maanantai 1. kesäkuuta 2015

Makoisan sydämellinen kohtaaminen Timitran linnassa*

Eilen pari entistä työkaveriani ja nykyistä ystävääni piipahtivat Lieksassa. Menimme syömään idylliseen Timitran linnaan, josta saa aina makoisaa ruokaa puhtailla mauilla.
Timitranlinnnan henkilökunta on ystävällistä ja ruoka aina laadukasta. Todella upea miljöö design esineineen ja ehdottomasti Lieksan parhain ruokapaikka!

Aika meni siivillä, oli paljon juttua ja ihania kohtaamisia. Sydän meni melkein sijoiltaan onnesta. Niin paljon herkkuja ja ihanaa seuraa. Olen kiitollinen näistä ihanista ladyista elämässäni. Päätimme tavata ennen kuin muutan Helsinkiin heinäkuun lopulla Kolin Relax Spassa.Tapaamme joka kesä vähintään kerran ja pidämme oikein hauskaa. Mukava perinne!
Tälllaisten päivien toivoo jatkuvan ikuisesti.

Olen ollut elämäni aikana kaiken kirjavissa työyhteisöissä.
Osassa on kylvetty katkeruutta, kauhua ja kateuttakin.
Osa on ollut yhteisöllisen yhteen hiileen puhaltavia ja tsemppaavia, osassa on kyräilty selän takana.
Kolmannessa ei ole saanut kontaktia, kaikki on ollut pystyyn kuollutta.
Sitä tukahtuu tietynlaisessa työyhteisössä, kaikki ei ole kaikkia varten.
Etenkin ymmärtämättömyys ja empatiakyvyttömyys syövät ihmistä sisältäpäin.
Sitä aistii ihmisistä aitouden ja hengenheimolaisuuden.
Vallankahvan liika tavoittelu tappaa sisäisen palon, etäännyttää ja nielee ihmisen mustaan aukkoon.
Jotkut ihmiset suostuvat koko ajan mankeloitaviksi, kumartelemaan ja nielemään omat mielipiteensä.
Miksi liian usein unohdetaan ne kauniit sanat ja kiitokset?
 
 Joskus työpaikan ilmapiiri voi olla kuolemaksi kuin valo yökköselle.
Onneksi olen saanut olla kaikenlaisissa työpaikoissa.
On ollut oppivuosia ja saanut ihmistuntemusta.
Enää en ole yökkönen ja kohtaa kuolemaa.
Olen menossa päiväkehrääjänä kohti valoa.

Nyt odotetaan vain taivaallista sadetta, joka laveeraa taivaanrannan ja saa kesäkuun vihertämään ja kukkimaan.Haluan kuunnella kesäsateen säveliä, kun se rummuttaa pisara-aariaansa viemäriin.
Sateen jälkeen paistaa aina aurinko,eikös vaan?







 Kirsikodin taiteilijoiden taiteilemia linnunpönttöjä.


Linnan vahti!



















SHARE:

3 kommenttia

  1. Onpas viihtyisän näköinen paikka - ja ruuat herkullisia!
    Pitäisiköhän kesän Pohjois-Karjalan mökkireissulla poiketa Lieksassakin;)
    Ihanaa kesäkuuta ja lomaa!

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia vaikka millä mitalla!
    Ja todellakin kuinka tärkeää on ihana työyhteisö! Niitä kun on niin monenmoisia. Valitettavasti, olen just nyt sellaisessa, jossa ei meinaa saada kontaktia muihin, mutta varsin työ kyllä on mukava ja tykkään! Jotenka näillä ainakin nyt mennään...

    VastaaPoista
  3. Ihanalta näyttää. Ruoka näyttää hyvältä ja hetket nauttavilta. Hyvää lomaa.

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Blog Design Created by pipdig