Kuva lainattu täältä.
Kaikki, mitä kaipaan nyt ovat: lämmin sänky, muutama ystävällinen sana ja
supervoimat ♥ Eilen sain iloisia uutisia, pääsen niskanikaman välilevynleikkaukseen ja nikaman tilalle laitetaan titaanilevy.Sairasloma on kyllä pitkä eikä ainakaan sairaloman alussa saa nostaa maitopurkkia painavampaa. Leikkaus tapahtuu kaulaan tehtävällä "reiällä", nukutuksessa. Parin kuukauden sisällä pitäisi päästä leikkaukseen. Kivuton elämä, jee! :)
Huomenna postauksessa eiliset kosmetiikkaostokset ja näytteet, joita sain ihanalta Maija Cosmeticsin Mariannelta!
Olenkohan kertonut, että olen välillä ihan mieletön koheltaja? Sellainen säätäjien säätäjä ja äkkipikainen. Vaikka postauksieni kautta voi saada kuvan hyvin järjestelmällisestä ja ehkä laskelmoivastakin ihmisestä. En voi sietää tietyllä tapaa epäjärjestelmällisyyttä, hidastelua ja asioiden jumitusta vaan kaikki valmiiksi heti ja nopeeta ja sit seuraava. Ja koheltamisestahan seuraa usein, siis melkein aina pieniä vahinkoja, esimerkiksi kun häärään keittiössä. Voinen ottaa esimerkiksi kun eräs kerta leivoin muffinseja. Onnistuin tyhjentämään melkein kokonaisuudessaan lattialle nonparellipurkin, koska yritin olla nopea. Mies tuli paikalle toteamaan: “Ei voi olla totta" :D Katsottiin hetken toisiamme totisina ja nauruhan siinä sitten pääsi – sellainen levoton nauru pitkä päivän päätteeksi. Noh, nauru pidentää ikää ja parantaa. Autuaita ne, jotka osaavat nauraa itselleen.
Mulle on myös tyypillistä saada haavoja kun pilkon vihanneksia, juuri toissapäivänä taas viilsin käteen haavan, onneksi ihan pienen. Mut mies on tottunut kuulemaan keittiöstä, että OHHOH "##¤"&%¤! Tai saatan unohtaa jonkin asian, ja muistan sen juuri ennen nukkumaanmenoa :D ja sitten pinkaisen sängystä tuhatta ja sataa toimittamaan asiaa :D Tai kaikkein noloin homma, ihmettelin aikoinaan kun tulin illalla kotiin(asuttuani uudessa kodissa 2kk) eikä valot menneet päälle, eivätkä sähköt toimineet. Noh, soittelin naapureiden ovikelloja ja kyselin toimiiko heillä sähköt. Lopulta selvisi etten ollut muistanut tehdä sähkösopimusta :D
Kaikki tatuointini ovat tarkoin harkittuja ja niillä on tarinansa.
En koskaan ottaisi tatointia liian näkyvälle paikalla kuten käsivarteen.
Itse olen ei-se-ole-niin-justiinsa-ihminen...Tällä hetkellä siitä todisteena haava vasemmassa etusormessa, kun parin päivän välein viipaloin näyttää hieman “lisäprotskua” salaattiin…Oon kyllä rauhoittunut vuosien varrella, ja mulla yleensä on aina varalla plan B! Ihailen järjestelmällisiä ihmisiä joilla on aina jokin tosi toimiva suunnitelma, ja jotka tietävät tasan tarkkaan mitä tekevät. Se on hyvä luonteenpiirre. Ei liikaa säntäile vaan ajattelee asiat rauhassa. Olen myös tunnepukeutuja. Kun sataa vettä ja on koleaa, tunnen oloni kotoisammaksi rentoreiskana nahkatakissa ja farkuissa, rähjäiseen huiviin kietoutuneena. Jos aurinko paistaa ja on lämmintä, sujahdan mekkoihin, kuorrutan itseni koruilla ja nappaan jakun ylleni. Arki on paljon hauskempaa kun vähän sattuu ja tapahtuu. Joskus se on tosin vähän raivostuttavaa!
Kertokaas omia koheltamiskokemuksia vai meneekö Teillä aina kaikki just niin kuin elokuvissa tai Strömsössä? :)
Viikonlopun suunnitelma: ainakin neljä tuntia lenkkeilyä, stressitön olo, kirjan lukua ja leffaa. Mutta pahoinpelkään, että saldo näyttääkin tältä: pari pizzaa, suklaalevy, kirja lojuu laukussa ja sohvankulutusta! :D Mukavaa wiikonloppua, skål! ;)
PS. Pieni resepti,
Voi että kuulostaa tutulta :)
VastaaPoistaTäällä on kyllä samanlainen koheltaja, kaikki pitäs tapahtua heti ja paljon tehdä kerralla. Äitini on aikalailla samanlainen, joten perimä varmaan. Kolistelen ja saan ääntä aikaiseksi, teenpä mitä vaan. Lapset sanoi pienenä, että keittiöstä kuuluu äitin ääniä, hih! Enkä ole ikää myöten yhtään rauhoittunut, joten näin mennään lopunelämää. Onneksi mieheni on osittain samanlainen varsinkin tuossa, et jos jotain tehdään, se tehdään kerralla valmiiksi, eilä sen kanssa kuhnailla, mutta muuten hän on rauhallisempi, onneksi.
Mukavaa viikonloppua!
-päivi-
Helpottavaa kuulla, että on olemassa kanssasisaria :D Meillä mies on myös rauhallinen mutta mie kiihdyn sekunnissa nollasta sataan. Vastakohdat täydentävät toisiaan...ehkä.
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua myös Sinulle ja kiitos mukavsta kommentista :)
Kuulostaa tutulta. Välillä olen aikamoinen koheltaja, tuntuu menevän sillai syklittäin. Yhtenä ajanjaksona ei tapahdu mitään ja saan kaikki jutut tehtyä superisti ja sit seuraavana särkyy lasit ja kaikki tippuu lattialle ja saan haavoja sormiin. :D Nyt viime aikoina on ollu sillai, et mitä tahansa suunnittelen, niin tapahtuu päinvastoin. Niin huonoa tuuria on ollu matkassa. Mutta jospa tämä tästä! :)
VastaaPoistaHienoa että pääset leikkaukseen!
VastaaPoistaKyllä, olen todella iloinen ja helpottunut :)
VastaaPoistaHuippu-uutinen tuo leikkaus - hienoa että tiedossa on helpotusta kipuihin! Nauroin tuolle kohellukselle ... etenkin se sähkösopimus - kuinka sitä nyt kaikkea voi muistaa muuttaessa :-)
VastaaPoistaOdotan niin innolla leikkaukseen pääsyä. Olin niin iloinen, kun lääkäri sanoi, että pääsen leikkaukseen pelkän poliklinikkakäynnin hinnalla, koska se leikkaus maksaisi yksityisellä 6000e. Eikä minulla nyt ole yhtäkkiä sellaisia rahoja. Itselleen nauraminen on taito ja jos sitä ei ole niin elämä on aika synkkää :D Kiitos kommentistasi :)
VastaaPoista