sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Onnellisesti puhkipoikki*

Mä oon niin puhkipoikki. Eilen aamulla tein tunnin salitreenin ja sieltä menin suoraan hiihtämään. Varsin vaihtelevaa maastoa 13 kilometriä. Eilen illalla makasin sohvalla, kroppa oli väsynyt, mutta onnellinen. On ihanaa välillä revitellä, tässähän tuntee elävänsä :) Illalla nautimme pientä purtavaa, kehruukoneet vierellä ja uutukainen kirja kätösissä. Pieni levollisuuden häivähdys. Kunpa tietäisitte vaan mun viime aikaisen stressitason. Siihen ei riitä enää mitkään taulukotkaan! Elämme liiankin jännittäviä aikoja. Toivottavasti kuukauden kuluttua oksennan onnesta!

Suhtaudun itseesi lempeydellä ja luotan omaan voimaani ja vaistoihini. En päästä stressiä elämäni herraksi. Kuinka paljon järkevämpää onkaan, kun stressaamisen sijaan keskittyy oman hyvinvointinsa edistämiseen, kuten kuntoiluun ja lepoon. Olen koettanut ottaa elämänoppia kisuiltani. Ratkaisut löytyvät paremmin tyynessä ja tasapainoisessa mielessä. Älä elä onnen odottajana, se hetki on nyt. Nautit elämästäsi paljon enemmän, kun ensin rekisteröit millaisena otat oman elämäsi vastaan. Kyse on siis sinun valinnastasi. Nauti, koska elät ja saat rakastaa.

Keskittymällä omaan hyvinvointiinsa ihmisellä on enemmän työkaluja käsitellä niitä vastoinkäymisiä, kuin ihmisellä, joka vain keskittyy valittamiseen sen sijaan, että tekisi asioille jotakin. 
Saatat pelätä, että teet virheitä. Jokainen meistä tekee. Pelkäät, ettei sinusta pidetä. Kukaan meistä tuskin pitää kaikista. Pelkäät ehkä, että sinulle nauretaan. Parasta on osata nauraa itselleen. Ehkä pelkäät menneisyyttäsi. Se on jo tapahtunut, sitä et saa koskaantakaisin. Ehkä pelkäät tulevaa. Se on varmasti edessä, siellä jossain, älä huoli.  Pelkäämme aika usein aivan turhan takia. Asiat onnistuvat, kunhan luotan täydestä sydämestäni. Kaikella tapahtuvalla on jokin tarkoituksensa. Luotan, että teen asioita sen takia, että ne menevät paremmin kuin hyvin.


Meille voi kehittyä toimintamalleja, joita emme välttämättä edes huomaa, sillä ne ovat voineet muuttua rutiineiksi. Silloin junnaa paikallaan.  Ei raahata mukanamme vanhaa elämänhistoriaamme. Hyvästele hellästi mennyt ja keskity uuteen. 

Olet vastuussa omasta onnestasi, mutta myös surkeudestasi. Älä syyttele muita, vaan ota itseäsi niskasta kiinni ja tee muutos. Päätä, että tältä istumalta voit alkaa elää niin, että et vain hengitä ja raahaudu päivästä toiseen vaan nautit joka päivä pienistä hetkistä. Maailmassa on niin paljon mahdollisuuksia, että pidä itsestäsi huolta. Joka hetki on oikea hetki alkaa elää.
Levollista helmikuuta :)










SHARE:

5 kommenttia

  1. Maailman paras terapiakirjoitus Satu, kiitos! Hienot sanat ja ajatukset, kaikille mallia tästä!

    VastaaPoista
  2. JUURI näin! KIITOS näistä ajatukista Satu! ♥

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Blog Design Created by pipdig