tiistai 18. huhtikuuta 2017

Tallinna kuvin, douppausta, verestävää kipua ja muistoja*

Vuosi sitten oltiin terassilla ohutpaita yllä ja hymyiltiin kilpaa auringon kanssa. Tänään on eri lämpöasteet, aurinkoista mutta viileää. Maailma tuoksuu erilaiselta sateen jälkeen. Ulos katsellessa tulee mieleen, että olisipa mukavaa lähteä johonkin reissuun. Hiffasin, että Zagrebiin lähdetään reilun kuukauden kuluttua. Matkailu antaa virtaa elämään, on jotain mukavaa jota odottaa. Aina uusi seikkailu edessä. Se on elämää.

Toiselle se voi olla postimerkkien keräily tai fine dining-ravintoloissa syöminen. Minulle se on matkailu. Ollut lapsuudesta saakka. Pelottomuus kohdata maailma ja oppia aina uutta. Lapsena heräsin viikonloppuisin lauluun tai lettujen tuoksuun.


Ulkoiltiin paljon ja luettiin kirjoja. Aina oli matkakuume ja extempore varailtiin ulkomaanmatkoja. Oli turvallista ja rakkautta.
Nyt ihanat muistot. Taidankin paistaa seuraavaksi lettuja. Rakkaudella. Lapsuuden reseptillä


Käsissä tekstit ja langat. On toinen juttu sitten se, pysyykö ne langat käsissä vai ei. Nähtäväksi jää. Ja onhan sekin eräänlainen näky, jos kaikki karkaa käsistä. Joskus kun kaikki karkaa käsistä, se kaikki sitten asettuukin ihan itsestään yllättävän hienoon järjestykseen. Pelkään sitä kipua, jota sisäilmaongelmat tuovat taas kehooni ja etenkin keuhkoihini. Sietämätöntä. Se valtava unentarve, kun pitkää työpäivää ei pysty suorittamaan ilman päiväunia. On doupattava keho täyteen eri lääkkeitä, kuten lääkäri neuvoi. Tosin mun elimistö alkaa olla aika naatti. Keuhkot ovat niin kipeät, että hengittäminen sattuu. Veri maistuu suussa. Vatsa ei enää kestä 11. lääkekuuria tänä vuonna. Joudun popsimaan vatsakipuun vielä eri lääkkeitä. Kipu, joka johtuu pitkälti lääkkeistä. Nukun lähes kaiken vapaa-ajan. On taas kohta aika jäädä sairaslomalle ja pysyä kotokolossa, etten altistu millekään ylimääräiselle. Päivien nivelet naksahtelevat yksi kerrallaan. Tätäkään päivää ei voi muuttaa.

Tallinnan kuvia postauksen kuvituksena.
Poiketkaa pois vanhasta kaupungista ja keskusta. Kävelkää KUMUun ja näette aiavn upeita maisemia. Erilaista Tallinnaa.












 Tästä upeasta museosta tuli mieleen Wienissä sijaitseva Schönbrunin linna.






Keltaiseen takkiini ostin keltaisne käsityönä tehdyn symppiksen oloisen pöllö rintakorun.




1 kommentti:

  1. Tallinna on kyllä jotenkin sympaattinen pieni kaupunki. :)

    VastaaPoista

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥