Viikonloppuna tuli nukuttua, 12 tunnin ja 13 tunnin yöunet ja enemmänkin olisi mennyt höyhensaarilla. Jos yskimisen määrä olisi suoraan verrannollinen vatsalihasten vahvistumiseen, niin minulla olisi kohta aikamoinen sixpack.
Tänään töissä mietittiin asiakkaan kanssa, sitä kuinka tärkeää on elää hetkessä. Hän kertoi nuorena ihmisenä vaikean sairauden runtelemana, että teki oikein kun matkaili ja toteutti haaveitaan jo nuorena, koska nyt hänellä on seuranaan upeat muistot. Jos hän ei olisi toteuttanut unelmiaan 5-10 vuotta sitten olisivat ne jääneet pelkiksi haaveiksi.
Eilen illalla tunsin kuin olisin jutellut itseni kanssa, tosin 30 vuotta vanhempana. Oli upeaa kuunnella ystävän ajatuksia ja kertomuksia elämästä. Meidän elämässä on paljon yhtenäisyyksiä vaikka välissä onkin vuosikymmenien ikäero.
Olen vahvistunut viikonloppuna. Olen oikealla tiellä. Saanut kuulla upeita tarinoita elämästä, unelmien toteutumisista ja oppinut sen, ettei katkeroituminen auta vaan sen tilalla asuu vahvasti kiitollisuus. Jos jollain on ylimääräistä aikaa, niin voisin ottaa sellaista vastaan. Vaihdossa antaisin puoliksi syödyn suklaalevyn, kirppisvaatesäkin ja halauksen.
Työkamun kanssa hyvän äärellä. Pedagogiikkaa parhaimmillaan!
"Tämä on kalkkunatanssia. Sitä saamme harjoitella aamuun asti."
-Aku Ankka-
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.