Elokuun ensimmäinen ja kesä on mennyt menojaan. Tämä kesä meni liian nopeasti.
Kesän vietin lomaillen, työn parissa, tavaten ystäviä, kohdaten uusia tuttavuuksia ja matkaillen.
Matkailin Valenciassa, Munchenissä, Tallinnassa, Joensuussa ja Lieksassa.
Syysloman matkakohdekin on jo katsottuna.
Uusi kohde, jossa en olekaan aiemmin käynyt.
Elokuu tuo tullessaan opettajan työt uudessa koulussa, pitkän viikonloppumatkan, kuntosalitreenit, lenkkipolun, relaamisen ja sivutyön jatkumisen.
Ei ole vapaa-ajanvietto-ongelmia.
Otin virkavapaata vuodeksi työpaikastani, johon minulla on virka.
Kokeilen tämän vuoden ajan erilaista erityisopetuksen muotoa, jota tein viime vuonna.
Viime lukuvuonna sattui neljä työtapaturmaa.
Treenaaminenkin jäi täysin ainaisten kipujen ja kolhujen takia.
Tuleva lukuvuosi ei voi olla enää pahempi.
Tai sitten makaan muumioituneena kääreissä Meilahdessa :D
Loppuviikosta tapaan lapsuuden aikaisen ystäväni, kummityttöni ja monta muuta rakasta ihmistä.
Kiireettömyyttä, hyviä muistoja, juhlaa ja yhdessä oloa.
Keskiviikkona alkaa treenit, kuntosalilla ja lenkkipolulla.
Olen ollut itselleni armollinen kesän ajan.
Olen tehnyt paljon töitä ja ollut väsynyt.
En ole vaatinut itseltäni liikoja.
Nyt on aika kääntää uusi lehti elämässä ja voida entistäkin paremmin.
On aikaa omalle hyvinvoinnille, koska treenaamisen kautta saavutan hyvän olon.
Tasan vuosi sitten olin uudessa kodissa muuttolaatikkomeren keskellä.
Niin, siitä on jo kulunut vuosi. Luovuimme neliöistä,mutta säilytimme sielumme ♡ Kertaakaan en ole (vielä) itkenyt,eikä ole haikeutta. Tämä oli oikea päätös tähän hetkeen.
En tiedä asunko Helsingissä vielä vuoden, viisi tai kaksikymmentä vuotta, mutta päätös oli oikea. Se tuntuu hyvältä sydämessä saakka.
Kaikella on aikansa, on uskallettava levittää siipensä. Kolhuja sattuu aina silloin tällöin, koska emme voi elää lasikuvun alla. On vain päätettävä mennä elämässään eteenpäin.
Älä koskaan katsele liikaa taaksesi, koska elämä on edessäpäin.
Elämä kantaa aina!
Olkoon elokuu meille rohkaisevan kannustava :)
