sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Teetä, sympatiaa ja iäisyyden kosketus*

Olisin voinut jäädä kisun viereen aamulla unelmoimaan, mutta työ kutsui. Mies lähti jo aikaisin työmaalleen. Töissä oli hiljainen huone, harmahtava iho ja lattiaan luodut katseet. Iäisyyden melkein pystyi tuntemaan kosketuksena. Niin taivaskin on harmaa ja sateinen, vain lokkien ilkikuriset huudot kaikuvat sateen seasta. Varoittavatko ne tulevasta murheesta vai ilakoivatko keväästä?

Se on varmaa,että illalla pidettiin lettukestit,nautittiin teetä ja katsotaan vielä Supernaturalia. Juu, aivan kuin elämäni ei olisi jo tarpeeksi epänormaalia muutenkin. Ihmisten instsgramjuttuja selaillessani tulin siihen tulokseen,että jos ei ole onnea rahapeleissä, niin täytys olla ainakin rakkaudessa. Minut on unohdettu :D 
tai en vain kykene hahmottamaan kokonaisuutta ja rahapelejäkään en ole muistanut pelata,auts!


Hae pasaatituulet purjeisiisi. Tutki. Unelmoi. Löydä. Joskus uudet tuulet ovat hyvästä.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥