sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Isille - omalle superenkelilleni*

Minulla on universumin paras isä. 
Lämpimät halaukset ja kiitos ihanista muistoista ja vinkeistä elämään. Kiitän kokemusrikkaasta elämästä, jota saan elää kolmattakymmentäkuudetta vuotta. Koska tänään vietetään isänpäivää ja vierailen haudalla, niin ei tämän päivän pidä olla suruisaakin surullisempi. Isäni kulkee aina vierelläni ja sydämessäni. 

Yhtäkkiä joulukuinen ilta kaartui yllemme surunmustaksi tähtitaivaaksi. Siitä tulee tänä vuonna 21.12 kuluneeksi neljä vuotta, kun näin viimeksi isäni. Sinä keskiviikkoisena joulukuun iltana kuolema teki elämästäni erilaisen, muutamassa sekunnissa. Maanpinnalla illanhämärässä hohti hopeinen kuu, joulunodotusta, eihän silloin pitäisi sattua mitään ikävää. Joulu verhosi hetkessä itsensä lopullisesti muistonsa tummaan surupukuun. Valkoiset hanget loistivat ambulanssin valojen keilassa kuin miljoonittain lepäilevät timantit. Maa oli niin kaunis ja hiljaisen hetken rikkoi vain itkuinen katsahdus kirkkaalle taivaalle, "Se on tuolla noin, tuo kaikkein kirkkain tähti, on nyt minun isäni!"

Tänään kirkon pihamaalla puhaltaa kylmääkin kylmempi tuuli, se puristaa syvälle takin sisään ja nostattaa ensimmäiset päivän kyyneleet poskieni uurteisiin. Hetkessä on hiljaisuutta,levollisuutta,  sydämen ytimiä sipaisua lapsuuden muistoihin, jostain hyvin kaukaa. Isä on mielessäni päivittäin. Välillä ikävä tuntuu epätodelliselta, eihän näin vaan ole voinut käydä. Muistoilla on kultaiset reunat, elämän kokemukset  kehykset.
Elämä opettaa.
Elä nyt, älä sitku!
On vain tämä todellinen hetki ja tärkeät sanat, jotka muista lausua tärkeimmillesi.

ljellä ovat rakkaat muistot, hiljaisuus, elämän oppitunnit, kaipaus ja jälleennäkemisen odotus. Hyvää isänpäivää suurelle sankarilleni, minulle on sinua suuri ikävä!

Kun kaikki oli äänetöntä, ajattelin vain, että hämyisellä kalliolla oli sydänverta, aavistin hämärästi, että laulu oli jostakin, mikä ei koskaan palaa.
-Edith Södergran-


Läheiset, tekemisen vapaus, luovuus ja herkut (tilkka viiniä) - elämästä nauttiminen ja hyvyys elollisia kohtaan. Siinä on hyvän elämän avaimet :)








4 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitat isästäsi. Tosi upea postaus. Hän kulkee vierelläsi aina.

    VastaaPoista
  2. Niin kauniisti kirjoitettu isästäsi! Onneks muistot elää ikuisesti. <3

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥