Toivepostaus: Anonyymi-ja muiden häröjen kommentoijien kommentit

Juttelin taannoin Tädit tubettaa, Marjon ja Tiian kanssa vihakommentoijista ja vaihdettiin kokemuksia.

 Saan siis blogiini ja instagramin yksityisviesteihin monenlaista kommenttia. Kiitän suuresti niistä ihanista kannustavista ja positiivisuutta sisältävistä tekstisisällöistä blogini lukijoita.

Olen miettinyt julkaista anonyymien ja nimellisten asiattomia kommentteja niin täällä blogin puolella kuin instagramissakin.

Nyt on luvassa valitut palat, joitain valikoituja vihakommentteja, diippii matskuu :D

Saan välillä siis blogiini kommentteja, mutta ne tulevat julkiseksi vasta hyväksyntäni jälkeen. Ja jollen reagoi blogiini tulleisiin kommentteihin, niin sitten saan lopulta tyypeiltä viestiä instagramissa. 

Aloitetaan instagramviesteillä. Eräs reppana Suvi-neitonen on laittanut minulle huolensa useammassakin viestissä ja profiilissa.

Hän on selvästikin katsonut liikaa Tempatation Islandia.

Keltaisella pohjalla olevat tekstit ovat saamiani kommentteja!

Oon vaan katsonut vierestä mun ystävääni kuinka se on umpirakastunut ja samalla kun se satuttaa mun ystävää niin se satuttaa sua enkä jaksa kattoo tollasen sairaan ihmisen pelleilyä.

Itse juuri pääsin eroon sairaasta ihmisestä elämässäni, enkä kestä enää katsoa vierestä ystäväni kärsimystä ja samaten tuollainen ihminen ei ansaitse kenenkään paapomista. Mutta näiden sanojen saattelemana ei asia kuulu mulle enää.

Siis mulla ei ollut mitään omaa/ystäväni etua kun nää viestit sulle laitoin. Ajattelin vaan itteäni samaan tilanteeseen ja itse henk.koht.haluaisin tietää mitä mieheni puuhailee. Mutta olitkin ilmeisen tietoinen asiasta, niin en mä halua teidän suhdejärjestelyistä tai muista keskustella.

Tosiaan kaikkea hyvää teille, mä aion jatkaa ystävälleni järjen puhumista.

Hän kertoi, kuinka hänen ystävänsä on umpirakastunut mieheeni ja mieheni käyttäisi hänen ystäväänsä enemmän rahaa kuin mihinkään muuhun. Hän toivoi, että jättäisin tämän sairaan miehen.

Mutta tälle ystävälleen mieheni kyllä kelpaisi. Aika ristiriitaista, ei ole Sherlockin taitoja annettu tälle blondille. Ja kuka itseään aikuiseksi tituleeraava nyt kirjoittelisi kaverinsa puolesta tuollaisia lauseita.

Tämä tyttönen sattui samalle ratikkapysäkille muutama päivä viestiensä lähettelyn jälkeen. Hän peitti kasvonsa ja kääntyi pois huomatessaan kaverinsa kanssa minut. Aika alhaista, luuseritouhua, hän ei uskaltanut kohdata sanomisiaan. Jos on rehellinen, niin voi seisoa sanojensa takana, mutta tässä oli taustalla kaikkea muuta.

Kannattaa olla myös hyvin tarkka siitä mitä kommentteja kirjoittaa kenellekin, koska kommentit jäävät talteen. Vaikka poistaisit myöhemmin keskustelun, niin toinen osapuoli on kerinnyt ottaa kommentit talteen. Tässä itseasiassa täydentyy kunnianloukkaus ja perättömät puheet. Tällaisen jutun voittaa oikeudessa kevyesti. Tavallinenkin ihminen pystyy jopa  sähköpostinkin välittämmän tiedon perusteella selvittämään fyysisen osoitteen mistä se lähetettiin, puhumattakaan sitten niiden tietojen perusteella, jotka jäävät serveriin blogialustalla eli on täysin naiivia kuvitella olevansa oikeasti anonyymi. Joskus maailma tuntuu hyvinkin pieneltä ja piirit ovat pienet. Voit olla jopa saamatta haluamaasi työpaikkaa, jos poltat siltoja takanasi.

Minulla on sen verran kova kuori ja järkeä päässä, etten lähde pikkutyttöjen haihatuksiin mukaan tai ärsyynny. Pikemminkin minua huvittaa, kun jollain on aikaa oikeasti miettiä minun elämääni ja koettaa tehdä siitä vielä vaikea ontuvilla selityksillä. 

Play or you gonna get played ja aseen kuva

Tällaiset uhkailuviestit lähtevät suoraan virkavallalle.

Sitten lisää anonyymi skeidaa:

Eläminen hetkessä ei ole silmänsä sullkemista totuuksilta,,silloin elämä jää elämättä.ei saa tarrautua.sokeutta ei pidä olla. 

Ja heti perään tuli viesti:

Tyttönen on kavereidensa kanssa kirjoitellut minulle tällaisen viestin. En reagoinut siihen, niin sortui lopulta laittamaan instassa yksityisviestiä.

Sulla on aivan kaamee koti...ihan järkyttävä se valkee tuoli.

Miten sä voit asua tuollasessa kämpössä.

Tästä kommentista hauskan tekee se, ettei minulla ole kotonani minkäänlaista valkeaa tuolia enkä valokuvaile kotiani. Huomatkaa taas nuo kolmen pisteen kommenttiheitot ja oikeinkirjoitustaidot.
Kommentti on kirjattu vihaisena, kirjoitushäröt.

Millä rahalla oikein matkailet? opettajilla on huono palkka.

Opettajan peruspalkka ei ole suuri, mutta saan ikälisät ja ylimääräisestä opetuksesta lisäpalkkaa. Sekä teen blogijuttuja osittain rahasta. Ei sen kummallisempaa tähditiedettä.

Sulla on tosi ruma kissa, se mustavalkonen. Miten sä tollaista katselet nurkissasi? kissat kuuluu luontoooon.

Kissat eivät kuulu Suomessa eikä etenkään kaupungissa kulkemaan vapaina. Minusta kaikki kissani ovat todella persoonallisen kauniita ja minulle todella rakkaita. Kaikkien ei tarvitse tykätä kaikista, mutta ystävällinen täytyy osata olla. Kauneus on katsojan silmissä, kaikki kauneus ei näy ulkoapäin, kaunis sydän ja mieli tekevät ihmisestä kauniin. Minun Maijallani on kultainen sydän ja maailman ihanin nöpönenä. Hän on täydellinen hännän päästä nenän nypykkään myöten.
En minäkään sano ihmisille, että " onpas sinulla ruma puoliso/lapsi".
Peruskäytöstavat kunniaan.

*

Jokainen meistä ärsyttää, jos oikein urakalla kaivelee asioita ja fakta on myös, että kaikista löytyy hyvääkin, jos vain pystyy katsomaan tarpeeksi syvälle. Kiusaaminen on aina kiusaamista missä tahansa foorumissa se tapahtuukin. 

Itse kohtelen ihmisiä netissä ja kasvotusten samalla lailla, se on aika hyvä somekäyttäytymisen punainen lanka. Jollen voi sanoa jotain asiaa päin naamaa tälle bloggarille/instajalle, niin jätän sen pois myös kommenteista. Jos lukee blogeja, joista ei edes tykkää niin se kertoo jotain elämän tyhjyydestä. Jokainen "oikeasti aikuinen" ymmärtää, ettei kukaan säästy elämässä murheilta. Bloggaajillakin on se ihan oikeakin elämä iloinen, suurine onnenhetkineen, suruineen ja murheineen.

Meillä kaikilla on omannäköisemme elämä. Jos kuluttaisimme senkin ajan omaan elämäämme, jona mietimme toisten elämää, niin ei syntyisi tällaista anonyymi-raivo-ärsytys-viestejä.Jos jollain on niin suunnaton tarve päästä pätemään ja kertomaan omia töykeitä mielipiteitään, niin miksei perusta omaa blogia? 

Siellä saa möykätä ja olla niiiiiiin negatiivinen kuin sielu sietää ja vieläpä ihan 24/7, wau! :D  

Kommenteissa voi olla asiallisesti erimieltä kirjoittajan kanssa ja pitääkin olla jos siltä tuntuu, koska en tykkää liiasta mielistelystä, mutta se kuinka asian esität ja millaisia syytöksiä heittelet, niin kannattaa miettiä vastavuoroista reaktiota. Täällä ruudun toisella puolella on ihan oikea ihminen, ei mikän robotti. Telkkarin puhuvapää-chatti on sitten erikseen, sinne voi kirjoitella mitä vain, muttei minulle.

Ihmisen psyyke on sellainen kapistus, ettei se kestä kovinkaan paljoa negatiivisuutta. Psyykettään kannattaa ruokkia, aika ajoin myös positiivisilla asioilla. Kun teet, ajattelet ja sanot toiselle hyviä asioita, niin saat myös hyvää osaksesi. Jos olet taipuvainen viettämään lähes kaiken aikasi sisätiloissa ruudun äärellä, niin kannattaa tuulettaa ajatuksiaan menemällä ulkoilmaan. Harva on saanut kumminkaan raittiinilmanmyrkytystä ulkoillessaan. Ulkoillessa ajatuksen versot kasvavat ja mieli kohentuu.

   

Pidän tietyt asiat itseälläni vaikka olenkin ahkera sosiaalisenmedian käyttäjä. Olen rajannut somesta pois kotini ja  kaikkein läheisimmät asiat. Aika mystistä vai sanoisinko jopa järjenkäytöksi?!
Pidän someni elämänmakuisena, mutta positiivisena. Sellaisena, josta voi tarvittaessa ammentaa voimaa ja hyvää mieltä. Monipuolinen elämä, kuten musiikkimakunikin on. Kuuntelen sujuvasti niin Cheekiä, Metallicaa kuin Within Temptationiakin.

 "Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat jotka parhaiten laulavat".

-Henri Van Dyke-

Kuva

Toivepostaus: Kisuset ♥

Kuten blogini lukijat ovat varmaan huomanneet, niin kotonani asustaa kaksi ihanaa karvakamua. Puhun kissoista hän-muodossa, koska he ovat minulle hyvin rakkaita, tärkeitä ja perheenjäseniä. Herra V. on 3,5-vuotias ja Maija on 1,5-vuotias. Molemmat kissat ovat tulleet minulle pieninä palleroisina. Maijan alkutaival oli varsin kova, hän oli ollut jo yhdessä kodissa ennen meille tuloa. Maija saapui meille 15 viikkoisena. Hänet oli vieroitettu emostaan jo 10 viikon ikäisenä eli liian aikaisin. Hän piti vanhempaa kisuamme emonaan ja etsikin nisiä ahkerasti, josta imeä maitoa. Maija myös oksenteli paljon, joka johtui madoista hänen elimistössään. Saatuaan matokuurin oksentelu ja ripulointi loppuivat. Vanhempi kisumme Herra V. saapui meille 2,5 kuukautta vanhana. Hän kotiutui heti ja valloitti sydämemme. Kisut ovat kovia puhumaan omalla kisakielellään ja etenkin Maijalla riittää juttua pidemmäksikin aikaa. Maijalle sanottaessa "Kuinka kissa sanoo?", hän vastaa pitkään naukumalla, joka muistuuttaa hieman oravan ääntä. Maijahan ei osaa maukua, kuten kissat yleensä. Hänellä on oma persoonallinen tapansa jutella ♥

Koti on kodin näköinen. Kisut eivät ole koskaan hajottaneet mitään kotonamme *koputtaa puuta*. He eivät ole roikkuneet verhoissa, pöytäliinoissa saatikka raapineet muuta kuin raapimispuutaan. Parvekkeella on raapimis- ja kiipeilypuu, josta on hyvä tarkkailla pihan elämää ja lintusia. Olemme olleet kolme edellistä joulua ulkomailla ja nyt olemme kotona. Ihanaa viettää joulu kotosalla kisujen kanssa ♥ ja lähteä matkalle vasta joulun jälkeen.

Kisut, joilla on omat mieltymyksensä ja kummallakin oma temperamenttinsa. Kisut ovat sisäkissoja, mutta ulkoilemme valjaissa aina, kun ystävykset ulos tahtovat. Kotonamme on lasitettuparveke, jossa ei tarvitse talvisin palelluttaa tassujaan. Aamuisin etenkin Herra V. haluaisi mennä parvekkeelle, mutta oven auettua hän toteaakin, että ilma on vielä liian kylmä ulkoilulle ja painuu takaisin unille. Ihastuttavan rakastettavat karvapalleroni.

Muuttaessamme nykyiseen asuntoomme aloimme ihmetellä sitä, kuinka Herra V. alkoi tehdä kakat kylpyhuoneen lattialle. Veimme hänet eläinlääkärille, jossa selvisi, että hänellä oli virtsatietulehdus, joka johtui muuttostressistä. Kissa on erittäin herkkä stressille. Eli jos kissasi alkaa yhtäkkiä kakkimaan toilettinsa viereen voi syynä olla virtsatietulehdus. Stressiä voi hieman lievittää apteekista ostettavalla Feliway-pistorasia suihkeella ja toki pahempi tulehdus vaatii aina antibioottikuurin.

Herra V. ei myöskään siedä nukutusaineita, koska hän menee siitä aivan sekaisin. Jos lääkärin toimenpide vaatii nukutusta, on aina annettava myös herääväpiikki ja mentävä seuraavana päivänä nesteytykseen, koska pieni keho menee nukutusaineesta niin huonoon kuntoon. Molemmat kisut ovat rohkeita eläinlääkärissä. He eivät esimerkiksi koskaan kynsi lääkäriä tai hoitajaa, vaan ovat rentoja kuin rautakanget.

Aamuisin nukutaan sängyssä pitkään ja siitä kömmitään aamupalalle. Siis etenkin Maija kömpii viereen jo heti nukkumaan mentäessä ja vanhempi kisu seuraa perässä jonkin ajan kuluttua. Kuinka ihanaa onkaan viileänä yönä, kun karvakamut ovat jalkaa vasten nukkumassa, se ihana lämpö.  Iltapäikkärit nukutaan sitten saunassa, jossa on aina lämmintä. Hieman kisaillaan ja leikitään. Mutta päikkäreitä ei unohdeta. Lemppariherkkua ovat katkarapuset ja raakakala. Joka vuosi käymme kisujen kanssa eläinlääkärin luona vuositarkastuksessa, pari kertaa madotuksessa ja kissaflunssarokotteella. Olen sairastellut sisäilman takia paljon kuluvana syksynä ja kisuista olenkin saanut rentouttavaa voimaa. Olemme käpertyneet peiton alle ja olleet tassu tassua vasten. Tai jos jokin ärsyttää, niin murheet unohtuvat nopeasti kisun lähellä. On hauskaa seurata kisujen tempauksia ja hymyillä. Olla hetkessä, koska kissat osaavat sen taidon.

Jos sinulla heräsi kysyttävää kisuista tai haluat jättää toivepostaus toiveen, niin sana on vapaa :)

Kuvia vuosien varrella ihanista ystävistäni. Kuvia, jotka eivät aina kaipaa selityksiä.

Meidän Lucia neito!  Santa´s Little Helper!

Kerrostalo kyttääjä!

Lääkärin vastaanotolle meno on aina yhtä jännittävää. Silloin täytyy toimia kuin pupu ja laittaa pää piiloon :D

Kirppiskissa ♥

Lähdetäänx nojailee? :D ♥

Päikkäriasento ♥ Masu kohti kattoa.

Sisko ja sen veli ♥

Yksi pieni elämä, suuri valo sisällä ♥

Pienen kissan rakkaus on suuri asia ♥

Toivepostaus: Rukous/toivepuu

Muutama blogini lukija ihastui viime viikolla postauksessa vilahtaneeseen rukous/toivepuuhuni ja teinkin siitä lisäpostauksen Eli meillä käydessä voi jättää tällaiseen punaoksaiseen "puuhun" paperilappusella toiveen tai rukouksen. 

Ostin tämän punaoksaisen puun ämpärineen viime vuonna ystävättäreni kukkaputiikista ja se toimittikin viime vuonna modernin joulukuusen virkaa. En tänänkään vuonna aio hankkia joulukuusta enkä muutakaan joulukrääsää. Minulla on kotona paljon erilaisia enkeleitä, mutta erityisen ihania ovat Willow Treen enkelit. Jos sinulla on myydä näitä ihania enkeleitä, niin olisin kiinnostunut ostamaan. 

Onko Teillä mielessänne jokin asia, jota haluaisitte minun tekevän postauksen?

Tästä linkistä löytyy hyvä ja napakka kirjotus liittyen krääsättömään jouluun. Nautitaan parhaimpamme mukaan kohta alkavasta joulun ajasta. Heitetään stressi siivoamattoman kaapin perukoille, jossa emme vietä jouluamme, emmehän?

Riittävä yöuni. Positiivisen realistinen elämänasenne ja vettä pitkin päivää. Marraskuun harmautta. Melankolisen raaka ja kaunis kaamos. Toivon loppuvuoteen lempeyttä itselle ja muille. Siinä on toivetta kerrakseen.