maanantai 21. marraskuuta 2016

Yöhön venyneet illat; sydän täynnä kiitollisuutta ja onnenhippusia*

Viime viikolla oli: Uusia juttuja ja oivalluksia, sisäisen kipinän ja vaistojen vahvistuminen, vahva tahtotila, luotettavan mukava työystävä, hyviä keskusteluja, ystävän tukemista elämän suruissa, enkeleitä ja raollaan oleva uusi mahdollisuus. Odotan jo ovella, kun se koputtaa.
Ja aivan ihanan rakkaita kohtaamisia. Sydämeni on ollut pakahtua kiitollisuudesta.
Viikonloppu oli lempeä, kohtasin monta ystävällistä sielua Eilen taivaassa oli siivouspäivä, sataa lumiräntää. Enkelten pölyä.
Äitini teki hyvää ruokaa, vietettiin aikaa kotona ja serkkuni herkkupatojen äärellä. Yöhön venyneet illat.
Päätettiin hiihtoloman matkakohde, lämpöön. Yllätettiin itsemmekin valinnallamme :D
Arkielämämme, jonka tapahtumia nautiskelen hitaasti, kuin kallisarvoista shampanjaa.


Levollisuuden lumous. Ahkeran päivän jälkeen chillataan. Viikonlopun muistot sydämessä

Yö tulee suurena ja villapartaisena
hymyillen ilmihymyä puolihämärälle.
Äänettömien sireenien keskeltä

kasvavat hämyssä puiston ääriviivat,
muodottomat ja jättiläismäiset.
Hennoilla sireeneillä on uneliaat korvat,
ne uneksivat auringon astuvan alas maahan -
Mitä voi unenkaltainen hämärä kaikille valvoville ajatuksille,
jotka näkymättöminä livahtavat ohi?

-Edith Södegran-










 Aurinko täyttää rintani suloisella hunajalla ääriä myöten ja sanoo: kerran sammuvat kaikki tähdet, mutta ne loistavat aina pelkoa vailla.
 -Edith Södegran-




Kotimatkalla. Finnair. Ylihintainen lentoyhtiö, jollei bongaa edullisia lentoja tai käytä kertyneitä pisteitä, kuten itse tein. Illaksi kotiin.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥