lauantai 28. helmikuuta 2015

Hiihtoloma, Panama-city ja Pina Colada*

Perjantai-iltana lennettiin sinivalkoisin siivin Helsingin lentokenttähotelliin yöksi, aamulla aikaisin lähti lento kohti Panamaa ja lämpöä. Mä oon niin lomalla.
Tyynenmeren ranta, Pearl Island, Panaman kanava ja uudet tuulet.
Uusia ajatuksia ja kokemuksia.
4 tähden hotelli loistavalla sijainnilla ja kattouima-altaalla.
Jospa saisin hieman väriä nyt niin kalpeaan hipiääni.
Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta matkailla ja nähdä maailmaa.

Aikaeroonkin tottuu helpommin, kun nukkuu lentokoneessa. Seitsemän tunnin aikaero on paljon, soittaessa kotiin on katsottava hieman kelloa :D
Töihin palatessa saattaa hieman aikaero rasittaa. Kesällä Amerikan ja Bahaman matkalla oli aikaa palautua aikaerosta, koska olin kesälomalla.
Mutta onneksi minulla on aikaa nukkua työpäivän jälkeen.
Mutta nyt keskityn lomailuun, 10 päivää tropiikin lämpöä, hieman Pina Coladaa ja upeita maisemia.

Lentokentällä saa aina viimeistään sen puuttuvan matkafiiliksen. Lentomatka on pitkä, mutta se on varsin mukava hyvine tarjoiluineen ja lentokoneen viihdykkeineen. Pitkät unet, hyvää ruokaa ja juomaa.
Lomafiilistä! 


Ikäväkin hieman kaivaa koloaan, mutta kisuilla on hyvä olla kotosalla mieheni kanssa :)
Olen kova ikävöimään.
Onneksi minulla on rakastava mies ja ihanat kisut. Tsempparit.
Onneksemme on keksityy puhelin ja muut sosiaalisen median yhteydenpitovälineet. Emme ole kirjekyyhkyjen varassa. 
Onneksi meillä on myös hyviä suunnitelmia jo lähitulevaisuuteen.
Mutta nyt on loma ja ajatusten tuuletusta, chillailua.

Ps. Sain eilen uudet silmälasit. Mustat pokat. Oon niin tyytyväinen. 
Vahvuuttakin löytyy nyt enemmän kuin entisistä.
Silmälasit olivat ns. pakko-ostos.
Palataan tähän asiaan kuvin lomani jälkeen.


"Lähdetään kauas pois
sinne mis on lämmin
ja niin paljon elävämmin
loistaa tähdet ja kuu
ei se voi olla väärin
lähtee maailman ääriin.
Ja jos mä nään lunta ni sen on oltava unta
ei kylmästä tietookaan
tiedä mitään hienompaa
ja mä haluan nähdä ja kokea
en vain loputtomiin asioita hokea
en jämähtää paikoilleen. "


Ps. Huomenna arvotaan!


perjantai 27. helmikuuta 2015

*Loma, Panama ja taivaalliset synttärit*

Aivan alkuun haluan muistuttaa, että sunnuntaina blogissani käynnistyy Iittalan Kastehelmi-arvonta.

Isälleni onnentoivotukset pilven päälle, olisit täyttänyt tänään 65-vuotta.
Olet aina sydämessäni, muistoissani ja tekemisissäni mukana viisailla neuvoillasi. Aion vilkuttaa sinulle tänä iltana lentokoneesta pilvien päältä 

Nyt se päivä koitti, hiihtoloma ja kaukainen 10 päivän Panaman matka. Tosin minulla ei ole mitään sen suurempaa matkafiilistä. Viime viikkoina on tapahtunut niin paljon kaikenlaista, etten meinaa pysyä perässä. Mutta suurena helpotuksen huokauksena voins anoa, että ihana tietää jo tässä vaiheessa, että minulla on tulevasta lukuvuodesta alkaen toistaiseksi oleva virka. 

Matkamme Panama Cityyn alkaa heti aamutuimaan ja perillä olemme 16 tunnin kuluttua.  Istumalihakset ovat tiukilla :D Perillä olemme paikallista-aikaa klo 16.30 ja Suomessahan kello on seitsemän tuntia enemmän kuin Panamassa. Perillä odottaa lämpöinen +30 asteen trooppinen tuulahdus. Ballerinat, bikinit ja hellemekko. Elämää parhaimmillaan. Panamassa en törmää lumeen, ainut kylmä mitä tunnen on Pina Colada drinkki. Hotellimme on neljän tähden tasokas hotelli, hyvät arvostelut saanut hotelli. 

Panama on tunnettu ennen kaikkea tärkeästä laivareitistä, Panaman kanavasta. Panamassa lomaan on helppo sisällyttää kaikkea: modernin Panamá Cityn kattavat ja edulliset ostosmahdollisuudet yhdistyvät historiallisen ja kauniin vanhankaupungin kanssa. Panamá Citystä pääsee halutessaan käymään myös sademetsässä. Piipahdamme ainakin katsomassa Panaman kanavaa ja Pearl Islandin risteilyllä. Tyynellä merellä sijaitsee useita saaria, joissa on kuvattu useita luontodokumentteja ja Amerikan Selviytyjät-sarjaa.
Panamassa on yhtä kirkkaan turkoosit vedet ja vaaleahiekka kuin kesäisellä Bahaman matkallakin. Pelkkä kaunis maisema saa jo lomafiilikselle.

Koska paikalliset taksit eivät ole välttämättä kovin luotettavia, niin hotellimme oma taksi tulee hakemaan meidät lentokentältä. Turvallisuus ennen kaikkea.
Hotellillamme on oma minibussi, joka kuljettaa ilmaiseksi läheiselle suurelle ostoskeskukselle.

 Panama sijaitsee Etelä- ja Pohjois-Amerikan yhdistävällä kannaksella, Karibianmeren ja Tyynen valtameren välissä. Sillä on vain kaksi rajanaapuria, Costa Rica ja Kolumbia. Maassa puhutaan virallisena kielenä espanjaa, mutta siellä asuu myös jonkin verran englanninkielistä väestöä. Lisäksi käytössä on useita intiaanikieliä. Ilmasto on ympäri vuoden hyvin lämmin; lämpötila pysyttelee jatkuvasti 30 asteen tuntumassa. Tammikuusta toukokuulle on kuiva kausi, sadekausi taasen loppuvuodesta

Kisut jäävät kotiin mieheni kanssa, joten koti ja kissat ovat turvattuina.
Minun rakkaat 
Otan matkalta paljon kuvia, joista joudutte kärsimään parin viikon kuluttua.


Kuva



Mutta elämä jatkuu. Isä rakasti matkailua ja matkailimme paljon yhdessä perheenä.




Panaman rahayksikkö ovat Balboan kolikot ja Dollarin setelit. Amerikassa kaikki oli niin kallista, joten Panama onkin tervetullut matkakohde suht edullisen hintatasonsa takia.


Ollaan kuulolla, mä oon nyt lomalla ja lähden illalla kauas, sinne missä on lämmin!

Pysykää siivellä mukana, blogi ei jää lomalle ;)



torstai 26. helmikuuta 2015

Muumitalo-arvonnan voittajatar!

Wau, uutukaisen Muumimukin arvontaan osallistui lähes 80 henkilöä. Arvonnan voittajatar on nyt arvottu ja muki menee 

Pikku Bambin Blogin Niinalle.

Laita minulle yhteystietosi mahdollisimman pikaisesti sähköpostitse, kiitos!

Sunnuntaina alkaa Iittalan Kastehelmi-arvonta, olkaa kuulolla ihanat :)








Sisäistä voimaa elämän matkalaukussa*

Eilen mietin , kuinka onni kohtasikaan minut yhdentoista vuoden jälkeen. Olen tehnyt opettajan töitä 11 vuotta ja nyt sain ensimmäisen virkani. Tähän saakka olen tehnyt vuoden pätkissä määräaikaisena töitä. Tosin en olisi saanut virkaa ellen muuttaisi pois nykyiseltä paikkakunnalta.

Levollisuus. Uusia haaveita. Sisäinen rauha ja voima. Vahva päämäärätietoisuus ja kovaa työtä. Vuosien päämäärätietoinen, nöyrä työskentely tuottaa nyt tulosta. Jos murehdin ja huolehdin liikaa, vatuloin menneitä tai tulevaa, voimani hiipuvat ja lopulta katoavat. Olisin solmussa ja aivan hukassa, omassa elämässäni. Jokainen sydämen toive voi toteutua. Ainoa este itselleen voit olla sinä itse. Lakkasin jarruttamasta ja annan mennä, luotan ja uskon. Kun olen tehnyt voitavani, voin huokaista ja katsoa mihin saakka olenkaan päässyt tällä kertaa seikkailussa nimeltään oma elämäni.

Välillä lasken omat siipeni lepoon ja etsin suuntaa turhia pakottamatta. Pysäyttävä vaihe uudistaa, mutta voin silti luottaa. Usko. Jokaisella on onnenhetkiä. Sinä olet itse jo riittävä syy kaikelle hyvälle, Tässä hetkessä on vahva rauha ja kiitollisuus. Kihelmöivä odotus uudesta ja onnistumisesta. Matkalaukun pakkaamista. Usko, luottamus, toivo, nöyryys, vahva päämäärätietoisuus ja kiitollisuus. Ne ovat parhaimmat ystävät elämään, joita kannattaa kantaa aina mukanaan elämän kokoisessa matkalaukussaan. Tasapainoa ja onnen väreitä, itkunpuuskan ja ajoittaisen toivottomuuden välillä. Elämä, ikiomani.


Kun hiljentyy ja kuuntelee mitä sisimmällään on sanottavaa. Sydän puhuu. Mutta se vaatii opettelua ja hiljentymistä, luottamusta, kiitollisuutta ja uskoa. Ne taas luovat positiivisuutta elämään. Olen elämässäni nähnyt,kokenut ja lukenut sellaisia asioita, jotka laittavat miettimään asioita. Matkailu ja työni ovat sellaisia asioita, jotka avartavat arvomaailmaani joka kerta. Henkistä kasvamista. Jotta voi kehittyä on poistuttava ajoittain mukavuusalueeltaan. Elämä kantaa, kun on nöyrän päättäväinen. Kaikella on tarkoituksensa ja mitään ei anneta meille ilmaiseksi, kaikessa on jokin opetus. Aina emme ymmärrä sitä heti vaan joskus vasta ajansaatossa. Esimerkiksi viime aikaiset merkit elämässä tulkitsen, niin, että ne kaikki töyntävät meitä pois Lieksasta. Aika aikaansa kutakin. On aika uuden alun, kohti parempaa. Sellaisen ajan, jossa sydämeni on tasapainossa ja huokaa arkirakkauden onnea. Enkelin siipien höyhenpölyä päivääsi tuomaan rentoutta ja sydämen onnea





*Rouhean hempeitä sävyjä keskiviikkoosi*


keskiviikko 25. helmikuuta 2015

New Life. Dream Come True!

Oujee!

Maanantaina urakoin tulevaisuuteni ja unelmieni eteen 11 tuntia käyden kahdeksassa työpaikkahaastattelussa Etelä-Suomessa. Pitkä opetuskokemus ja monipuolinen tietotaito ovat valttia pätevyyden lisäksi. Ensimmäisen työtarjouksen sain jo kaksi tuntia haastattelusta, mutta haluan katsoa pelin loppuun, sellaisen työn tein eilen urakoidessani haastatteluissa. Kaikista en ole saanut vielä vastausta, mutta unelmani toteutui jo eilen iltapäivällä. Sain ensimmäisen vakituisen työpaikan. Olen jo tehnyt valintani. Sen vaan tietää jo heti työhaastatteluissa, kuten asunto näytössäkin mikä asunto/työpaikka on mieleinen.



Puhelu räjäytti potin, erityisopettajan haluttu virka Helsingissä mielenkiintoisen rennossa työympäristössä. Rehtori tuli illalla puoli kahdeksan aikaan haastattelemaan minua koululle. Ja hauskinta on koko hommassa, että sain kutsun työpaikkahaastatteluun vasta maanantaina  iltapäivällä. Viisi pätevää hakijaa, joista tulin valituksi. Muutamme siis tulevana kesänä Helsingin seudulle. Mua jännittää jo niin yläkouluun tutustuminen, oon niin intona kuin ekaluokkalainen konsanaan. 
Unelmista totta. 
Olen kiitollinen. Olotila on helpottunut, onnellisuuden huokaus. Olen onnellinen.

  Ja parasta tässä on se, ettei tämä ole ex-tempore juttu vaan kaksi vuotta harkinnassa ollut asia. Asia, joka on saanut vaan vahvistusta ajan kuluessa. Nykyisellä asuinpaikkakunnalla kaikki asiat työntävät meitä kohti uutta, Täällä ei ole enää mitään meille. Ei ole ollut enää pitkään aikaan. Tämä paikkakunta kuihtuu käsiin. Paikkakunta tarvitsisi uusia tekijöitä vanhojen päättäjien tilalle. Näin se ehkä voisi vielä nousta hieman suosta. Aika aikaansa kutakin, täällä oli joskus hyvä asua. Ei enää. Odotan innolla uutta.
Huokaisen kiitollisuuden huokauksen.
Meillä on nyt uusi elämä edessä.
Parempi kuin osasin haaveillakaan.

Saa tarjota Pohjois-Helsinki/Vantaa-akselilta kesä-tai heinäkuussa vapautuvaa vuokra-asuntoa, 35-50 neliötä. 
Yhteydenotot yv:nä, satukoo79@gmail.com
Kiitos, kippis ja kumarrus 




Sokos Hotel Tapiola Garden on todella viihtyisä ja ajanmukainen hotelli. Jokaisessa huoneessa on parveke. Meidän parvekkeelta näkymä oli luisteluradalle ja uimahallille. Uimahallilta onkin paljon hyviä nuoruusmuistoja.


Selleripyree ei sopinut kampasimpukoiden kaveriksi.


Euroopan mestarin syleilyssä. Oman kylän tyttö samassa hotellissa Venäjän SKIF- joukkueen kanssa. Entinen oppilaani Mira Jalosuo.


Loista valoa ympärillesi!


tiistai 24. helmikuuta 2015

Elämän kokoisia päätöksiä - unelma onnesta*




Sydän ja järki. 
Pitkään pohdittuja päätöksiä.
Elämän kokoisia päätöksiä.
Unelma onnesta.
Toivoa ja uusien asioiden esiintuloa.
Toivon, niin paljon hyvää, että melkein oksennan hyvän odotuksesta.
Vain tekemällä saan valmista. Pitämällä huolta itsestäni, asiat sujuvat niin paljon vaivattomammin. 
Uskon, toivon, luotan.





maanantai 23. helmikuuta 2015

Arabian Muumitalo-arvonta*



Muistakaa osallistua Arabian Muumitalo-arvontaan!






Taistelutarinat - pieniä suuria tarinoita syöpää vastaan taistelijoista*

 

 Se, mikä on pysyväistä
ja antaa elämälle arvon,
se ei ole maine eikä ylistykset,
se on tehtävä,
olkoon suuri tai pieni,
jonka vuoksi olemme eläneet. 

Z. Topelius 


Särkyville on puhuttava hiljaa
ja sanoin jotka eivät lyö,
kuin tuuli joka vaalii viljaa,
kuin lempeä ja lämmin yö.

Särkyville on puhuttava hiljaa
ei mielin jyrkin, ankarin,
vaan katsein vastaanottavaisin
ja kasvoin herkin, avoimin.

Anna-Mari Kaskinen


Katkesi pienen linnun lento, sävel jäi – ja se heläjää.

 

Olen viime aikoina joutunut kohtaamaan kuoleman ja saattohoidon tuttavieni kautta. Vanhemman ihmisen kuoleman  ymmärtää paremmin kuin lapsen tai nuoren. Ajattelin kertoa teille mielenkiintoisen ja koskettavan linkin, jonka takaa todellisten elämästään taistelijoiden ja heidän perheidensä tarinat.

*Käykää lukemassa todellisten elämästään Taistelijoiden tarinat!
*Kodin Kuvalehden sivulla on myöskin tunteita herättävä artikkeli, kauniita ajatuksia poisnukkuneista rakkaista, klik, klak!

 Tarinat ovat oikeita, aitoja,oikeasta elämästä. 
Tuntekaa ja liikuttukaa.


"TAISTELUTARINAT on valokuvaaja Lari Järnefeltin kuvasarja syöpää sairastavista ja syövän kohdanneista lapsiperheistä.

"Noin vuosi sitten kävelin SYLVA Ry:n järjestämään tuolitapahtumaan. Ajatus siitä, että syöpä voi kohdata kenet tahansa, iski niin voimakkaana, että halusin tarjota jotain positiivista syövän kohdanneille perheille. Aluksi aikeena oli yksinkertaisesti tarjota mahdollisuus perhekuvaukseen, mutta SYLVA Ry:n ihmisten kanssa ideaa työstäessä ajatus kasvoi kuvasarjaksi."
Taistelutarinat näyttää kuvina perheitä, jotka ovat joutuneet kohtaamaan lapsen syövän. Kuvassa pääosassa on lapsi, mutta yhtä voimakkaana lapsen taustalla on koko perhe. Kuvan yhteydessä on perheen tarina sellaisena kuin perhe sen on itse kokenut ja kertonut."

Valokuvanäyttely Taistelutarinat avattiin 14.2.2015 kansainvälisenä lasten syövän päivänä Kampin Kappelissa, Helsingissä. Näyttelyn vieressä Narinkkatorilla on samaan aikaan Sylva Ry:n tuolitapahtumassa. Suomalaisten lasten yleisimpiä syöpiä ovat leukemiat, aivokasvaimet ja lymfoomat. Syöpäsairaita lapsia hoidetaan viidessä yliopistosairaalassa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa  ja Turussa.

Vietä voimaannuttava uusi viikko!




sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Ajatukset lomassa ja seitsemän kohdan tulikokeessa!

Viikon kuluttua takana on pitkä 14 tunnin lentomatka Panamaan. Olen itseasiassa tähän aikaan viettämässä iltaa Panama Cityssä. Panamassa, kun on kello seitsemän tuntia vähemmän kuin Suomessa. Hiihtoloma Tyynenmeren rannalla. Toivottavasti loma sisältää paljon aurinkoa, mutta lämmin siellä ainakin on, +33 astetta. Trooppisia sateitakin tulee iltapäivisin, koska luonto kaipaa ilmaston takia paljon vettä. 

Mutta ennen matkaa on edessä maanantaina seitsemän haasteen ja 10 tunnin "tulikoe" ja tiistaina nenätähystys! Toivon vain parasta.Viikonlopun olen nukkunut, se on tehnyt hyvää kropalle.  Olen kiitollinen mahdollisuuksista. Odotan perhosia vatsa täynnä ja innolla tulevaa. Lentokoneessa lauantaina kohotan takuulla lasin kuohuvaa elämälle. Tänään on edessä pitkä automatka Helsinkiin, illalla käymme hyvin syömässä ja leffassa. Ihanaa laatuaikaa mieheni kanssa :)
Kisut jäivät kotiin hoitajan kanssa, on ihanaa, että meillä on aina kisuille hoitajia, jotka voivat asua kotonamme. Luksusta meille ja kisuille.
Alkuviikko on jännä ja toivottavasti loppuviikko tuo tullessaan useita iloisia tuloksia.


Elämä on kuin bumerangileikki. Ajatuksemme,
tekomme ja sanamme tulevat takaisin ennemmin tai
myöhemmin, hämmästyttävällä tarkkuudella.



Jokainen valinta siirtää meitä lähemmäs tai kauemmas.
Mihin sinun valintasi ovat viemässä elämääsi?
Mitä päätöksesi osoittavat: mille asioille elämässä
olet sanomassa kyllä tai ei?
-Eric Allenbaugh-





Toivottavasti ensi viikko on uusia polkuja luova!


lauantai 21. helmikuuta 2015

Gant uutuudet - lahjani*

Eilen saapui postissa jotain ihanaa, Gantin tilaus. 
Gantin laatikko ja pakkaustyyli ovat jo jotain niin ihanaa. Laatikko sisälsi kaksi uutta ihanaa klassista paitaa.
Ensimmäinen tummansininen on  100% puuvillaa oleva suurella Gantin logolla varustettu paita ja toinen on klassinen tummansininen v-kaula-aukkoinen neule. Aion pitää näitä ihanuuksia, niin että laitan paitojen kauluspaidan.
Ostin joululomalla Prahan matkalta Gantista keltaisen neuleen. Ihastuin sen käyttömukavuuteen ja palmikkokuvioon, nyt oli aivan pakko hankkia samainen neule tummana.

Maijakin ihastui pakettiin, nimittäin kauniiseen Gantin laatikkoon ;) 
Eilen oli kummallisen mukava päivä vaikka olenkin sairaslomalla.
Entinen työkaveri soitti kolmen vuoden hiljaiselon jälkeen, entuudestaan tuntematon nainen tuli juttelemaan minulle elämästä ja matkailusta keskellä ruokakauppaa ja sain seitsemännen tilaisuuden ensi viikolle kohti uutta. Huimaa! Ja vielä huimempaa on se, että sain puhelun numerosta, joka ei ole edes käytössä. Huomasin, kun puhelimeni soi, en kerinnyt vastaamaan ja kun soitin heti takaisin, niin minulle kerrottiin ettei numero ole edes käytössä. Kummallista. 

Tänään edessäni on hieman raskaampi tehtävä, käyn hyvästelemässä tuttavan, joka on saattohoidossa. Sen verran raskasta seurata poishiipuvaa, että tänään käyn viimeistä kertaa, koska joskus on päästettävä irti. Teen surutyöni tällä tavoin. Olen paikalla koko syvimmällä olemuksellani, jokaisella solullani. Hyviä muistoja ja vielä parempia ikimuistoisia keskusteluja. Elämä on monenlaisia vaiheita ja kohta ystäväni lähtee enkeleiden matkaan. Kohti valoa ja taivaankotia.
Parempi niin, ettei hänen tarvitsisi virua ja kärsiä enempää kivuista.

"Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan."
Pahoittelen kuvia heikohkoa laatua, ne ovat napattu kamerakännykällä.








 Tästä  linkistä pääset kurkkaamaan paitaa lähemmin.