sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Kopioitu elämä - ja pari diagnoosia*

Ihmettelen facebookin ihmeellisessä maailmassa tiettyjä tyyppejä, jotka elävät kopioelämää. He mm. kopioivat vaatteet, laukut, matkakuvia blogeista ja netistä väittäen olevansa toisella puolella maailmaa. Siis väittävät olevansa mm. Hawailla ja tekevät kuvakansioita, joista jokainen kuva on otettu suoraan netistä. Toki, jokainen meistä on joskus varmasti kopioinut kuvia netistä, mutta järjestelmällisyys ja valehtelu ovat jo hyvästä mausta kaukana. Se,ettei voi omaa elääelämäänsä vaan täytyy yrittää olla jotain sellaista, joka on kaukana omasta elämästä. Olen muutamalle kuvanomistajalle ilmoittanutkin kuvista, joiden kuvia tämä tyyppi röyhkeästi kopioi facebookiinsa ja tekee sinne matkakansioitaan. Tökerö temppu. Kuvien kopioiminenhan tässä ei ole se kaikkein kamalin asia, vaan se, että millainen tyyppi on oikeasti, joka elää harhaista elämää. Pelottavaa. Hänen käyttämillä lentoyhtiöillä on myös kummallisesti suorialentoja muun muassa Santorinilta Hawaille :D Äly ja väläys! 

Kaikenlaisia sekopäitä sitä elää tällä maapallolla. Mitähän iloa siitä saa, kun koettaa elää jonkun toisen elämää? Aikalailla harhaista! Onnellisuus lisääntyy, kun elää omaa elämäänsä eikä tarvitse näytellä muuta kuin onkaan. Miksi elää toisen kopioelämää, kun voi elää omaa elämää? Meillä kaikilla ei ole samoja lahjakkuuksia ja resursseja elämässä, mutta omakin arki on ihanaa kun siitä tekee sellaista. Jokaisena aamuna voi herätä fiilistelemään sitä kaikkea, mikä sinua ympäröi. Miksi omaa elämäänsä täytyy hävetä? Kaikki ei ole vain sitä miltä asiat näyttävät ulospäin olevan. On tärkeää elää tasapainoista elämää. Kaikkea kaunista emme pysty näkemään silmillä, koska ne tärkeimmät asiat näemme rehellisellä sydämellämme.

Mutta eiliseen päivään. Se olotila, kun henki ei oikein kulje, nielu on turvoksissa, kurkussa paksu räkä, silmät rähmii ja nenä tukossa. Antibioottikuuri = hetken helpotus. Päivän "huipentumana" jouduimme menemään herra V:n kanssa kunnalliseen eläinlääkäriin oireiden pahennuttua. Ruoka ei maistunut, hengitys rahisi ja olo oli vetämätön. Diagnoosi, hengitystietulehdus ja antibioottikuuri. Nyt kisulla on kaksi diagnoosia. Taidan elää kissani kanssa symbioosissa. Jokohan tälle viikolle olisi jo tarpeeksi sattumia ja lääkärikäyntejä. Seuraavaksi saanen hermoromahduksen. Minunkin jaksamisella on rajansa.

Eilen illalla yökylään tuli kissakaveri Iines ihanainen Tosin herra V. ja Maija katsovat ihmeissään kuin eivät olisi koskaan muita kissoja nähneetkään kuin toisensa. Tosin välillä mentiin rallia ja kamppailtiin.
Toipilas elämää, mutta hyvää sellaista. Minulla on perustoimeentulo, koti, läheisiä, hyvin rakkaita läheisiä, kyky liikkua,mahdollisuus harrastaa ja oikeus sanoa oma mielipiteeni. Olen vastuussa omasta elämästäni ja hyvinvoinnistani. Jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, mietin, mitä itse voin tehdä toisin, juuri nyt. 
Oma elämäni. Välillä vaivalloinen, mutta niin elämäntäyteinen.
Kiitollisuutta.
Atshii*













5 kommenttia:

  1. Joo outoa on kun ei oma elämä kelpaa vaan pitää toisilta kopioida. Kuulin että joku olisi kopioinut toisen blogista vauvakuvia ja esitellyt facessa omanaan. Melko sairasta sekin on!!!!

    Paranemisia sinne! :)

    VastaaPoista
  2. Ensin aloin lukemaan kopioelämästä ajatellen matkimista, että kopioidaan toisten tyyli, koti ja kaikki. Mutta kopioelämä tarkoittikin elämää jota ei olekaan. Kyllä maailma on hullu paikka.


    Voi teitä siellä, täälläkin kauhea räkis ja teen kaikkeni ettei tule antibioottikuuria. Toivottavasti onnistun.

    Kovasti paranemisia teille molemmille. <3

    VastaaPoista
  3. Itsetunto niin alhaalla, ettei uskalleta olla omana itsenään. Hankitaan elämä, jota ei ole. Haetaan hyväksyntää ja kehuja mielikuvilla. Kopioidaan toisten elämää ajatellen,ettei se ihanne-elämää viettävä voi olla koskaan surullinen tai voida pahoin. Tahdotaan olla jotain muuta kuin "minä itse". Toisilla se hyväksytyksi tulemisen tarve ja itsetunnon kasvatus tulee just tuolla ilmi, jollakin ilveilyillä ja pelleilyllä, kovaäänisyydellä, keskipisteenä olemisella. Joku taas sairastuu Münchhausenin oireyhtymään. Oireisiin ei pitäisi lähteä mukaan ja korostamaan niitä, vaan saada henkilö hakemaan apua syihin. Mksi pitää olla jotain muuta kuin totuus on?

    VastaaPoista
  4. Oho! Onpa hulluuden huippu tuo kopioelämä! :O Mie en ees tienny, että tuommosiakin tyyppejä on. Huh. :P Ihan sääliks käy. Täällä eletään vain kerran, joten kannattais käyä oikeasti siellä Hawailla eikä _valehdella_ käyneensä.

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥