Vaikkei väsyneenä aina siltä tuntuisi, liikkumalla saa lisäenergiaa! Rankan päivän jälkeen lenkkipolku ei houkuttele, mutta lenkin jälkeen on paljon energisempi olo. Mikään ei ole niin hyvä aloitus päivälle kuin kävelylenkki tia kuntosali. Sen jälkeen jaksaa vaikka mitä! ;) Ihan normaalia olla joskus väsynyt, mutta väsyneenä ja kiireisenä minä ainakin unohdan helposti perusjutut, oman hyvinvoinnin. Kerään kilometrin mittaista to do -listaa, valvon myöhään ja olen liian kiireinen syödäkseni järkevästi. Vaihtelevia energioita.
Eilen olin Viinilinnan tilaisuudessa maistelemassa ystävien kanssa kuplivia juomia Maxinessa ja tänään on taiteiden yö.
Saa nähdä minne jalat vievät?!
Viime viikonloppuna ja viime aikoina näitä pieniä kultahippusia ovat olleet:
♡ pitkät yöunet
♡ omia aikoja herääminen yöunilta, ilman herätyskelloa
♡ aamiainen/brunssi pitkän kaavan mukaan samalla aamun lehteä lukien
♡ oppilaideni sopusointuisat jutut ja hyvät kohtaamiset. Minulle on kehittynyt vuosien aikana paksunahka ja enemmän kokemusta, tunneälyä ja empatiaa. Kokonaisuuksien hallinta. Tiedän mitä haluan ja tiedän mitä opetan yksilönäkökulmasta
♡ koko ajan lähestyvä syysloma
♡ Ikävämpipuoli on se, etten ole aivan tyytyväinen tämän hetkiseen työhöni. Haku on koko ajan päällä(minulla on tarkkavisio siitä, mitä haluan tehdä ja käyttää ammattitaitoani. Tietyissä kouluissa erityisopetusta arvostetaan ja osataan hyödyntää, toisissa taas ei). Asioiden on oltava tasapainossa. On pyrittävä parempaan, pelkkä valittaminen ei riitä
♡ uusi kasvi keittiössä (saattaa olla, että tällä hortonomitaidolla, ei kasvi näe ensi kevättä. GreenPeacen porukka kohta kotiovella :D)
♡ ex-tempore teevieraat ja hyvä ruoka
♡ lämmin mustikkapiirakka vaniljakastikkeen kera
♡ päikkärit kisujen kanssa <3
♡ onnistumisenilo leipoessa ja pelkkä tuoksu, joka tulee kotiin leivonnan tuoksinassa, ooh!
♡ Mukava paketti saapui eilen, jonka sisältöön olen säästänyt tovin
♡ hyvän musiikin kuunteleminen ja lukeminen
♡ ystävien tapaaminen
♡ kiireettömyys
Vuoristorata kuvaa elämääni,
elämä on rajua, mieletöntä peliä, elämä on kuin laskuvarjohyppy, elämässä otetaan riskejä, kaadutaan ja noustaan uudestaan,
se on vuorikiipeilyä, se on halua kiivetä itsensä huipulle ja olla tyytymätön ja ahdistunut kun ei kykene.
-Paulo Coelho/ Yksitoista minuuttia-
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.