No niin, nyt voisi olla sitten se kevät, mutta Pakkasukko pamahti tulla oikein ryminällä paikalle yöllä, vaikka mun puolesta kevät olisi voinut vallottaa jo hoodit. Pakkanen on käynyt -20 asteessa. Aurinko on ollut välillä jo ihan oikeilla mestoilla antamassa valoa ja seuraavaksi odotan pakkasen loppumista ja kuulevani linnun sirkutusta. Kyllä se aurinko työntää säteitään pilvienkin välistä ja työntyy vielä pilvien välistä taas meitä valaisemaan.
Meillä asuu kolme karvapalvelun toimitusjohtajaa. Aina kun tuo tyyppi kiroilee irtokarvojamme määrää, se unohtaa todella tärkeän jutun. Karva on yhtä kuin lämpö. Vaikka toi mamma itkee välillä tätä karvan määrää, mutta annas olla kun mittari menee kunnolla miinuksen puolelle niin sitten ollaan ihan että tuuppa syliin tai viereen makaamaan. Vaikka mamma aina välillä sadetteleekin villakangastakissaan ja mustissa housuissaan olevia karvamääriäni, ja teippirullailee hullunlailla, niin silti ollaan kuulema ihanimpia maailmassa, josta ei vois koskaan luopua.
Kodin lämpö ja kissan lämpöinen keho vatsaa vasten. Onni on ekolämpöpatterit, jotka toimivat kissanruualla- ja herkuilla. Me karvaiset kaverit kuule ollaan sitä aidointa ekosähköä! Jos meinaa liian kylmältä tuntua kotona pakkasilla, se tarkoittaa vaan sitä ettei teillä ole tarpeeksi karvakavereita! Äkkiä korjaamaan tilanne, vähäkarvainen koti on myös erittäin kylmä koti, niin sanan oikeassa merkityksessä kuin silleen toisella tavallakin. Eilen katsottiin Pikkuleijonien ilotulitus koti-ikkunasta. Karvapalvelun kaverit olivat peloissaan kovasta kumahtelusta.
Kuten Pikku Prinssi sanoo, "Silmät ovat sokeat. Pitää etsiä sydämellä." Täyttäkää sydämenne ihanalla karvakaverilla tai toisellakin ja huolehtikaa heistä loppuun saakka suurella sydämellä, saatte elämäänne valtavasti sisältöä. Elämä on aivan liian lyhyt elettäväksi toisten mieltymysten tai stereotypioiden mukaan. Elä juuri omannäköistäsi elämää! Saat hyvää mallia tähän kisuilta ja koirilta!
*
Tammikuu on täynnä valon hetkiä, Cheekin konsertti, Matkamessut, sinettipidennysten vaihto, treeniä ja tapaamisia sekä blogiyhteistöitä. Suomenlahti. Kirpakka sää, joka puhaltaa Siperiasta ja täynnä oleva kalenteri. Tuuli, joka puhaltaa menemään eteenpäin. Huominen on täynnä valoa, ainakin valon juovia. Kun painan illalla silmät uneen, olen varma huomisen hyvästä. Lomalla olen kokenut lyhyen oppimäärän elämän sietämättömästä keveydestä.
Tänään kohti töitä.
Tavoitteena kevätukukaudella on nolla työtapaturmaa.
Dance (While The Music Still Goes On)!
Voi että mitä söpöliinejä! Tammikuusi kuulostaa kivalta, kentis matkamessuilla törmätään. :)
VastaaPoistaMikä karvainen postaus! <3 Kuullostaa kyllä niin tutulta! :)Hyvää Uutta Vuotta!
VastaaPoista