maanantai 15. syyskuuta 2014

Retki luontoon ja itseeni

Kävin eilen tuulettamassa ajatuksiani metsässä. Metsässä samoillessa tekee aina retken myös omaan itseensä ja ajatuksiinsa. Olen saanut monta hyvää toteuttamiskelpoista ideaa juuri metsässä samoillessani. Keräilin puolukoita ja sieniä sekä kuvailin. Onneksi sentään retkimakkarat kerittiin syödä välissä ennen kuin lähdin keräämään puolukoita ja sitten kävin ikävästi. Ampiaiset pistivät kämmeneeni. Äkkiä pois metsästä ja kohti apteekkia. Nappasin kyypakkauksesta kolme tablettia ja menin kotiin potemaan kivuliasta kättäni. Kylmähaude auttoi kipuun ensitilassa ja toki lepokin. Mutta onneksi kyseessä oli ampiainen eikä kyykäärme, onni onnettomuudessa :)    

Mietin metsässä nauttiessani raikkaasta syyssäässä muun muassa elämääni ja omia arvojani. Olen kokenut kesän aikana kasvua ihmisenä. En ymmärrä enää miksi olen ostanut Mulberryn kaulaliinan ja Vuittonin laukkuja. Hyviä ja kauniita laukkuja saa halvemmallakin. Olen kenties ennen määrittänyt itseäni enemmän materian kautta ja säästänyt kieli vyön alla merkkilaukkuun. Nyt arvostan enemmän suoraan minuun itseeni kohdistuvia asioita kuten sisäistä hyvää oloa ja intohimoista harrastustani, matkailua. Koen olevani nyt eheämpi, onnellisempi, tasapainoisempi ja aikuisempi. Koin jonkinlaisen valaistumisen Amerikan ja Bahaman matkoillani ja pudotettuani painoani reippaasti ja vieläpä onnistuneesti. Mieluummin ostan säästämilläni rahoilla ulkomaanmatkan kuin neljänsadan euron Louboutinin kengät tai sen Vuittonin laukun. Pidän todella Eva-laukuistani, mutta en aio enää vierailla Vuittonilla ostajan roolissa, vaikka ostokokemus on aina huikea, mutta siihen se fiilis sitten jääkin. Säästöt menevät nyt uusiin harrastuksiini. Mutta intohimonsa jokaisella. 

Etenkin, kun asut suht pienellä paikkakunnalla, jossa harva tuntee luksusbrändejä. Tärkeintä on, että itse pidän laukusta, huivista tai kengistä joita pidän. Eräs puolituttu sanoi minulle kesällä Eva-laukusta, että tuoko on se itse tekemäsi laukku? Kiva tuo kullanvärinen metalliriimu:D Hän ei tiedä kovinkaan paljoa merkkilaukuista ja täällä on sama kanteletko mukanasi 1 euron laukkua vai Hermesin 10 000 euron laukkua, laukku ei saa samanlaista arvostusta kuin isommissa cityissä. Saan valtavan hyvän fiiliksen, kun olen oppinut luopumaan minulle niin tarpeettomista tavaroista. En pysty sanoinkuvailemaan sitä tunnetta, joka tulee luopuessani ylimääräisestä tavarasta, kasvan puolimetriä ihmisenä. Elämäni on hyvää just nyt, parasta mitä se tällä hetkellä pystyy tarjoamaan minulle.

 Retki omaan itseeni oli valaiseva kokemus. Aika aikaansa kutakin. Olen kiitollinen. 






Suuren onnenhetkenä
kun katsoo peiliin
näkee vedenpinnalla
täysikuun, tähdet
ja veneen varjon
kun se lipuu
peilin poikki, airot
koholla: pisaroita tippuu
aironlavoista
Kuuhun, tähtiin, silmiin, suuhun ♥
-Tommy Tabermann -







Iloista alkavaa viikkoa kaikille!

4 kommenttia:

  1. Valitettavan usealla on se status-ajatus, että vain kallis ja raha antaa itselle arvon ja paremmuuden. Että se tuo onnea ja hyväksyntää. Että on suosittu ja kehuttu. Mutta kehutaanko siinä itseä vai sitä tavaraa?! Entä jos menettää ne tavarat, onko yhä arvostettu ja "ihana"?
    voi kunpa me kaikki ymmärtäisimmekin sen, ettei raha ja tavara, jokin merkki tuo onnea. Onni ja hyväksyntä tulevat sinusta itsestäsi.
    Tottakai kalliita arvotavaroita saa ostaa, jos oikeasti tykkää niistä ja haluaa vaikkapa rahan laittaa johonkin minkä arvo kasvaa ajan kanssa, mutta tuskin se on käsilaukku tai kengät. toki rahalla saa kestäviä vaatteita ja juuri eilen mietin, miksei esim. kuoseja saa halvoilla vaatteilla samankaltaisia, mitä kalliissa vaatteissa on? On ostettava tylsiä vaatteita, jollei ole varaa 30 euron mekkoon/paitaan. Jollekin se on normaalihinta, toisille ihan liikaa. Mutta pointti siis, ettei raha tuo arvostusta ja onnea.

    Viltsu

    VastaaPoista
  2. niin ja piti sanoa, että ihan hirveää tuo ampiaisen pisto! Onneksi sait avun ja nyt toivon että se kipu hellittää jo! -Viltsu

    VastaaPoista
  3. Hienoa pohdiskelua ! Minäkin laitan rahani mieluummin matkusteluun ja muuhun kuin monen tonnin laukkuun. Mikä ei estä minua noita laukkuja ihastelemassa ;) enkä myöskään katso pahalla niitä , jotka niitä omaan käyttöönsä ostavat . Kuten sanoit , kukin tavallaan ja me arvostamme eri asioita .

    VastaaPoista
  4. Minäkin nykyään panostan mieluummin matkustamiseen. Hienoja kuvia olit ottanut. Ja kaunis Tommyn runo

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥