perjantai 23. joulukuuta 2016

Kymmenen suklaarasiaa ja joulumuistot*

Hellitetään ja nautitaan joulusta, muuten voit sotkeutua kiireen helmoihin. Helmoihin, joissa pyörimme usein arjessa. Ajattelin viettää joulun villasukkaillan kera jouluherkkujen. Joulu saapuu sydämeeni, mutta ensin se menee vatsan kautta. Joulu, joka on minulle nykyään tavallinen päivä muiden joukossa, täyttyy rentoilusta, lukemisesta ja töistä.
Hyvät muistot sydämessä ♡

Jouluna on luvallista toivoa joulupukilta. Ainakin lapsilla. Me aikuiset sitten kypsinä mielipiteinemme toivomme pukilta mm. laatuaikaa perheemme kanssa ym. abstraktia ja vaikeasti paketoitavaa. Ihmisiä, kun tulisi muistaa muulloinkin kuin vain jouluna. Mulle joulu on rauhoittumista ja hyvää ruokaa. Ja muistakaa ihmiset ei se, että lahjojen ei tarvitse olla isoja ja kalliita ollakseen mieluisia. Ei se määrä vaan laatu. Aito lämpöinen halauskin on parempi kuin kymmenen rasiaa suklaata!

Jäätyneet metalliaidat houkuttelevat pieniä kieliä vuosikymmenestä toiseen. Oi, nuo lapsuusmuistot. Ne ovat luksusta. Ainutlaatuista. Korvaamatonta.

Sytytän iltahämärässä kynttilöitä kajastamaan kasvavaa valoa. Hyvän löytää helpommin valoisassa kuin pimeässä. Tuikkikoon valon pisarat hetkissäsi ja helliköön sisintäsi! Ulkona paistoi päivällä aurinko ja ruoho vihertää, joulu. Minua lumettomuus ei haittaa, se joulu löytyy sisimmästä. Ajattelin viettää villasukkaillan kera jouluherkkujen. 


Kultaista joulunaikaa, täyttyköön sydämesi onnenhetkistä ripauksella jouluntaikaa*


Ihmettelin työmatkalla Malmin torilla olevaa jonoa. Ei ollut jaossa ämpäreitä vaan jakoivat joulumieltä, ruoka-ja lahja-avun muodossa. Arvostan suuresti ♡ Huippua!











1 kommentti:

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥