Käväsin Kolilla jokin aika sitten ja siellä on valtavan kauniit näköalat. Tänään olen kohdannut ihmisiä, joiden luulisi olevan enkeleitä. Päivä on sisältänyt suuria ja väkeviä tunteita laidasta laitaan. Olen hämmentynyt, odotan tulevaa mutta myös pelkään. Ne enneunet, pelottavaa! Onneksi minulla on rakastava avomies ♥ Olen ainakin oppinut yhden suuren läksyn, elä hetkessä. Elämää ei voi pikakelata eteen- eikä taaksepäin.
Hihii! tervetuloa meille päin ;) koli on kivenheiton päässä :)
VastaaPoistaWau, eli olet täältä samalta suunnalta kuin minäkin :)
VastaaPoistaNo en mä sit toivota tervetulleeksi :DD
PoistaTäältäpäin sitä ollaan, katsos vaan niin sama kaupunki ;)
:D :D
PoistaOi mitkä maisemat ja kuvat! :-) Upeat kerrassaan :-)
VastaaPoistaKolilla on aina kaunista :)
PoistaTulipas ikävä sielunmaisemiin - meillä on mökki n. 30 kilsaa Kolilta. Ja Juuasta Nunnanlahdesta olen aikoinani lähtenyt Lahden kautta tänne Turkuun;)
VastaaPoistaKiva kuulla, että Koli on tuttu kohde :) Sä ootkin tehnyt aikamoisen matkan, jotta olet toisella puolella Suomea.
Poista