tiistai 25. huhtikuuta 2017

Marc Jacobs Empire Embellished Lace Up Sneaker & kissamaiset messulöydöt*

Postipoika toi kotiovelle ihanan Net-a-porterin paketin. Marc Jacobsin  Empire Embellished Lace Up Sneakerit. Ihastuin näihin oikein tuunattuihin tennareihin. Nämä tulevat olemaan aktiivisessa käytössä kesän aikana. Paljon pieniä yksityiskohtia ja vieläpä hyvät jalassa. Enää en osta kenkiä, jotka ovat vain kauniita. Kenkien tulee olla myös hyvät jalassa.

Marc Jacobsin kevätmallisto 2017 on saanut inspiraatiota New Yorkin 90-luvun ravekulttuurista. Ihastuin näihin tennareihin ensisilmäyksellä. Minulla on tapana myydä kirpputorilla kaikki minulle tarpeeton ja säästää rahaa juuri tällaisiin ihanuuksiin.

Olen oppinut sen, että ostan laatua. Harvemmin, mutta laatutuotteita. Niistä on iloa pidempään ja niillä on enemmän jälleenmyyntiarvoakin. Minulle materia on käyttötavaraa, en useinkaan pidä kenkiä, laukkuja tai huiveja vaan laatikoissaan ja kodin koristeena. Elämä on kumminkin aika lyhyt, joten miksi en nauttisi kaikesta minun silmääni kauniista olevista asioista.









Piipahdin sunnuntaina Messukeskuksessa Eläinystävän-messuilla ja mukaani lähti Kivikis kissanpesä sekä jakkara, jossa on kiva pesäkolonen kisuille. Viime päivinä on ollut sairastamista ja lepoa. 

Tänään olen ollut laiska, kirppistellyt (kysy, jos myytävät vaatteet ja kengät kiinnostavat), ostin mansikoita(olivat niin suuria, että missähän ydinreaktorin vieressä ne olivatkaan kasvatettu), irvistelin hammaslääkärille hammaskivenpoistossa ja olin illan lapsen-ja koiranvahtina. Tilattiin ruokaa kotiinkuljetuksella ja vedettiin sokeri-ja siankorvaöverit samalla, kun tsiigattiin epäonnista Tappara-Kalpa jäkispeliä.
Ulkona on h**vetin ruma sää, mutta autollinen ystäviä!
Ystävät rakkaat.

Kiitollinen teistä! Halauksia ja rapsutuksia.


Olen miettinyt viime aikoina kovin elämää ja kuinka se päättyy, kuten kaikki aikanaan - jokaisen kohdalla. Sillä jokainen tarina loppuu joskus. Kuivettuen, näivettyen? Dramaattisesti? Iloisen kuplivaan nauruun? Onneen? Muutokseen? Kuin kukka lakastuen? Kuin kirja, jonka viimeisellä huomaat, että ratkaisu jää roikkumaan ja joudut itse kuvittelemaan sen viimeisen luvun? 


Kaikki päättyy aikanaan, kaikki hyväkin. Tänä keväänä loppuu työ vanhassa työpaikassa ja viransiirron kautta alkaa työ uudessa paikassa elokuussa. Uusi on usein hyvästä. Nyt terveyteni kannalta. Elämä on täynnä pettymyksiä ja onnenhetkiä. Aaltoilevaa liikettä. Ennustamatonta ja ennustettavaa. Aikamoinen seikkailu. Onneksi on olemassa tämä pieni hetki, josta nauttia. Tavoittele suuria, nauti pienistä asioista. Sillä jonakin päivänä huomaat pienten asioiden olleen suuri. Aivan kuten tällaiset kivat sadeillat ystävien kanssa 







Olen ottanut seuraavasta neuvosta vaarin!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥