torstai 25. syyskuuta 2014

Karmaiseva kohtaaminen

 Eilen aamulla taivaltaessani kuntosalille kuudeksi ja kohtasin karmaisevan näyn, räntää ja harsoista lunta. En haluaisi kohdata vielä pitkään aikaan talvea. Mutta onneksi treenit menivät hyvin, oli ainakin puhtia treenata sisätiloissa. Sitä osaa antaa arvoa tällaisina päiviniä kuntosalin juoksumatolle, jossa ei tarvitse kastella jalkojaan saatikka liukastella. Mutta olen ollut viimeaikoina myös ajoittain aika väsynyt. Nukahdin eilen illalla kirjaa lukiessani jo puoli kahdeksalta. Taidan olla jo aika vanhus?

Olen jatkanut kesäisen Superdieetin jälkeen treenejä, mutta en yhtä totisella naamalla kuin superdieetin aikaan. Liikkumisessa täytyy olla mukana ilo ja intohimo. Mun ei ole ollenkaan vaikea nousta aamulla kuudeksi kuntosalille työpäivinäkään. Töihin mennessä on freshiolo ja se tietoisuus, että päivän treenit on tehty onnistuneesti. Saan yleensäkin enemmän aikaan treenipuolella heti aamusta ja onhan toki treenaaminen heti aamutuimaan tyhjällä vatsalla myös tehokkaampaa. Olen löytänyt kultaisen keskitien, jossa mun ei tarvitse vahdata kaikkia suupalojani, vaan saan hetkutellakin välillä. Minusta vaan ei olisi sellaiseen bikinifitness touhuun, jossa laskettaisiin ihan jokainen suupala monien kuukausien jopa vuosien ajan. Se olisi minulle, kulinaristille, suurta kidutusta :D

Ulkomaanmatkoillakin tärkeintä on se, että saa syödä hyvin. Tuliaisista viis, kunhan saa hyvää ruokaa ja juomaa. Rakastan erilaisia ruokia, erilaisia liikuntamuotojakin vaikkakaan en pidä kovinkaan paljoa itse joukkuepeleistä, mutta vuodenajan suhteen olen aikalailla yksikantainen. Kevät ja kesä, ne ovat mun lempparikuukaudet. Aasinsiltana tästä tulikin mieleeni, että kunpa minulla olisi joskus vielä mahdollisuus lähteä talveksi pois Suomesta jonnekin lämpöiseen maahan. Olen huomannut, että auringonvalolla on minuun suuri vaikutus. Vaikka siellä joutuisikin tekemään töitä lomailun sijaan, niin olisihan se ihana kokemus. Olen miettinyt jonkin aikaa myös sitä, jos hakisin kesäloman ajaksi ulkomailla asuvaan perheeseen lastenhoitajaksi. Tällaisia ilmoituksia näkee silloin tällöin esimerkiksi Helsingin Sanomissa. Mutta mä olen ikuinen unelmoija, mulla on aina jokin unelma, joskus hieman hassuja sellaisia. Mutta mitäpä tämä elämä olisi ilman unelmia ja haaveita tällaisen räntäsateen keskellä ;)





Ettei postaus näytä yltiöenergiseltä ja terveelliseltä, niin haluan jakaa teidän kanssanne herkullisen omenagalettien ohjeen. Galettien tekeminen on nopeaa ja helppoa sekä lopputulos on todella herkullinen. Näitä mutustellessa mielialakin koheni kummasti, ei haitannut enää räntäsadekaan.


Omenagaletit

1prk Valio maustettua  rahkaa päärynä-kinuski

200g voita

½dl sokeria

3½dl venhäjauhoja

1tl leivinjauhetta



Päälle

3 omenaa

n.1rkl sokeria

1tl kanelia

1prk Valio maustettua vanilja-rahkaa tai jotain muuta makeaa rahkaa/hilloa.


Sekoita rommi-rusinarahka, pehmeä voi ja sokeri kulhossa. Lisää vehnäjauho-leivinjauheseos. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Anna taikinan kovettua hetkinen jääkaapissa. Leikkaa omenat ohuehkoiksi lohkoiksi, laita kulhoon ja sekoita sokeri-kaneli seos omenoiden joukkoon.  Muotoile taikina tangoksi. Leikkaa 16 osaan, pyöritä palloiksi. Taputtele pallot 2mm paksuisiksi. Käytä tarvittaessa apuna jauhoja. Levitä pohjalle vaniljarahkaa ja päällystä omenilla. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.
Ikävätkin asiat unohtuvat hyvän ruuan äärellä. Nautitaan tästäkin päivästä parhaimmalla mahdollisella tavalla :)



2 kommenttia:

  1. Sinä se vaan muutat muotoasi. ;) Sutjakka mimmi. ;)
    Viltsu

    VastaaPoista
  2. Voi ei, en haluaisi ollenkaan talven tulevan!

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥