Voi, elämä ♥

                                                    Kuva lainattu.


Olen huomannut, että etenkin näin keväisin sairastan kroonistunutta sisustuskyynärpäätä ja kärsin vaikeamuotoisesta väriallergiasta, kun ei tiedä millä uudella värillä sitä kotiansa kaunistaisi. Mutta värien tuoma siedätyshoito auttaa asiaan. On mukava, kun heti aamusta on jo valoisaa, vaikka se ei ole mukavaa, kun kisu-kis-kis heräilee jo kuuden aikoja ja aloittaa naukukuoronsa. Kevät on tulossa :) Olen myös ihmetellyt sitä miten nopeasti omat kuvat leviävät netissä ja niitä löytyy mitä ihmeellisemmistä hakukoneista.

Olen miettinyt isäni kuoleman jälkeen syvällisiä ja miettinyt useaan otteeseen ihmiselämää, suomalaisia hautajaisia ja häitä. Olin kerran häissä joissa pukeutumiskoodina oli musta vaatetus. Erikoista. Suomalaisissa hautajaisissa kuuluu hiljaista kahvikuppien kilinää ja muutama jäykän hauska puhe. Loilotetaan seipäännielleen papin johdolla masentavia virsiä ja tukeudutaan iänkaikkiseen elämään (mistä kenelläkään meistä ei ole takeita).Yhdet parhaimmista hautajaisista oli elokuvassa Ps. I love you!Eräissä "monttubileissä" olen kuullut, että siellä vedettiin viskit haudalla. Toisissa sukulaiset ovat lapponeet mullan arkun päälle kaivurin sijaan...mutta jokainen tyylillään, joillekin tuo perisuomalainen tapa hautaukseen sopii. Mutta järkyttävää, miten kallista kuoleminen on.

Sen olen huomannut, että elämästä ei opi kunnolla ellei menetä jotain tärkeää ja rakasta. Ihminen tarvitsee kunnon kolauksen, jotta ymmärtää elämän arvon. Nyky-yhteiskunnassa on liikaa asioita, joita pidämme itsestäänselvyytenä. Mutta meikätyttöhän se pyörtyä pamahti huonon ilmanvaihdon takia ukkinsa hautajaisissa suoraan ortodoksikirkon puulattialle. Olin tehnyt kuulema taitavan pyörtymisen, niin pehmeästi suoraan lauta lattialle :D 

Onko Teillä ollut yhtä huono tuuri surujuhlien suhteen kuin minulla? Parin vuoden sisällä oli 8  hautajaiset. Mutta niitä ilonjuhlia sitäkin harvemmin. Olisi ihana olla pitkästä aikaa häissä :)

Itse selvisin isäni hautajaisista(elämäni rankin kokemus), koska minulla oli siellä pieni tehtävä. Lauloin isälleni Niin kaunis on maa, niin korkea taivas-kappaleen kanttorin säestyksellä. Isäni sai haluamanlaisensa hautajaiset, saattamassa oli vain ne tärkeimmät ihmiset, ei hyvänpäivän tuttuja. Isäni tuhkauurnan laski veljeni ja veljeni myös lapioi uurnan päälle kevyet mullat. Isänpoika, kun on, henkeen ja vereen ♥

 
Kuolemaa on mielestäni turha pelätä, koska jokainen meistä lähtee täältä ajallaan. Sitä toivoo, että saisi lähteä samalla tavalla kuin isäni. Saappaat jalassa. Hetken suuri kipu ja se olisi siinä. Pahin painajainen olisi maata "kasvina"sairaalavuoteessa ja odottaa noutajaansa. Jos kerran täytyy kuolla, niin kuolee sitten hetkessä pois. Äkkikuolema on läheisille pahin mahdollinen asia, koska jää niin paljona asioita joista haluaisi jutella ja sanoa vielä ne viimeiset hyvästit halauksen kera. Mutta loppujen lopuksi se on hyvin itsekästä ajattelua, jos miettii läheisen tuskaa, jota hän kokee kun saa sairauskohtauksen. 

Oletko käynyt erilaisissa hautajaisissa tai häissä? Ja joko tiedät millaiset juhlat haluat? Aika korni kysymys, mutta tämä on elämää ja elämässä on kiertokulkunsa. Tulipas painavaa textiä.  
The Beatlesin laulunsanoin, live and let die!

                                                   Kuva lainattu.

               Ja tästä onkin helppo jatkaa "positiivisella linjalla" :D

Kymmenen inhokkiani/, vihaan ihan oikeasti:
1.Minua palelee usein ja siitä syystä olen alkanut epätykätä talvesta.
2. Kammoksun sukellusvene leffoja ja en varmaan koskaan voisi astua jalallani sukellusveneeseen.
3. Inhoan matelijoita, käärmeet, hyi ja iiiiiiik!!!!
4. Inhoan papuruokia.
5.Myöhästymistä ja katteettomia lupauksia. Siis itse en voi olla myöhässä tai tulee tilanne. Enkä oikein siedä sitäkään että muut myöhästyy. Miksei sitä voisi saman tien järjestää elämäänsä niin että ehtii? Sen verran voi tietysti myös kunnioittaa toisten aikatauluja että tulee ajoissa, johan sen Isoisäkin tiesi että täsmällisyys on kuninkaiden kunnia.
6.Sukkahousuja. Ne ovat oikea pahuuden ydin, suoraan saatanasta ja pirun itsensä keksintöä. Hiostaa ja vetää varpaat rullalle, kiertyy jalkojen ympärillekin omituisesti ja on hankalat pukea... Ja se pituus: ei ikinä hyvä. Jos ei ole haarakiila polvissa niin sitten on vyötärönauha kainaloissa. Eikä ne edes kestä käyttöä.

7.Pelkuruutta ja vastuuntunnottomuutta / -pakoilua. Miten tietyille tyypeille tullekin aina ihan puun takaa se, että toimistaan ja sanoistaan joutuu useimmiten vastuuseen? Isot ihmiset...
8.Mamban levyä en ostaisi kuuna päivänä. Mä en montaa asiaa vihaa mutta Mambaa mä vihaan.
9.Kertoa koko ajan joka paikassa perheensä varallisuudesta? Leveillä sillä? Oliko olevinaan jotenkin parempi isän moottoripyörän ja purjeveneen kanssa? Oikeasti varakkailla ihmisillä ei ole tarvetta leveillä omaisuudellaan!Mun mielestä normaalia suhtautumista rahaan siis on juurikin se, että sitä käytetään sen verran kuin sitä on. Jos sulla on varaa ostaa upouusi bemari.. ANNA MENNÄ! Jos sulla ei ole, älä osta sitä. Älä osta sitä jonkun statuksen takia.
10.Silakkapihvit, kalamureke, kalakuviot ja kalapuikot, YÖK!!

Ei olla haudan vakavia vaan vietetään mukava helmikuinen keskiviikko, onhan tämäkin päivä toivoa täynnä :)

                          Osallistukaa pienoiseen arvontaan, osallistu :)