keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Plastiikkakirurgiaa -rintojen pienennysleikkaus

Ajattelin tehdä postauksen jollaista en ole tehnyt koskaan aikaisemmin. Menen pintaa syvemmälle. Kerron teille plastiikkakirurgiasta, omasta operaatiostani, mitä yleensäkin tällaisesta kirurgiasta ajattelen ja millaisia tuntoja ne herättävät minussa.

Nuorena lukiolaisena huomasin, että rintani olivat aivan liian suuret, eivät pelkästään kosmeettisesti vaan elämä liian suurien rintojen kanssa oli kivuliasta. Rakas juoksuharrastuskin jäi, kun jouduin välillä pitämään kaksia rintaliivejä päällekkäin, kun rinnat olivat niin arat. Niin hyviä rintaliivejä ei ole vielä keksittykään, jotka tukisivat todella suuria rintoja. Olkapäihini porautui rintaliiveistä kipeät urat ja kärsin todella usein pää-,selkä-, olkapää- ja hartiakivuista. Olotila oli välillä aivan katastrofaalisen tuskainen. Päätin mennä gynekologille, joka huomasi heti, että kyseessä on terveydellinen haitta. Pääsin plastiikkakirurgille vuonna 2000, joka leikkasi rintani. Kela kustansi leikkaukseni, koska kyseessä ei ollut vain kosmeettinen haitta. Itselleni jäi maksettavaa 500 markkaa, joka sisälsi poliklinikkamaksun ja sairaalassa yöpymisen. En olisi ikipäivänä suostunut minkään tuntemattoman puoskarin leikeltäväksi vaan leikkauksen suoritti Joensuun keskussairaalassa plastiikkakirurgi.

Rintojen pienennyksessä poistetaan ylimääräisen ihon lisäksi rinta – ja rasvakudosta, jolloin raskaat rinnat pienenevät. Samalla nännejä kohotetaan, jotta rinnoista tulee ryhdikkäämmät. Rinnoistani lähti painoa noin kahden kilon verran. Leikkauksessa rintojani pienennettiin ja kohotettiin. Nännit leikattiin irti ja ne aseteltiin uudelleen. Toinen rintani oli vielä suurempi kuin toinen, siitä lähti tottakai myös enemmän kuin toisesta rinnasta rinta- ja rasvakudosta, reilu puoli kiloa enemmän kuin toisesta rinnasta. Toivuin leikkauksesta varsin hyvin ja nopeasti.

Pääsin leikkausta seuraavana päivänä kotiin, sain kolmen viikon sairasloman ja kehotuksen pitää tukirintaliivejä sairaslomani ajan. Olin aluksi aikalailla kipeä. Tällaisena veri-, haava- ja piikkikammoiselle haavalappujen vaihto oli aivan kamalaa. Mutta lopussa seisoi kiitos. Elämääni tuli lisää kivuttomia päiviä, urheilulajeja, elämänmyönteisyys palasi elämääni, kivut katosivat ja ulkonäöllisestikin voin paljon paremmin kuin ennen leikkausta. Pystyin ostamaan normaalihintaisia rintaliivejä normaalikaupoista, enää minun ei tarvinnut ostaa kalliita liivejä erikoisliikkeistä. Leikkauksesta ovat jäljellä arvet, iho on osittain tunnoton, vaikka leikkauksesta onkin kulunut aikaa. Mutta en ole katunut päivääkään operaatioon menemistä. Voisin mennä edelleenkin samanlaiseen leikkaukseen, koska en edelleenkään ole pieni rintainen.

Tikkien poisto tapahtui parin viikon kuluttua leikkauksesta. Terveyskeskuksessa ei sattunut silloin olemaan naissairaanhoitajaa, joten miespuolinen sairaanhoitaja tiedusteli minulta aluksi, että "polvestako ne neidin tikit poistetaan". Oli hieman noloa sanoa, että kyllä ne nyt poistetaan hieman ylempää, rinnoistani.

Toiset tuskailevat pieniä rintojaan ja osa liian suuriaan. Tuskin olemme ikinä täysin sinut - tyytyväisiä vartaloomme, mutta lohdutuksen sanoina sanon, ettei kukaan/mikään ei ole koskaan täydellinen. Riittää, kun sisällämme helähtää pieni rauha ja hyvällä ololla on tyyssijansa. Mutta kipuja ei pidä jäädä kuuntelemaan, jos niihin on olemassa lievitystä.

Voisin vielä joskus mennä rintojen kohotusleikkaukseen, mutta silikonirinnoista en haaveile, ainakaan vielä. Omaa etuvarustustakin on sen verran paljon, että sen saisi muokattua tarpeen tullen täyteläisemmäksi kohotusleikkauksella. Mutta en myöskään tuomitse niitä, jotka ovat hankkineet silikonirinnat tai haaveilevat sellaisista. Jos oma hyvä olo ja itseluottamus laajentuvat hankkimalla silikonirinnat, niin anna palaa! Toiset haaveilevat täyteläisimmistä huulista ja rasvaimusta. Meillä jokaisella on omat haaveemme, jokaisella on omanlaisemme kauneusihanteet ja oikeus määrätä omasta kropastaan eikä niistä yksikään ole väärä, jollei se vaaranna terveyttämme. Nyt vaan kaikki kirurgit ja kauneuskonsultit huomio, teen mielellänne kanssanne yhteistyötä ;)

Pidän erittäin tärkeänä urheillessani käyttää tukevia Shock Absorberin urheiluliivejä. Nämä liivit tukevat rintakudosta erittäin hyvin, koska pienikin liike veltostuttaa rintakudosta. Päiväkäyttöön minulla on useita eri mallisia rintoja tukevia rintaliivejä. Enää minulle ei riitä, että liivit ovat vain kauniit, niiden tulee olla myös hyväntuntuiset päälläni ja tarpeeksi tukevat. Vaatteiden ostaminenkin ennen leikkausta oli vaikeaa, koska yläosasta olin iso ja alaosasta pieni.

Kiitos, että plastiikkakirurgeja on olemassa, he voivat helpottaa muutamalla veitsen viillolla ja parantavilla tikeillä ihmisten elämää.

Olen ollut elämäni aikana kahdessa suuressa leikkauksessa pienimpiä leikkauksia mainitsematta. Toinen niistä oli kaulanrangan välilevynpullistuman leikkaus, välilevynpullistuma, joka tukki osittain  jo verenkiertoni. Olin pari vuotta sitten kaularangan välilevynpullistuman leikkauksessa, joka helpotti jokapäiväistä elämääni. Hartia-, pää-, käsi- ja olkapääkivut jäivät leikkauspöydälle. Nyt niskanikamaani pitää koossa titaanilevy. Olin vuosikausia kärsinyt jatkuvista niska- ja hartiakivuista, joihin eivät lopulta auttaneet edes kolmiolääkkeet. Terveyskeskuksessa minua pidettiin kipuineni mieleltään sairaana, mutta yksityiselle mennessäni pääsin magneettikuviin, joista tehtiinkin tämä välinlevynpullistuma löydös. Omasta pussista maksettuna tämäkin leikkaus olisi ollut todella kallis, noin 6000e, mutta nyt Kela kustansi suurimman osan leikkauksesta. Itselle jäi maksettavaksi vain sairaalassa vietetyn ajan kustabnnukset eli poliklinikkamaksu.

Onneksi lääketiede on kehittynyt huimasti vuosien aikana, vaikkei se valitettvasti löydäkään vielä parannuskeinoja kaikkiin sairauksiin.

RINTOJEN PIENENNYSLEIKKAUS
Kiireettömän leikkaushoidon perusteet erikoissairaanhoidossa (pisteytys 0-100)
Leikkaushoidon aiheellisuus perustuu aina yksilölliseen arvioon. Hoitoon pääsyn perusteena on 50 pisteen raja, josta poikkeavat hoitopäätökset on perusteltava kirjallisesti. Vaikka pisteraja ylittyy, leikkausta ei tehdä, jos siitä ei ole odotettavissa hyötyä potilaan liitännäissairaudet ja muut tekijät huomioiden.

Rinnan koko: kaulakuoppa-nänni (jugulum-mamilla) mitta
40 pistettä Alle 27 cm
50 pistettä 27-31 cm
60 pistettä Yli 31 cm

Niska- ja hartiaoireet
0-20 pistettä Kun painoindeksi* on alle 30
0-10 pistettä Kun painoindeksi on 30 – 35
0 pistettä Kun painoindeksi on yli 35

Toimintakyvyn rajoittuminen
0-20 pistettä Kun painoindeksi alle 30
0-10 pistettä Kun painoindeksi 30 – 35
0 pistettä Kun painoindeksi yli 35
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:5/Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet

Jos sinulle syttyi lamppu pääsi ylle ja olet täynnä kysymyksiä, niin kysy ihmeessä :)


 Kuva

 Kuva






 Kuva


Kuva 


Muistakaa se, että kauneus huokuu ensisijaisesti itsevarmuudesta, aitoudesta ja sisäisestä hehkusta ja tasapainosta. 

* Kaunista keskiviikkoa ja muistakin, että olet kaunis juurikin omana itsenäsi *

SHARE:

3 kommenttia

  1. Hyvä postaus! Minä olen myös kiinnostunut rintojen pienennysleikkauksesta, se prosessi on jo käynnistynyt päässäni, mutta hitaasti ja harkiten. Vielä jonain päivänä... :) Positiivisista kokemuksista on aina kiva lukea, että elämä voi olla täyteläisempää vaikka sinne leikkauspöydälle jäisikin muutama kilo daisaria :)

    Kivaa iltaa <3

    VastaaPoista
  2. Mainio postaus aiheesta, josta ei tarpeeksi puhuta. Aina vaan korostetaan sitä kuinka rinnat "PITÄÄ" suurentaa, kuinka rinrojen "PITÄÄ OLLA" suuret.
    Tiedän hyvin omakohtaisestikin, kuinka mahdottomuus on juosta isorintaisena. Kuinka vaikeaa on hyppiä hyppynarulla tai trampoliinilla tai kuinka vaikeaa on vaikkapa vain kurottautua alaspäin iltasella ilman rintaliivejä ottamaan jotain lattialta. KOSKEE! Koskee, vaikkei roikukkaan vielä. Se vaan on se isorintaisten ongelma.
    Teit viisaan ratkaisun ja rohkea olet muutenkin.

    VastaaPoista
  3. Täällä on kanssa ihan riittävästi omasta takaa rintavarustusta, ei tarvitse haaveilla kauneimmista pitsiliiveistä... kyllä se mukavuus on tärkeintä! Itse en ole kärsinyt säryistä, joskus vaan vaateostoksilla harmittaa, mutta näillä mennään (ainakin toistaiseksi) :)
    - Yksi läheinen ihminen on päässyt leikkaukseen ja saanut näin apua särkyihinsä... onneksi tämä on mahdollista!

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Blog Design Created by pipdig