perjantai 24. huhtikuuta 2015

Just nyt*

Tänään on jännitys aamupäivä ja helpotus iltapäivä. 
Heti aamusta menen poskiontelopunkteeraukseen, se on aina yhtä kammottavaa! Riippuu paljon tekijästä,mutta yleensä se tuntuu siltä kuin repisi kynsiään irti. Olen piikkikammoinen ja se tunne, kun rustosta rusautetaan läpi tylppäneula. En ole vajonnut kumminkaan niin alas, että olisin alkanut seuraamaan sairaslomalla saippuasarjoja. En tiedä mitä Ridgelle ja Brookelle kuuluu, saatikka mitä mainoksia pyörii TV- Shopissa :D Saa nähdä mikä on lääkärinarvio kunnostani,pääsenkö vielä maanantaina töihin. Olen ollut niin pitkään kipeänä, että nyt tärkeää on se, että saan itseni kuntoon, terveemmäksi. 

Sen olen ikäväkseni joutunut huomaamaan työterveydestämme,että ihmiset ovat eriarvoisia. Jos et satu olemaan kaupungissa ns. silmää tekevä, niin on turha astua työterveyden ovesta sisään. Sinut käännytetään heti terveyskeskukseen. Olenkin hieman kysymysmerkkinä mitä kaikkea olenkaan saanut kehooni heikosta sisäilmasta. Jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, koska työterveys ei ottaudu asiaan millään tavalla. Odottavat vain loputtomiin tuloksia, joita on jo saatu. Helpointahan on toki lakaista asiat maton alle, mutta lopulta siellä matonkin alla alkaa olla sen verran tavaraa, että se näkyy.
Harmittaa työkavereidenkin puolesta, jotka jäävät oirehtimaan.

Ja sitten se ihana osio, haen tänään viikonloppuhoitoon ihanan Iineksen  Vietämme mukavan viikonlopun,lepäillen ja paistellen lettuja. Vaikka olen ollut sairaslomalla ja tekemättä mitään, niin silti ajatuksen juoksu on ollut kiireistä. Olen kerinnyt kelaamaan ja panikoimaan jo tulevaa muuttoamme ja uusia tuulia. Arjen sekamelska on oivallinen muistutus siitä, että kiitollisuutta kannattaa vaalia joka päivä. Pahintahan ei tietenkään tarvitse pelätä missään nimessä. Elämä ei ole itsestäänselvyys, voisi mennä huonomminkin. Kaikki meistä eivät kävele, näe tai kuule. Asiat voivat muuttua hetkessä. Opettelen olemaan kiitollinen myös niistä arjen epäkohdista. Hengitän syvään ja luon positiivisia ajatuksia.













Paikallisen S-Marketin seinällä on upea Kirsikodin asukkaiden tekemä maalaus. Rakastan sen värejä ja tyylisuuntausta.


Le vent se lève, il faut tenter de vivre.
-Paul Valéry-



6 kommenttia:

  1. Auts! Poskiontelotulehdus ja punkteeraus eivät ole kyllä kivoja. Aikoinaannkuukausittain se minulla tehtiin, nyt kärsin kroonisesta nuhasta ja on jatkuva lääkitys.
    Tsemppiä päivään ja aurinkoa viikon loppuun!
    -päivi-

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti punkteeraus helpottaa oloasi!
    Kamalaa tuommoinen eriarvoistaminen, en ymmärrä. Mutta siihen usein törmää monessa yhteydessä.
    Ihanaa että jaksat olla positiivinen!
    Aurinkoista perjantaita!

    VastaaPoista
  3. Ihan hirveesti tsemppiä! Toivotaan, että on osaava tyyppi tällä kertaa. <3

    Mä olin aivan järkyttynyt tässä yksi päivä, kun kävin paikallisesta tk:ssa. Oon aina saanut aivan ihanaa puolella kyseisestä puljusta hammashoitolan puolelta, mutta nyt erehdyin menemään kysymään aikaa rokotettavaksi sieltä normipuolelta (jonka palveluja en ole käyttänyt koko 6 vuoden aikana, kun ollaan tässä asuttu), kun alkaa mennä vanhaksi. Niin ennen kuin ehdin jonotuslappuni kanssa istahtaa luukulla edes tuolille, alkaa lasin takana oleva hoitaja huutamaan minulle naamapunaisena, että älä nyt sinä ainakaan siihen tule, mulla alkaa olemaan mittaria täynnä teitä! Siinä sitten änkytän, että olit painanut seuraava numeroa ja nyt on mun vuoro. Sitten se lähti painelemaan siitä pois johonkin käytävään. En tiedä saiko jonkun hermoromahduksen edellisen asiakkaan jäljiltä, joka oli aika hermostunut omaan tilanteeseensa, mutta taitais olla saikun paikka. :/ Seuraava joka tuli tilalle, ei paljoa iloisempi ollut, naama norsun sillä kuuluisalla takapuolella. Olin suorastaan järkyttynyt muutaman tunnin saamastani kohtelusta. Oma asiani oli pieni, mutta mietin, että entäs jos olisi tosi kipeä, niin miten ihmeessä saisin pidettyä noita vastaan puoleni, että saisin asioitani hoidetuksi. :o

    VastaaPoista
  4. Ei oo mikää ikävämpää, ku joutua kärsimään työelämässä huonosta sisäilmasta! :( niin kauhean yleistä nykyään!
    Toivotaan, ettei jäi mitään pysyvää.
    Itse sain kärsiä aikoinaan useita korvatulehduksia tuon takia. Ja tiedän yhen joka sai astman.
    Mutta eipä näille mitää tehdä, puhutaan vaan, et pitäis siirtää toiseen paikkaan. Mut ei kukaan halua sit siirtyä sun tilalle sinne huonoon sisäilma paikkaan. Ku kaikkienhan tiedossa nämä paikat on! :(

    Terveempää viikonloppua! <3

    VastaaPoista
  5. Nuo sisäilmaongelmat on tosi kurjia ja niin, niin tätä päivää joka puolella.. Loppuikänsä saa kärsiä tavalla tai toisella vaikka pääsisi puhtaampiin työtiloihin. Kaksijalkaisia "Homekoiria" alkaa olla joka kunta ja kaupunki pullollaan.
    Paranemisia sinulle!

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti punkteeraus auttaa toipumisessa.
    Ihastelen kotianne. Se on niin tyylikäs ja hienostunut

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥