torstai 26. marraskuuta 2015

YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä, diagnoosina aivotärähdys*


Tiedättehän sen tunteen, kun elää elämäänsä kuin nopeutettua filmiä. Ei ehdi kunnolla mukaan elämän kohtauksiin. Olen tällä viikolla kulkenut kovaa. Kiire loppui lyhyeen. 
Tänään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä, sain töissä aivotärähdyksen. Työtapaturma ja lääkärikäynti. Ei mennyt kaksi ilman kolmatta ja tuskin menee kolmas ilman neljättä. Tragikoomista ja hieman kivuliastakin. Mutta onneksi olen kovakalloinen. Harkitsen haarniskan ja kypärän hankkimista, sen verran vaarallinen homma.


Tänään muisteltiin töissä menneitä, mutta ketään ei tökätty tikulla silmään. Haluan paljastaa karmivan totuuden, heikko hermoiset älkää lukeko tätä! Nukuin joskus biologian tunnilla, fysiikan tunnilla, kemian tunnilla ja ruotsinkin tunneilla. Tai kirjoittelin kirjeitä. Lukio taisi mennä kirjelappusten kirjoitteluksi ystävien kanssa. Ihmettelen vieläkin miten vähällä lukemisella selvisin. Kerran lunttasin olkapään yli vastauksen kysymykseen, miten mustikka lisääntyy. Ja kerran jätin vastaamatta, vaikka tiesin, että Pähkinäsaaren rauha solmittiin vuonna 1323. Sain yhdeksännellä luokalla käytösstipendin. Join litran maitoa päivässä, uin 50-100km viikossa, kasvatin luita ja lihaksia. Näillä luilla pysyy pystyssä raavas neito. Minäkin.

Kaiken tummuuden ja väsymyksenkin keskeltä toivoisin kaikkien voivan noukkia kajastuksen, jossa siintää hiven lohtuvaloa. Jokin hyvä kypsyy minussa. Muistuttamaan siitä, mitä kohti tällä hetkellä kuljen. Jokin hyvä kypsyy minussa. Unelmia ja niiden täyttymisiä. Kivunkin kautta luodaan uutta. Täyttää hönkää eteenpäin!

"Johan sitä masentuu, kun vain ajatteleekin kaikkia niitä, jotka tekevät
työtä ja raatavat, ja mitä hyötyä siitä muka on. Eräs sukulaiseni luki 
trigonometriaa tuntokarvansa lerpalleen, ja kun hän oli oppinut kaiken, 
tuli Mörkö ja söi hänet suuhunsa. Joopa joo, Mörön vatsassa hän sitten 
lojui niin erinomaisen viisaana!"

-Muumit-

 Movemberia on jäljellä vielä muutama päivä.






3 kommenttia:

  1. Eikä!! Pikaista paranemista ja tsemppiä!! ❤️

    VastaaPoista
  2. Eheämpää päätä sinulle :) Ja tunnilla nukkuminen ollut usein lähellä aikoinaan, mutta runoja tulikin monta vihkoa :D

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥