Joskus elämässä tekisi mieli laittaa käsijarru päälle. Tai eihän siinä aika pysähtyisi, mutta itse voisi pysähtyä katsomaan ympärilleen. Kun mennä paahtaa, jää niin paljon näkemättä.
Muttei sitä pysty annostelemaan, elämää, kuin kakkua kihlajaisissa. Jos kauhalla antaa, voi lusikalla saada. Harkitsen talviunille kömpimistä!
Kohta Suomenlahti nukkuu osittain jään alla, ja mullassa juurien välissä kuorsaavat pienet mönkiäiset uneksivat keväästä. Tämä hetki on hiljainen ja leppoisa. Kissan kehräys, kynttilöitä ja glögiä.
Karmivan hauskaa pyhäinpäivää. Haluaisin sytyttää pimeyden tuleen ja nähdä kaiken valoisana. Melankolinen maisema, joka ei vaadi mitään. Sen kanssa on ajoittain helppoa samaistua, olla yhtä.
Illan sininen hetki ja yön musta viitta kietovat mukavat muistot Halloween viikonlopusta. Surumielisen hiljainen kauneus, kun hyvästelemme taas hetkeksi toisemme. Ei pidä itkeä eläviä.
Hyvää haikeutta ♡
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.