keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Min tisdag!

Ajattelin tehdä postauksen tavallisesta arkipäivästäni.
Arki on usein hektistä ja viikonloput ovat usein levon sekä kiireettömyyden aikaa.
Mutta arkikin on niin ihanaa, kun siihen vain asennoituu oikein.
Heräilen saliaamuina kuuden aikoja, jonka jälkeen suuntaan salille ja vietän siellä aikaa 45 minuuttia hikoillen. Olen löytänyt treeneistä valtavan suuren voimavaran elämääni. Salilta riennän kotiin suihkuun, pikainen aamupala ja laittautuminen töihin. Laittautuminen tarkoittaa hiusten harjaamista, kevyttä meikkivoidetta, ripsiväriä ja huulikiiltoa. Edellisiltana valitut vaatteet päälle ja töihin, lompsis! Usein päälleni valikoituu tummia vaatteita, mutta koetan piristää tummia vaatteita aina jollakin tehostevärillä.

Tällä viikolla koulullamme vierailee Comenius-vieraita, joten saamma nauttia kaikenlaisista vieraiden tuomista herkuista. Yksi mun suosikeista on jo parinkymmenen vuoden takaa, turkkilaista omenateetä. Oppitunnit menevät nopeasti ja välitunnit vierähtävät kivassa seurassa opehuoneessa. Tykkään erityisesti opettaa ruotsin kieltä, terveystietoa ja yhteiskuntaoppia. Pidän todella paljon työstäni erityisluokanopettajana. Työssäni on sopivasti haastetta ja hauskuutta. 

Töiden jälkeen kipaisin reilun puolen tunnin lenkille ja hankin uudet juoksupopotkin. New Balancen pinkit lenkkarit, joilla luulisi juoksun kulkevan entistäkin paremmin. Hektisen päivän jälkeen on ihana heittää juoksulenkkarit jalkaan ja nauttia raittiinilman tuomasta tuulahduksesta. Lenkin jälkeen haliteltiin kisujen kanssa ja nautittiin vain hetkestä. Iltapäivällä tein tulisen mausteista makaronilaatikkoa, siis maailman parasta makaronilaatikkoa. Leipominen ja ruuanlaitto ovat minulle harrastuksia. Nautin suuresti ruuan ja herkkujen loihtimisesta. Siitä tulee kotiin niin ihanan kodikas tuoksukin. Kuten viimeisestä kuvasta näkyy, niin pyrin ostamaan kerran viikkoon leikkokukkia, koska rakastan niitä. Ne tekevät keittiöstä kauniin ja miellyttävät silmääni.

Illalla on kiva olla sohvan halauksessa ja peittojen mutkassa. Joskus on vaan hyvä antaa itselleen ihan tietoisesti lupa unohtaa, mitä kaikkea taas pitikään tehdä. Unille menen yleensä yhdeksän ja yhdentoista välillä. Eikä unta todellakaan tarvitse hakea kovinkaan kauan. Aivokäyräni vetää suoraa viivaa viikonloppuisinkin jo viimeistään yhdentoista aikaan :D

 Illalla paistoin tätä päivää varten karamelisoitua sipulipiirakkaa töihin viemisiksi.Selailin joululoman matkavaihtoja ja sain viimeinkin tehtyä päätöksen matkakohteesta. Olemme viettäneet kolme viimeistä joulua ulkomailla ja nyt aion tehdä pienen poikkeuksen.
Lähteäkö ulkomaanmatkalle joululomalla jouluaatoksi vai heti joulun jälkeen?! Siinäpä vasta pulmien pulma! :D  Taidan kallistua tällä kertaa jälkimmäiseen, koska haluan kerrankin, että liikkeet ovat avoinna, kun tupsahdan kaupunkiin alennusmyyntien aikaan ja kaupungista saa muutenkin enemmän irti, kun paikat ovat avoinna. Matkan aion varata tänä iltana, mutta vielä täytyy valita hotelli parin hotellin joukosta. Päivät menevät todella nopeasti ja jokaiseen päivään sattuu jotain kivaa tekemistä. Onhan päivien mukavuus myös paljon kiinni omasta asenteesta. Koetan listata mielessäni jokaisen päivän päätteeksi kolme hyvää asiaa. Niin, voi kevyin mielin mennä unille ja herätä tyytyväisenä uuteen päivään.















Yksikään haaveilija ei ole koskaan liian pieni. Monesti töiden jälkeen istahtaessani sohvalle Maija kömpii kainalooni päikkäreille. Silloin viimeistään unohtaa työasiat rapsutellessa rakasta karvakaveriaan.



Vietä kepeän kiva keskiviikko!



1 kommentti:

  1. Kivalta vaikuttaa sinun päiväsi. Ja aivan upeaa, että jaksat liikkua sekä ennen että jälkeen töiden :)

    Mukavaa ja aurinkoista viikkoa !

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥