sunnuntai 14. elokuuta 2016

Rio de Janeiro - Brasilia* Tervetuloa Favelaan!

Hiihtolomalla matkasimme Brasiliaan, Rio de Janeiroon. 
Lensimme British Airwaysilla Helsingistä Lontooseen ja samalal firmalla Lontoosta Rioon. Tulomatkalla olin varma, että kone hajoaa, sen verran kova ryske koneessa oli vuoriston ja ilmakuoppien takia. Kävimme kaikki huippunähtävyydet, Ipaneman ja Copacabanan rannat, Joilla emme käyneet uimassa, koska vesi on niin saastaista. Kävimme myös Kristus-patsaalla sekä Sokeritoppavuorella. Sokeritoppavuori on tunnettu mm. James Bondin leffasta. Vuokrasimme helikopterin ja kulhettajan  12 minuutiksi Sokeritoppavuorelta ja saimme ihailla Rioa myös yläilmoista käsin. Helikopteriajelu oli todella huippukokemus ja ne huimat näkymät.

Hotellimme oli neljän tähden Windsor Asturias businesskeskuksessa, jossa oli enemmän paikallisia ihmisiä kuin turisteja. Rantojen hotelleissa oli huomattavasti enemmän turisteja.
Hotellimme oli tarkoin vartioitu ja allas sijaitsi katolla, josta oli huimat näkymät suoraan Kristus-patsaalle ja Sokeritoppavuorelle. Voimme vaan suositella tätä hotellia ja sen ystävällistä palvelua. Iltaisin yleensä hieman ukkosti ja satoi vettä, mutta sää oli koko loman ajan todella helteinen ja ilmastoitu hotellihuone oli todellinen tärkeä juttu. 
Matkaamme aina omatoimisesti, joten matkan hinta on aina huimasti edullisempi kuin pakettimatkoissa. Matkailu on seikkailua, intohimoni.

Lähes jokaisessa kadunkulmassa oli aseistautuneita poliiseja, kodittomia oli valtavasti. Kodittomat valtasivat kadut iltaisin ja he asettautuivat nukkumaan pahvinpaloilleen katujen kulmille. Kaikki korut tuli jättää loman ajaksi säilytykseen safetyboxiin hotellihuoneeseen aivan oman turvallisuuden takaamiseksi. Mukanamme kulki videokamera ja sitä kannoimme mukanamme paikallisen supermarketin pussissa, tällöin kukaan ei kiinnittänyt siihen liikaa huomiota. Kannoin rahani ja puhelimeni rentojen shortsieni taskuissa. En kantanut mukanani mitään ylimääräistä. Veljeni kuljetti rahat rahavyössään.

Joka paikassa oli vartioita, poliiseja ja useimmissa asunnoissa oli korkeat muurit ja piikkilanka-aidat turvaamassa asukkaiden turvallisuutta. Jopa kerrostalojen alakerroissa oli vartijat. Jos asunnossa sattui olemaan lasitettuparveke niin lasituksen edessä olivat kalterit. Rio on todellinen varkaiden paratiisi. 
Onneksi vältyimme varkailta.

En ole koskaan aiemmin matkoilla sairastanut, niin kuten Riossa. Silmäni alkoivat muurautua yhtäkkiä umpeen, voinee johtua kun pesin käteni kraanavedellä ennen kuin laitoin piilolinssit päähäni. Mutta koko kasvoni alkoivat turpoamaan vuorokauden sisällä niin paljon, että lopulta olin paikallisella klinikalla ( kiitos matkavakuutuksen!) muurautuneen silmäni ja turvonneiden kasvojeni takia. Matkasimme hotellin omalla taksilla lääkäriin. Riossa tulee olla hyvin varovainen taksien suhteen, käytä vain hotellin omaa taksia oman turvallisuutesi takia. Taksien ovet ovat koko ajon ajan lukossa ja ikkunat tummennettu ettei sisälle näe ulkoa. Sain yksityisklinikalla tujut tropit tulehdukseen ja parantuminen alkoi heti. Puhuimme lääkärin kanssa molemmat sujuvaa englantia. Kävin vielä kotiin tultuani tarkitustuttamassa silmäni silmälääkärillä ja ja hän todella kehui tujuja lääkkeitä ja brasilialaista lääkäriä. En tunnistanut itseäni pariin päivään matkakuvista :D olin niin turvonnut kasvoiltani. Näytin inuiitilta.

Kävimme myös Favelassa. Paikallisen oppaan kanssa matkaisimme favelaan, joka oli todellinen kokemus. En voi muuta sanoa kuin, että huh!
Se likaveden määrä joka virtasi maassa, pienen pienet huoneet, joissa asui suuri määrä ihmisiä, kapeat kujat, lutikoiden määrä ja se kurjuus.
Suurin osa favelan ihmisistä ei poistu sieltä kovinkaan usein, koska heillä on siellä omat mm.lääkärinsä ja parturinsa. Saimme ohjeeksi ostaa aina jotain pientä favelan kaupoista, joka toimi meille samalla suojelurahana. Jos opas sanoi, ettei saa kuvata niin vastassa saattoi olla huumekauppiaita, joita ei saa kuvata. Favela oli täynnä pieniä kujia ylös- ja alaspäin. Se on paikka, jota en voi teille kuvailla enempää, se täytyy kokea.

Osa Rion faveloista on niin huonomaineisia, ettei poliisikaan mene sinne. Favelat ovat arvaamattomia paikkoja, jonne EI koskaan pidä mennä ominpäin.
Kävimme myös sademetsässä, jossa seikkailu oli todella huimaa. Mutta se mikä pistää silmään on kierrätys. Se on aivan lapsen kengissä. Me täällä  tuhansien ja vielä tuhansien kilometrien päässä kierrätetään nuttura kireällä ja siellä sademetsän läheisyydessä ei ole kierrätyksestä tietoakaan. Riossa on erikseen rikakiden, keskiluokan ja köyhien alueet. Koulujenkin ympärillä on korkeat muurit ja kalterit, koska lapsia kidnapataan.

Riossa ihastuin huimiin vuoristonäkymiin, sademetsään, lämpöön, edulliseen hintatasoon, ystävällisiin ihmisiin ja täysin meidän yhteiskuntaamme vastaan olevaan ilmapiiriin.
Liikuimme Riossa lähinnä metrolla, koska sen käyttäminen oli varsin edullista ja vain pakon edessä otimme hotellin taksin. Metroissa ruuhka-aikoina on naisille olemassa omat vaununsa seksuaalisen ahdistelun välttämiseksi.


Keskellä katua saattoi tavata paikallisten ihmisten katujuhlat, joihin mekin liityimme. Skadinaavisen ulkonäkömme takia saimme monia uteliaita kyselyitä koskien kotimaatamme ja vuodenaikoja. Pääsimme myös seuraamaan nyt käynnissä olevien Olympialaisten katsomoiden ja kisojen rakentamista. Tuliaisina toin mukanani tiukan vatsaloiden, jonka taltuttamiseen tarvittiin tujakka antibioottikuuri. Mutta aina voi sattua mitä vaan ja missä vaan. Suosittelen Rio de Janeiroa, sen upeita näkymiä ja päinvastaista kulttuuria, joka meillä Suomessa vallitsee. Voisin matkata uudestaankin Brasiliaan.

Minulla olisi jakaa enemmänkin kuvia matkasta, mutta tämä on jo hyvä alku.
Seuraavaksi kirjoittelen teille toukokuisen Vilnan ja heinäkuisen Valencian sekä Tallinnan matkojen kuulumisia kuvin ja tarinoin.

Heräsikö teillä kysymyksiä matkastani Rioon?

Instagramista löydät matkan videot, satumkirjavainen.





Olympialaisten stadion, Maracana.















Sokeritoppavuorella








Yllä olevassa kuvassa olevaa köysihissiä on käytetty mm. James Bondin Kuuraketti-leffassa.









Favela!






Riippukeinussa makoileva sokea vanha mies eli täysin turistien antamilla rahoilla pienessä huoneistossa. Seinillä kiipeili torakoita ja ötököitä.








 Tällä tasanteella on kuvattu Bomfunk Mc´s Live your Life-musiikkivideo




Matkalla sademetsään.





















Suomitietämys :D



Harva näkee joka aamu Kristuksen, mutta minä näin hänet patsaan muodossa joka aamu-uinnilla.














Lapan alueella liikkuessa kannattaa olla varuillaan, vaikka siellä on nähtävyyksiä, niin siellä on myös erittäin paljon kodittomuutta ja köyhyyttä.






Iltaisin kaduilla oli katujuhlia, joihin kaikki olivat tervetulleita.



Paikallisissa puistoissa näki välillä ihmeellisiä eläimiä.



Ipaneman tyttö-biisi on sanoitettu täällä.














 Copabana



Ipanema









3 kommenttia:

  1. Uskomattoman upeita kuvia ! Matka oli varmasti elämys ja ikimuistoinen.

    VastaaPoista
  2. Hui, kuulostaa kyllä vaaralliselta paikalta... Harmi, sillä maa on muuten kauneutta ja upeaa luontoa pullollaan. Mutta kaikissa paikoissa pärjää, kunhan käyttää maalaisjärkeä ja toisissa tarvii vain turvallisuuden kanssa olla vielä tarkempi kuin toisissa paikoissa.

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥