Pihvifloppi Loisteessa ja pitkäperjantain vinkit kevääseen*

Piipahdin eilen ystävien kera Loisteessa kympin viikoilla. Entrecotepiffi, bataattipyreetä ja kasviksia kera valkkarin ja erinomaisen seuran. Pihvi oli erittäin huono, sitkeää kuin mikäkin ja jäi vielä nälkäkin. Annos oli liian pieni ja epätasapainoinen. Muistin taas miksi yleensä syön 3-5 ruokalajia. Vaikka ruoka maksoikin vain 10 euroa niin tässä annoksen hinnassa 10 euroakin liikaa. Mutta voi pojat, että oli mukavaa. Kiireetöntä aikaa ja sydämellinen tunnelma Helsingin kattojen yllä.

Pilvet väistyivät sinitaivaan tieltä. Juuri nyt aurinko on vahvoilla, uskon sen voittoon! Mietin usein iltaisin kaksi hyvää asiaa päivästä. Joskus se on vaikeaa, useimmiten ei. Tänä viikonloppuna korkkikokoelma saa lisäystä. Ystäväpääsiäinen. Taulut vihdoinkin seinillä.

Pitkäperjantai. Aamu alkoi vaatehuoneen siivoamisella. Parveke kylpee auringossa. Lämpö ja lumeton maa. Kevään eka parvekeskumppa ja kiireettömyys. Illalla tarjoan kotonani ruokaa, muutaman lasin viiniä ja ystävyyttä. Niin ja vielä ehtii kesäkuntoon... ainakin näillä Me Naiset -lehdestä bongatuilla pikaohjeilla.

* On melkein kesä! Valoa ja lämpöä!

Nyt kuuluu muuttua vallattomaksi ja sulautua riehaantuvaan luontoon.

Näin:

*Puhkea kukkaan. Ei välttämättä onnistu henkisellä tasolla mutta fyysisellä helposti.

Osta vedenkestävää aurinkorasvaa, ja sivele sitä kasvoillesi kolme kertaa päivässä.

Lisää välillä puuteria. Iloitse kukkivasta kesänaamasta.

*Nauti. Tee joka-aamuiset aurinkotervehdyksesi ulkona. Tunne, miten aurinko hyväilee kasvojasi. Jos sataa rakeita, siirry roskakatokseen jatkamaan joogaa.

* Bodin pikakohennus. Kaiva kirjahyllyssä pölyttyvä jumppa-dvd viimeinkin esille. Tunge se paidan alle. Tadaa: kovat vatsalihakset sekunnissa.

* Osta niin isot bikinit, että ne roikkuu päällä. Kaikki luulee, että olet laihtunut.

*Vaihda itseruskettava kenkälankkiin. Saat yhdellä sipaisulla näkyvän tuloksen.Musta hoikentaa ja peittää myös sellumuhkurat.

*Tämä viimeinen on tosi hurja: kokeile syödä vähemmän ja liikkua enemmän.Tätä ei tiettävästi kukaan ole kokeillut, mutta väittävät silti, että toimii!!

Näihin fiiliksiin! Muista sillä välin aina peiliin katsoessasi hymyillä ja vinkata silmää itsellesi! ... ei mitään syytä, ihan muuten vaan!

Naisille, jotka kulkevat omia polkujaan - Ruususen unta*

Mikset nauttisi alkuviikosta, ainaisen marisemisen sijaan. Onhan se sentään viimeinen maanantai tällä viikolla. Taas on meneillään se aika vuodesta, kun voisin nukkua Ruususen unta. Pitäisiköhän hommata kevätkampa? Mutta kun ei tiedä milloin se oikeakevät on tulossa, niin menisi vain hyvä kampa hukkaan. Tai pahimmassa tapauksessa joutuu hankkimaan useamman kamman, jos tämä lumen tulo ei lopu! Mun mielestä talvella voisi elää säästöliekillä ja nauttia siitäkin. Mitä hävettävää siinä on? Jos aurinkoa ei näe kuin vilaisulta, koko ajan on lonkeron värinen taivas ja taivaalta sataa tiskirätin kokoisia lumihiutaleita, niin harva jaksaa tsempata päivästä toiseen. Kyllä jokaista varmasti ketuttaa välillä liukkaat ja auraamattomat tiet. Mutta, talvi on joka vuosi ja aina se ketuttaa yhtä tasaiseen tahtiin. Paitsi tänä talvena, kun pääsen apostolin kyydillä ja julkisilla suht helposti paikasta toiseen.  Minulla on"pimeämpi" puoli itsessäni ja olen paiskannut kättäkin oman melankolisuuteni kanssa ja sukeltanut ihan luvan kanssa sieluni syövereihin. Melankolisuus ruokkii luovuutta. Ja taas kevään ja valoisuuden tullen kuoriudun yöttömässä yössä pimeän helmoista. Viimeistään kevään matkalla.

En istu mihinkään muottiin enkä sovi hienoihin sisäpiireihin, koska kyseenalaistan ja kuuntelen omaa sisäistä ääntäni. Kuljen niitä polkuja jotka hyväksi havaitsen itselleni  ja isän sanoin ylitän aidan sieltä missä se on korkeimmillaan, vaikka saisinkin siitä takiaisia reppuuni. Onko se hyvä vai huono, sitä en pohdi, sillä voin vain toteuttaa elämääni ja työskennellä asioiden puolesta jotka tuntuvat hyvältä. Jos mun sydän sanoo niin. Voimavara toimia, kuten sydän sanoo. Vähän kuin se, että kotimme ei ole kuin sisustuslehdestä, täällä eletään ihan oikeaa elämää. Meidän koti on muuttunut välillä varastoksi. Trukki vain puuttuu :D Ja mitäänhän me ei olla ikinä kaupasta ostettu,  siis kaikki tämä sälä on kerääntynyt seikkailureissuilta mistä milloinkin. Jokaisella on siis ihan oma pikku tarinansa,  joka ainoasta tavarasta muistuu mieleeni tietty tärkeä hetki jossain. Mutta nyt on taas se vaihe, jolloin on tehtävä pikaiseen inventaario, koska neljänkymmenen neliön asuntomme kaapit eivät vedä tavaraa kuin musta-aukko vaan jostain on taas luovuttava :D 

Enkä Pelican Storageltakaan aio hankkia säilytykseen varastotilaa.

Haaveilen taas asuvani jossain, missä on aina lämmintä ja suht valoisaa. Asunnossa, joka olisi hyvin pelkistetty ilman turhia tavaroita.  Aamuauringon lämmössä voisi parvekkeelta kurottautua appelsiinipuuta kohden ja napata yhden vitamiinipommin. Bikinit, hellemekko, aurinkorasva, auringon vaalentamat hiukset, pisamat, pulahdus mereen, sinitaivas ja meren kohina. Mutta meillä on tänään selkeä suunnitelma kisujen kanssa, otetaan töiden jälkeen rennosti, tehdään kuntopiiriä ja nukutaan pikkupäikkärit. Niin, ja nähdään unia, joilla ovat siivet selässä. Tänään ei ole oikea aika siivota kaappeja, tänään relataan ja nautitaan elämästä. Kyllä ne luurangot ja möröt siellä kaapeissa jaksavat vielä olla muutaman lisäpäivän ajan :D

"On niin helppoo olla onnellinen", laulaa Olavi Uusivirta.
Helppoa ja helppoa, mutta on niitä helpompiakin asioita maan päällä,
kuten nukkuminen ja syöminen ;)

*

Arvoin eilen Matkamessujen palkinnot ja otin yhteyttä voittajiin sähköpostitse.
Jos et ole vielä tsekannut sähköpostiasi, niin vastaa pikaisesti, jotta posti ehtii toimittaa sinulle palkintosi määräaikaan mennessä.
Pääpalkinnon voitti Aappa Kirppu.

Onnea kaikille voittajille ja ensi kuulla arvotaan taas!

Kuva Abba-museosta 3/2014

Palveluksessanne, Karvapalvelu Oy!

No niin, nyt voisi olla sitten se kevät, mutta Pakkasukko pamahti tulla oikein ryminällä paikalle yöllä, vaikka mun puolesta kevät olisi voinut vallottaa jo hoodit. Pakkanen on käynyt -20 asteessa. Aurinko on ollut välillä jo ihan oikeilla mestoilla antamassa valoa ja seuraavaksi odotan pakkasen loppumista ja kuulevani linnun sirkutusta.  Kyllä se aurinko työntää säteitään pilvienkin välistä ja työntyy vielä pilvien välistä  taas meitä valaisemaan.

Meillä asuu kolme karvapalvelun toimitusjohtajaa. Aina kun tuo tyyppi kiroilee irtokarvojamme määrää, se unohtaa todella tärkeän jutun. Karva on yhtä kuin lämpö. Vaikka toi mamma itkee välillä tätä karvan määrää, mutta annas olla kun mittari menee kunnolla miinuksen puolelle niin sitten ollaan ihan että tuuppa syliin tai viereen makaamaan. Vaikka mamma aina välillä sadetteleekin villakangastakissaan ja mustissa housuissaan olevia karvamääriäni, ja teippirullailee hullunlailla, niin silti ollaan kuulema ihanimpia maailmassa, josta ei vois koskaan luopua.

Kodin lämpö ja kissan lämpöinen keho vatsaa vasten. Onni on ekolämpöpatterit, jotka toimivat kissanruualla- ja herkuilla. Me karvaiset kaverit kuule ollaan sitä aidointa ekosähköä! Jos meinaa liian kylmältä tuntua kotona pakkasilla, se tarkoittaa vaan sitä ettei teillä ole tarpeeksi karvakavereita! Äkkiä korjaamaan tilanne, vähäkarvainen koti on myös erittäin kylmä koti, niin sanan oikeassa merkityksessä kuin silleen toisella tavallakin. Eilen katsottiin Pikkuleijonien ilotulitus koti-ikkunasta. Karvapalvelun kaverit olivat peloissaan kovasta kumahtelusta.

Kuten Pikku Prinssi sanoo, "Silmät ovat sokeat. Pitää etsiä sydämellä." Täyttäkää sydämenne ihanalla karvakaverilla tai toisellakin ja huolehtikaa heistä loppuun saakka suurella sydämellä, saatte elämäänne valtavasti sisältöä. Elämä on aivan liian lyhyt elettäväksi toisten mieltymysten tai stereotypioiden mukaan. Elä juuri omannäköistäsi elämää! Saat hyvää mallia tähän kisuilta ja koirilta!

Kokki Kolmonen :D

*

Tammikuu on täynnä valon hetkiä, Cheekin konsertti, Matkamessut, sinettipidennysten vaihto, treeniä ja tapaamisia sekä blogiyhteistöitä. Suomenlahti. Kirpakka sää, joka puhaltaa Siperiasta ja täynnä oleva kalenteri. Tuuli, joka puhaltaa menemään eteenpäin.  Huominen on täynnä valoa, ainakin valon juovia. Kun painan illalla silmät uneen, olen varma huomisen hyvästä. Lomalla olen kokenut lyhyen oppimäärän elämän sietämättömästä keveydestä. 

Tänään kohti töitä.

Tavoitteena kevätukukaudella on nolla työtapaturmaa.

Dance (While The Music Still Goes On)!

Sisustusta, Abbaa ja hyvää oloa!

Tiistai. Ja tänään on jo keskiviikko. Minne nämä päivät oikein katoavat?

Meille muutti maanantaina puinen tummaa puuta oleva lipasto. Olen niin iloinen, että löysin viimeinkin lipaston olohuoneeseen ja vieläpä edullisesti facebookin sisustuskirppikseltä. Lipaston yllä oleva taulu ei enää sovi arvokkaan lipaston kaveriksi, joten seuraavaksi on etsittävä tämän tummahkon taulun sijalle uusi vaaleampi taulu. Olisiko kenties ehdotuksia mielenkiintoisista tauluja myyvistä nettikaupoista ?

Eilen sateli lunta ja paistoi aurinko. Mutta kylmä on ja pysyy. Kunpa kesä olisi lämmin. Maija kurkki suloisesti ihmeellisiä taivaasta tippuvia hiutaleita. Sanoin, että enkeleillä on siivouspäivä. Ostin Abba-museossa käydessäni uutukaisen Abba The Backstage Stories. Kirja perehdyttää mielenkiintoiseen backstage- elämään. Kirjan välissä on taskuja, joihin on monistettu kiertuemainoksia, sopimuksia ja muita kiertueisiin liittyviä asiakirjoja. Tämä kirja on varsinainen Abba-fanin ehdoton hankinta.

Olen viime aikoina löytänyt taas kuntoilun ilon. Eilen illalla kävin ystävättäreni kanssa tunnin iltalenkin ja tänä aamuna aion pinkaista ennen töihin menoa puolen tunnin juoksulenkin. Jos olen sohvaperunana päivät pitkät, niin tunnen itseni tunkkaiseksi. Sitä huomaa, kuinka nopeasti tunti vierähtää tietokoneen äärellä, kun sen voi viettää myös lenkkipolulla. Se on vaan se asennoitumiskysymys. Kun on kaveri, jonka kanssa kuntoilla sitä jättää treenit väliin paljon harvemmin. Hyvä olo syntyy pienistä asioista.

Ilolla,