Mielenrauhaa,yllätysbrunssi & kissan kehräystä*

Nyt teen tikusta asiaa. Tikut nenässä. Kasvosärky ja turvotus, kun räkä painaa ikeniä ja kasvoja. Kylmä hiki ja mentiin rustosta läpi, raks poks! Vieressä oleva mummo huokaili, kun elämässä ei ole enää mitään mieltä kun vaan pääsisi taivaaseen ja kivuttomaksi. Ilo oli ylimmillään! Lääkäri totesi, että onpas sulla hyvä ja vahva luusto,kun ei meinaa mennä punkteerausneula läpi. Onneksi selvisin pyörtymättä. Menin lääkäriin siis aivan omasta tahdostani ja halusin,että minulle tehdään punkteeraus, se kannatti. Tein itselleni oikean diagnoosin.

Onneksi pahin turvotus ja paine jäivät terveyskeskukseen, kiitos ammattitaitoisen lääkärin ja punkteerauksen. Vielä viikko sairaslomaa, toivon mukaan olen terveempi. Troppeja on ainakin kiitettävä arsenaali. On aikajatkaa lepoa, muuta en nyt jaksa.

Onneksi voin ottaa mallia ihanista kisuistani, jos meinaan unohtaa rentoilun jalon taidon.

Sain eilen aamulla yllättävän ihanan kutsun "terapiabrunssille" ystävän luo juuri ennen punkteerausta ♡ Sain tsemppiä punkteeraukseen ja paranemiseen. On tärkeää, ettei jää yksin ajatustensa kanssa vaan niihin saa vastakaikua. Ruskea mönjä virtaa pois poskionteloista ja uni maittaa paremmin kuin aikoihin. Minä selviän tästä voittajana, pääsen elämään normiarkea terveempänä ja treenaamaan ihanien hikipisaroiden siivittämänä. Toivoa, rukouksia ja luottamusta!Olen kiitollinen terveydestä enkä pidä mitään itsestäänselvyytenä. 

Mielenrauhaa ja kissan kehräystä. Sain eilen tuntea heti aamusta piristävää iloa kaiken tuskan keskellä. Se, että välittää oikeasti toisista, on aitoa tunnetta ja rakkautta. Se, että tarjoaa apuaan pyytämättä ja yllätyksenä, on aitoa välittämistä ja rakkautta. Ei pelkkiä huippis korulauseita. Aito läsnäolo ja se, että haluaa toiselle hyvää, on rakkautta. Se,että tuntee empatiaa, eikä väheksy toista on aitoutta. Sellainen taito, jota ei kaikilta löydy. Mutta sitä voi harjoitella, koskaan ei ole liian myöhäistä. Ihmiset ovat muutakin kuin numeroita ja välineitä edetä asioista toiseen.
Joskus on hyvä pysähtyä ja miettiä, että josko itse olisin samassa tilanteessa. Mitä tekisin ja kuinka toimisin? Kuinka haluaisin muiden suhtautuvan minuun ja tilaani?
Hyvä kiertää.

My own Grumpy Cat!

Sudenpennun matkaeväät:"Selviytyjä on se, joka elää läpi ne päivät, jotka hänelle on annettu".

Tämän(kin) päivän moodi!

Unta, ruokaa ja lukemista. Uni johtaa moodikilpailua. Onneksi minulla on vilkas unimaailma. Jos uneni saisi siirrettyä Youtubeen, niin tulisi aika rankkaa materiaalia :D

Voihan poskiontelo ja räkä! Kosketusarka ja turvoksissa oleva poski/poskiontelo, kova ienkipu ---> tänään tai perjantaina on taas kohdattava inhokkini, poskiontelopunkteeraus, auts! Aina yhtä kivuliasta ja kamalaa! Mutta jälkitila on parasta: ei painetta, ei kosketusarkaa poskionteloa tai ienkipua. Jos terkkarissa olisi pätevätekijä, niin pääsen jo tänään punkteeraukseen, muuten vasta perjantaina. Kyllä, luitte oikein! Vaikka veroja maksetaankin huimamäärä, niin jokapäivä ei ole tarpeeksi pätevää lääkäriä. En aio olla enää kenenkään harjoittelukappale punkteerauksessa. Se on liian piinaavaa.

 Pahinta tässä on se, että olen joka kerta kipeämpi ja tulehdukset menevät pahemmiksi. Itse asiassa minulla on jatkuva tulehdustila kehossa. Onneksi enää muutama viikko ja koittaa kesäloma. Elämä menee niin hukkaan kipuillessa ja sängynpohjalla nukkuessa. Toivon niin pääseväni jo tänään punkteeraukseen.

Mutta asiat voisivat olla huonomminkin. Olen tyytyväinen kivuista huolimatta, hyväksyn tämän hetken keskeneräisyyden. Hyväksyn hieman hajalla olevan arkeni. Olen onnellinen, että voin kaikesta huolimatta luottaa ja olla kiitollinen. Asiat hoituvat kyllä, kun niitä haluan koko sydämestäni.

Kerroin teille pariin otteeseen tyypistä, joka elää valheellista kopioelämää. hän olevinaan matkustaa ja lisää suoraan netistä toisten ottamia matkakuvia suurina kuvakansioina. Eli raapii kermat kakkunsa päälle toisten ottamista kuvista ja valehtelee silmät ja korvat täyteen itselleen. Toisten sumuttaminen valheilla ei enää niinkään onnistu. Paitsi hänen luomansa mielikuvituskaveri komppaa kaikessa :D Hän on joutunut poistamaan toisten ottamia matkakuvia Facebookissa kuvakansioistaan, joita väitti omakseen. Ja joutunee poistamaan jatkossakin. Matkimalla oma persoonallinen tyyli ei pääse edes kehittymään. Elämä täytyy elää itse ja kokemuksemme muokkaavat meitä ihmisenä, sitä ei pysty kopioimaan. Meidän jokaisen elämä on niin yksilöllisen uniikki, ettei toisen tyypin elämässä tapahdu asiat juuri samalla tavoin kuin omassani. Ainakaan kovin usein.

Persoonallisuushäiriö on vakava sairaus. Pakkomielteitä. 
Toivon sydämestäni,että tyyppi saa ammattiapua.

Liian huono mielikuvitus ja kyky suunnitella itse omaa elämäänsä.

Valehtelemalla ei saa pönkitettyä huonoa itseluottamusta, ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Se kerää pikemminkin häpeää, sääliä ja entistä huonoa itseluottamusta. Jospa kertoisin nyt teille, että olen aikonut ostaa tontin omakotitaloa varten Siperiasta ja lähteä matkalle Etelänavalle. Katsotaan kopioiko hän tämänkin? Ja kohta on käyty toisten ottamien matkakuvien mukaan Etelänavalla ja hankittu omakotitalotontti Siperiasta :D

Olemme muuten tänäkin vuonna ystäviä verottajan kanssa, vaikkemme ylimpiä ystäviä olekaan. Vain pienen pienet mätkyt! Tämän päivän voi kiteyttää seuraavanlaisesti: hetki tuhkimona ja loppupäivä sängyssä puoliunessa torkkuen. Onneksi kisut rakastavat nukkumista ja komppaavat mun olotilaani läsnäolollaan. Asiat ovat siis melkein balanssissa! 

Kipua, se ajoittain kasvattaa. Elämää.
Jaksan ihmetellä päivä päivältä elämän tuomia asioita.
Uusia, vanhoja ja uusiavanhoja.
Kaikella on tarkoituksensa.
Minua ajetaan nyt eteenpäin päätöksissäni, etten enää käänny taaksepäin ja peräänny.
On aika uuden. Uuden, jota vanhat kokemukset kannattelevat.

 Kotitekoisia uunikasviksia,mausteita, sisäfilettä,chili-Creme Fraiche lohta ja Koskenlaskija juustoa sekä parsaa kera pekonin.

Kuva

Voi Karhu, pikku tiikeri sanoi, eikö elämä olekin hirveän ihanaa! On, pikku karhu sanoi. Elämä on hirveää ja ihanaa ♥ 

-Janosch-