kiva kuunnella vanhan ihmisen juttuja menneestä ajasta. Sitä arvostaa enemmän itsekin nykyisyyttä ja sen tuomia hyödykkeitä. Onni koostuu niin pienistä asioista ja jokaista meitä ketuttaa joskus oikein urakalla, mutta sen tunteen vangiksi ei pidä jäädä.

Näin syksyn tullen olen innostunut taas leipomaan. Innostuin toissapäivänä leipomaan herkullista kinuski-mascarpone-vaniljakastiketäytteellä olevaa omenapiirakkaa. Se oli niin makoisaa, että kokonainen piirakka hävisi yhden välitunnin aikana parempiin vatsoihin. Hyvä niin, koska koen onnistuneeni silloin, kun ruoka ja leivonnaiset häviävät lautaselta samassa silmän räpäyksessä.



Omenapiirakka kinuski-mascarpone-vaniljatäytteellä

Pohja:
150 g voita tai margariinia
1 ¼ dl sokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
Täyte:
1 ½ dl maitoa
1 ps vanhan ajan vaniljakastikejauhetta (Blå Band)
250 g mascarponejuustoa
½ prk kinuskikastiketta
400 g omenoita
1 ½ rkl siirappia

Laita siirappia uuniin menevän piirakan päälle.
Kun pinta on saanut kauniisti väriä, niin laita päälle folio ja jatka paistamista.
Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia.



 Pitäkää itsenne lämpöisinä syystuulten viuhuessa :)




perjantai 26. syyskuuta 2014

Valintoja, valintoja!

Torstai- ja perjantaiaamun tunnelmia. Oli jälleen kerran kaksi vaihtoehtoa,kuten kuvista näkyy. Valitsin ekan vaikken muutenkaan harrasta saunassa nukkumista :D 
Tähänkin voin vaan todeta, että eletty elämä antaa perspektiiviä asioille ja ajattelun vapautta. Täytyy seurata sydämensä ääntä.




Mä vaan rakastan aamutreenejä vaikken aamuvirkku olekaan. Treenatessa annan kaikkeni, pieni kipu vaan kasvattaa ja hikipisarat tuovat tuloksia. Olen uppoutunut treenin aikana niin omaan maailmaani, etten aina tarvitse edes musiikkia taustalle vauhdittamaan treenejä. Treenin jälkeinen olotila on sanoinkuvaamattoman ihana. Hikivirtaa, kropassa on pientä kipua sellainen olotila, että olen antanut jälleen kerran kaikkeni oman hyvinvointini puolesta. Suihku raikastaa virkistävästi ja työpäiväkin sujuu paremmin, kun on käynyt heti aamusta kuntoilemassa. Työpäivän jälkeen onkin hyvä mennä suoraan kotiin ja tehdä jotain kivaa, vaikkapa leipoa ja ottaa päikkärit ;)

Mun viikonloppuni menee illalla alkavassa Hämärän kaupan illassa, autellessa tuttava vanhusta kotitöissä, lenkittäessä toisen tuttavan koiruutta, lukien ja lepäillen. Niin, ja enää pari viikkoa ja alkaa syysloma, joten jaksaa jaksaa! Viikonloppuna en edes aio eksyä kuntosalille. Viikonloppu on pyhää lepoaikaa. Piste.


Leppoisaa viikonloppua!




torstai 25. syyskuuta 2014

Karmaiseva kohtaaminen

 Eilen aamulla taivaltaessani kuntosalille kuudeksi ja kohtasin karmaisevan näyn, räntää ja harsoista lunta. En haluaisi kohdata vielä pitkään aikaan talvea. Mutta onneksi treenit menivät hyvin, oli ainakin puhtia treenata sisätiloissa. Sitä osaa antaa arvoa tällaisina päiviniä kuntosalin juoksumatolle, jossa ei tarvitse kastella jalkojaan saatikka liukastella. Mutta olen ollut viimeaikoina myös ajoittain aika väsynyt. Nukahdin eilen illalla kirjaa lukiessani jo puoli kahdeksalta. Taidan olla jo aika vanhus?

Olen jatkanut kesäisen Superdieetin jälkeen treenejä, mutta en yhtä totisella naamalla kuin superdieetin aikaan. Liikkumisessa täytyy olla mukana ilo ja intohimo. Mun ei ole ollenkaan vaikea nousta aamulla kuudeksi kuntosalille työpäivinäkään. Töihin mennessä on freshiolo ja se tietoisuus, että päivän treenit on tehty onnistuneesti. Saan yleensäkin enemmän aikaan treenipuolella heti aamusta ja onhan toki treenaaminen heti aamutuimaan tyhjällä vatsalla myös tehokkaampaa. Olen löytänyt kultaisen keskitien, jossa mun ei tarvitse vahdata kaikkia suupalojani, vaan saan hetkutellakin välillä. Minusta vaan ei olisi sellaiseen bikinifitness touhuun, jossa laskettaisiin ihan jokainen suupala monien kuukausien jopa vuosien ajan. Se olisi minulle, kulinaristille, suurta kidutusta :D

Ulkomaanmatkoillakin tärkeintä on se, että saa syödä hyvin. Tuliaisista viis, kunhan saa hyvää ruokaa ja juomaa. Rakastan erilaisia ruokia, erilaisia liikuntamuotojakin vaikkakaan en pidä kovinkaan paljoa itse joukkuepeleistä, mutta vuodenajan suhteen olen aikalailla yksikantainen. Kevät ja kesä, ne ovat mun lempparikuukaudet. Aasinsiltana tästä tulikin mieleeni, että kunpa minulla olisi joskus vielä mahdollisuus lähteä talveksi pois Suomesta jonnekin lämpöiseen maahan. Olen huomannut, että auringonvalolla on minuun suuri vaikutus. Vaikka siellä joutuisikin tekemään töitä lomailun sijaan, niin olisihan se ihana kokemus. Olen miettinyt jonkin aikaa myös sitä, jos hakisin kesäloman ajaksi ulkomailla asuvaan perheeseen lastenhoitajaksi. Tällaisia ilmoituksia näkee silloin tällöin esimerkiksi Helsingin Sanomissa. Mutta mä olen ikuinen unelmoija, mulla on aina jokin unelma, joskus hieman hassuja sellaisia. Mutta mitäpä tämä elämä olisi ilman unelmia ja haaveita tällaisen räntäsateen keskellä ;)





Ettei postaus näytä yltiöenergiseltä ja terveelliseltä, niin haluan jakaa teidän kanssanne herkullisen omenagalettien ohjeen. Galettien tekeminen on nopeaa ja helppoa sekä lopputulos on todella herkullinen. Näitä mutustellessa mielialakin koheni kummasti, ei haitannut enää räntäsadekaan.


Omenagaletit

1prk Valio maustettua  rahkaa päärynä-kinuski

200g voita

½dl sokeria

3½dl venhäjauhoja

1tl leivinjauhetta



Päälle

3 omenaa

n.1rkl sokeria

1tl kanelia

1prk Valio maustettua vanilja-rahkaa tai jotain muuta makeaa rahkaa/hilloa.


Sekoita rommi-rusinarahka, pehmeä voi ja sokeri kulhossa. Lisää vehnäjauho-leivinjauheseos. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Anna taikinan kovettua hetkinen jääkaapissa. Leikkaa omenat ohuehkoiksi lohkoiksi, laita kulhoon ja sekoita sokeri-kaneli seos omenoiden joukkoon.  Muotoile taikina tangoksi. Leikkaa 16 osaan, pyöritä palloiksi. Taputtele pallot 2mm paksuisiksi. Käytä tarvittaessa apuna jauhoja. Levitä pohjalle vaniljarahkaa ja päällystä omenilla. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.
Ikävätkin asiat unohtuvat hyvän ruuan äärellä. Nautitaan tästäkin päivästä parhaimmalla mahdollisella tavalla :)



keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Herkullisia ajatuksia

 Eilen kutitti niin kovasti jauhopeukaloani, että oli aivan pakko leipoa. Leivoin karamelisoitua sipuli-pekonipiirakkaa. Siitä tuli niin makoisaa, namskis! Kuvissa piirakka ei ole kovinkaan herkullisen näköinen, mutta maku oli mitä parhain. Tästä tuli lempparipiiraani, niin hyvää se oli, siis oli :D myös vieraiden mielestä. Nautimme iltateet kera karamelisoidun sipuli-pekonipiirakan. Täällä on myös satanut räntää valtavasti, raskas huokaus. Räntäsade on raiskannut mun kesämaiseman. Talven ei vaan tarvitsisi tulla vielä hetikään. Se, kun on on täällä Peräpohjolassa asuttaessa niin raskaan pimeä ja pitkä. Mutta talven tullessa on aikaa enemmän leipoa, viettää kotielämää ja tunnelmoida, kun lyhdyissä palavat kynttilät.



Karamelisoitu sipuli-pekonipiiras

Pohja
125  g Voi
2  dl vehnäjauhoja
1/2  dl kaurahiutaleita
1  tl leivinjauhetta
1/2  prk  (à 200 g) Valio Crea Paahdettu punasipuli
 
Täyte
½                           pakettia pekonia
400  g sipulia ja punasipulia
2  rkl Voita
1/2  tl sokeria
1/3  tl suolaa
ripaus jauhettua valkopippuria  
1 1/2  prk  (à 200 g) Valio Crea Paahdettu punasipuli
2  dl Voimakkaan makuista juustoa


  • Valmista ensin pohjataikina. Nypi huoneenlämpöinen voi ja yhdistetyt kuivat aineet murumaiseksi taikinaksi. Lisää crème fraîche. Sekoita.
  • Painele taikina piirakkavuokaan (Ø 25 - 26 cm). Nosta jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.
  • Leikkaa sipulit 1/2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi.
  • Kuumenna voi isolla paistinpannulla. Lisää sipulit. Jos sipulit eivät kerralla mahdu pannulle ja haluat ne ehjinä piirakan pinnalle, paista ne kahdella pannulla tai kahdessa erässä.
  • Anna sipuleiden kypsyä kannen alla 10 min. Ripota pinnalle sokeri. Käännä sipulit varoen, jotta renkaat pysyvät kasassa.
  • Jatka kypsentämistä vielä ilman kantta 5 min. Mausta suolalla ja pippurilla.
  • Yhdistä crème fraîche ja juustoraaste. Levitä piirakkapohjalle.
  • Laita päälle sipulirenkaat ja paistettu pekoni.
  • Paista 200 asteessa uunin alaosassa 35 - 40 min tai kunnes kypsä. Tarjoa jäähtyneenä esim. salaatin kanssa.



Mutta nautitaan syksyn pimenevistä illoista, pienistä arkisista hetkistä, kynttilän liekin tuomasta tunnelmasta ja kodin lämmöstä. Itse vietän syksyisin ja talvisin paljon kotielämää ja selailen netistä matkasivuja. On ihana käpertyä torkkupeiton mutkaan, lukea kirjaa ja kuunnella kun sade ropisee ikkunanpieliin. Sellaisia yksinkertaisia ihania hetkiä, joihin kuuluu tottakai pala suklaata ;)


Herkullisin ajatuksin,


tiistai 23. syyskuuta 2014

Blogikirppis, osa II

Tervetuloa blogikirppikselle.
Olen kokenut henkisen kasvun ja oppinut luopumaan minulle tarpeettomista tavaroista.
Äitinikin on tyhjennellyt kaappejaan ja tässäpä on meidän siivoussaldo.
Kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa ja kaappitilakin on rajallinen.
Moni tavara on löytänyt jo uuden kodin, mutta näille pitäisi vielä löytää uusi koti.
Osa tavaroista, vaatteista ja kengistä on uusia, joita ei vain ole tullut käytettyä.

Jos olet kiinnostunut jostain tuotteesta, niin jätä kommentti sekä toimiva sähköpostiosoitteesi. Lisään ostamasi tuotteen hintaan mahdolliset postikulut, kiitos :) 
Tuotteet ovat myytävänä muuallakin.

Mini Muumimukit, 2kpl, yhteensä 10e


Muumi Muutto-kannu tarralla, 28e.





Vanha Arabian maitokannu. Lasite kunnossa, kameran salama tehnyt tepposet. 15e


6 kpl lautasia ja kuppeja Iittalan 24h-astioita. 45e

Vanha piippuleimalla oleva Arabian kannu, 30e.

Tummanharmaat verhot, uudet. 241*146. 2 verhoa, yhteensä 25e.
Kauniit kiiltävät verhot 2kpl, 242*148. Siistit. 20e.

Kaitaliina, koko 71*29, 5e. Ostettu aikanaan paikallisesta käsityöliikkeestä.

Korallin värinen paita, koko L, 7e. Uutta vastaava.

Puman paita, koko M, 8e. Uusi.

Catmandoon pikeepaita, koko 40, 7e. Kerran pidetty.

Davidin pikeepaita, koko L, 8e. Kerran pidetty.

Umbron ulkoilupuku. Takki+ mustat housut, koko 40, 25e. Pari kertaa pidetty.

Umbron ulkoilupuku. Takki+mustat housut, koko D40, 20e. Uusi.

Adidas-toppi,uusi, koko 36/38. 10e

Marimekon Unikko-farkkutakki. Uutta vastaava. Koko 38. 35e

Bleiseri, uutta vastaava, koko L, 10e.
Tennarit, koko 40, 7e. Uudet.

Lenkkarit, koko 38, 20e. Kerran käytetty.

Ballerinat, koko 39 ja 38. 20e. Uudet.

iPhonen kuoret, 3e.

YSL hopeasormus vaaleansinisillä zirkoneilla, 25e. Koko 17,5.


Koristepäärynä, 4e.

Iittalan kynttilänjalat, 2kpl 5e.


Mukavaa tiistaita!