torstai 8. joulukuuta 2016

Kun Sibelius Ainoa kosi ja katuvalojen varjossa

Eilen iltalenkillä näin lintuja katuvalojen varjossa, ne istuivat lehdistä paljaaksi riisutuissa puissa mustina helminä ja kohtasin ihanan tunteen, kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunteet. Täällä ei ole vielä lunta ja siitä olen tyytyväinen.  Tutkailin ympäristöä uudella lenkkireitillä ja ihailin jouluvaloja. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä: aurinko, meri, liikkumisen vapaus,kaunis kotiseutu, upean innoittava ympäristö, rennon leppoisa työpaikan ilmapiiri, onnellisesti kehräävät kisut ja kiinnostavien asioiden täyttämä kalenteri.


Luin tänään otteita Jean Sibeliuksesta. Hän kuuli värit musiikkina, vihreä väri soi hänelle F-duurissa. Hän kuuli musiikin ajatuksissaan. Sibelius totesi,"Hiljaisuus puhuu minulle". Kun Sibeliuksen vaimo Aino täytti 85 vuotta, 90-vuotias säveltäjä kompuroi yläkertaan ruusukimppu käsissään ja kosi vaimoaan uudelleen, 64 vuoden avioliiton jälkeen. Aitoa rakkautta. Kuuntele sisäelimiäsi, sydän kertoo totuuden. Kuten vanha kiinalainen sananlasku sanoo: "Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeätä." 
Keskitytään olennaiseen! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥