Kiitollisia ajatuksia - kurkistus viikonlopun ihanuuteen *

Lähetin ruoka-, lelu- ja vitamiinipaketin Itä-Euroopan erittäin köyhän maan kissahoitolaan. Aina, kun saan autettua hädässä olevia, niin tunnen lämpöä kehossani, joka muuten värisee alituisesti alilämpöä. En ole rikas, mutta henkisesti koen olevani paljon rikkaampi, kun autan apua tarvitsevia. Mietin, kuinka paljon elämä on taas tänään antanutkaan ja sitä kuinka paljon olen voinut auttaa ihmisiä ja heidän parhaita ystäviään. Olen valtavan kiitollinen. Myös kipu on hellempi vaikka pitää yhä otteessaan. Lääkärin mukaan ainakin vielä sen 5 kuukautta. Luulen, ettei kipu kiirehdi luotani pois ennen kuin se tuo minulle lisää viisautta, viisautta jota tarvitsen elämää varten. 

Luotan lujasti siihen, että eteemme on annettu, se mitä tarvitsemme. Kesä ei tule keskelle talvea, on vain luotettava parempiin aikoihin. Elämä muuttuu, aina ei voi olla samanlaista. Kun luotamme sydämemme ääneen, niin se vie meitä tienviitasta toiseen. Emme eksy polulta, mutta jos annamme epäilylle vallan ja alamme arpomaan, niin polku kasvaa umpeen, täyteen epäilyksen kiviä. Jos elämä ei välillä sulkisi polkuamme, ei se saisi huokailemaan välillä ihastuksesta, kun löydämme elämän polulta upeita juttuja. Itse olen löytänyt aivan upean jutun aivan yllärinä, josta saatte kuulla viikonloppuna. Toivon, että tekin kaukana ja lähellä olevat, jokaisen teidän kasvoilta voisi lukea illan tullen ilon, valon ja luottamuksen. 

Viikonlopun vietän Pohjois-Koreassa, kirjojen muodossa. Pumppaan salilla rautaa ja kehoni täyteen energiaa, lenkkeilen, rapsuttelen kisuja, ihastelen uutta juttua ja nautin tekemättömyydestä. Olen Herran hyvässä huomassa. Hyvä viikonloppu syntyy siitä, kun talvisena pimeänä iltana istuu saunan jälkeen kynttilöiden valossa parvekkeella viltin ja villasukkien lämmössä herkutellen minttuteellä, mansikka créme bruléella ja macaronkekseillä. Lumi leijailee hiljakseen katulamppujen loisteessa ja kynttilöiden loisto valaisee tienoon. Tervasaippuan ja koivuvihdan tuoksu täyttää sisätilan. Illan raikeus hiipii sisimpään; ihana elämä.  Tai näin olen ainakin ajatellut viettää viikonloppuni :D

Tämä kuva kertoo sen, avaan hieman tulevaa. Minulla on teille ihanan kaunista ja juhlavaa kerrottavaa viikonloppuna.

Minulla on nyt vahvasti sisimmässäni juuri tällainen fiilis, kuten kaksi viimeistä otosta kertovat. Luota, pysy rauhallisena, mutta tähyä kohti unelmiasi.

* Kiitollisuudella uuteen viikonloppuun *