keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Ajatuksen tuulahduksia

Ajatuksen tuulahduksia tiistailta, kerrassaan mukava päivä. Tein huomion, että joulukalenterissani on enää 9 työpäivää ennen joululomaa. Harmi ajatukset lensivät kauas pois tuulen mukana. Työpäivä, jossa oli leppoisuutta,rentoutta ja hyvää mieltä. Työmatkalla huomasin, että talvi on kadonnut kuralätäkön ja loskan sekaan. Niinköhän se ja joulufiilis löytyvät? Kiirettä pitää. Pari hyasinttiakin on tullut jo haudattua, kukkien sarjamurhaaja iski jälleen kerran. Vain tuoksu jäi muistuttamaan tulevasta joulusta. Eilen töihin kävellessäni ajattelin, että katson samaa taivasta kuin ihmiset jo sata vuotta sitten. Kun jalkani kastuvat työmatkalla litimäriksi, pujahdan lämpöiseen jalkakylpyyn. Lämpöinen vesi, saippuavaahtoa ja kiireettömyys. Nukahdan päikkäreille, kisujen lämpöiseen läsnäoloon. Ja olisi minulla kerrottavana pari muutakin asiaa, mutta niistä sitten myöhemmin.

Totean taas kerran, että uskalla oma itsesi ja rehellinen kaikkia kohtaan. Asioilla on aina seuraus suhteensa. Sydämen sivistys, se on suuri lahja, jota ei ole kaikille suotu. Silmäkin voi jo paremmin ja tuntuu, että tulevaisuutensakin näkee kyllä hyvin yhdelläkin silmällä. Mutta kaksi silmää on vaan bonusta. Vaikka vettä on satanut pitkin päivään, niin sää ei ole huono. On vain väärin pukeutuneita ihmisiä. Miettikää sitä lapsenmielistä intoa, kun saa hypätä vesilammikkoon. Pieniä ilonpisaroita, kun tapaan illalla ystäväni lenkkipolun katveessa ja luen Janssonin kirjaa. Sellaista realistista fantasiaa sekä pari palaa suklaata. Suklaa tekee päivästä kuin päivästä makeamman.

Tänään oli aika hyvä päivä, kun sitä katselee molemmilla silmillä. Erilainen, mutta varsin hyvä. Ei heitellä niitä oman pahan olon köntsäpalloja muille. Se on sitä sydämen ja järjen viisautta, josta kaikki lähtee, kun tajuaa kunnioittaa ihmisiä. Jos paha olo yltyy yltymistään ja tuntuu uupuvansa, niin on hyvä pyytää apua. Myötätunto, sitä löytyy meiltä jokaiselta, jollemme ole täysin paatuneita urpoja.
 Ihmisten ja vallitsevien asioiden ylitse ei voi kävellä, silloin astuu piikkimatolle. Ja harva meistä on fagiiri. Negatiiviset ajatukset ja teot synnyttävät henkilökohtaisen lantakasan, joka kasvaa sitä mukaa kun negatiot kasvavat. Miksi pyörisimme lantakasassa, kun on olemassa muitakin vaihtoehtoja? Paljon järkevämpiä.


Ettei negatiivinen mieliala pääse yllättämään, niin tein itselleni kalenteriin tilaa. Lupaus siitä, että minulla järjestyy aikaa itselleni ja läheisilleni. Aivan ihanaa kahviseuraa, tällä ja ensi viikolla. Nämä ihanat ystävät vierelläni on ihana kulkea. Ensi viikolla saan kotiini vieraita maailman toiselta laidalta, hyviä ystäviä. Ystäviä, jotka ymmärtävät asioita puolikkaasta sanasta tai katseesta. Antoisia keskusteluja, iloa, rentoutta, vaatimus ei sovi niihin hetkiin ja olohuonepiknikejä. 




Tällä viikolla kirjoittelen teille ainakin kisuista ja kirjoista :) Toivepostauksia ihanille lukijoilleni!
Kiitän ja kumarran,





1 kommentti:

  1. Jetsulleen näin, jäin itsekin pyörittelemään Sipen lausetta. Kodin kuvalehdellä ja Voi Hyvin lehdellä on ihania nämä viisaudet. <3

    Iloista keskiviikkoa

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥