lauantai 18. maaliskuuta 2017

Lakkakeittoa Helsingin kattojen yllä - viikonloppu kissan elämää*

Perjantaina tapasimme ystäväni kanssa ja suuntasimme hyvän ruuan äärelle Grande Grilliin. Nautimme siellä pääruuan, itse valitsin Steak Saladin, johon otin lisätäytteeksi vuohenjuuston. Todellista namia!
Palan painikkeeksi parit lasilliset valkkaria ja vettä.
Ravintoloissa kannattaa kysyä viinipullojen hintoja ja tarjouksia. Koska usein pullon tilaaminen tulee edullisemmaksi, jos pöytäseurueessa on useampia.


Sieltä suuntasimme ostamaan kummitytölleni syntymäpäivälahjat ja saimme sen jälkeen kuningasidean. Emme olleet nauttineet alku- ja jälkiruokia, joten suuntasimme loisteliaaseen Loisteeseen Helsingin kattojen ylle. Näkymät olivat kauniit ja ruoka hyvää.
Omistaja-asiakkaana saa aina hyviä alennuksia. Kuohuviinipullo maksoi vain 19,90e.
Loisteessa puitteet ovat niin upeat, vaikka alkuruuan tofu oli mauton, mutta sekin korvaantui kahden muuan alkupalan ollessa maukkaita. Saimme samalla kertoa edellisten viikkojen stressaavista hetkistä ja saimme ladattuja akkujamme tulevaa viikkoa varten.


Työni on sellainen, jossa saan olla välillä ylisosiaalinen ja työpäivän jälkeen nautin yksinolosta sekä hiljaisuudesta. Aina ei jaksa, eikä tarvitse olla läsnä ja sosiaalinen. Välillä on hyvä miettiä päivän tapahtumia ja saada ajatustensa tasaantua.
Välillä olen niin ähkyssä sosiaalisuutta ja  sitten tulee hetkiä, jolloin on ihana tavata tärkeitä ihmisiä ajan kanssa ilman kiirettä.

Grande Grill ja Ravintola Loiste kera ystävän Helsingin kattojen yllä oli keveät aatokset, oikeat Putte Possun nimipäivät. Oi, jospa oisit saanut olla mukana!
Paljon naurua, hetkessä elämistä, terapeuttista viime viikkojen stressin keskellä elämisessä. Hetki kipujen yläpuolella. Makoisaa ruokaa, tilkka viinejä ja kiireettömyys. TGIF! Ja uutena tuttavuutena lakkakeitto juustoleivällä kera keksien.

Turmelus oli onneksi kaukana, sillä täällä ei asu pullonhenki. Ei ollut luvassa henkien taistelua. Menin unille jo varhain. Jos elämäni olisi tv-ohjelma sen nimi olisi Sota ja rauha. Mutta hei, pidän sinusta, ystävistä, vapaudesta, siitä kun jalat vie ja järki välillä luovuttaa!

Mies yllätti tänä iltana. Vei mut Classic Pizzaan syömään. Tuli jano. Nautittiin pari litraa vettä ruuan kanssa ja käveltiin Helsingin katuja iltalenkin muodossa.

Oon aina ollut kova ruuan perään.
Eilen illalla näin ystävän hyvän ruuan äärellä, palasin sieltä toisenlaisena. Rentoutuneempana. Jotkut kohtaamiset ovat sellaisia, niiden aikana joku muuttuu, aivoissa tapahtuu uusia juttuja. Ne saavat uudenlaisia katsontakantoja, uusia reittejä.


Mun vanhemmat olisivat voineet hyvinkin laittaa ilmoituksen lehteen ollessani pieni, että annetaan ruokaa/juustoja rakastava lapsi uuteen kotiin, koska hän syö meidät vararikkoon :D Olen ollut lapsesta saakka intohimoinen juustojenkin syöjä. Vaikka joskus todella pienenä olin huonoruokainen, ja sain sitten apteekista ostettua vaaleaa "ruokahalusuklaata" ruokahalun parantamiseen, ja sehän tehosi...taisi tehota liiankin hyvin!








Loisteen parhaita makuja:
Härkäpastramia ja hunajacreemiä 
Mustaherukkasilakkaa, smetanaa ja Maalahdenlimppua L
Hamppukuorrutettua tofua ja kukkakaalisalaattia 

Jälkkäriksi:
Lämmintä lakkakeittoa, leipäjuustoa ja kanelikeksiä.









1 kommentti:

  1. Onpa hyvännäköistä sapuskaa. Nam nam. Ihania värejä tuossa toisiks alimmaisessa kuvassa. Mukavaa viikkoa sinulle ja kisuille.

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥