maanantai 4. helmikuuta 2013

Uuden viikon askeleet ja arvonta!

 kuva lainattu click! 
 Viikonloppu on jälleen takana. Minneköhän se mahtoi kadota? Puolentoista viikon sairasloman jälkeen menen töihin.  Ajattelin puhua ympintunnilla oppailaille syömisen ja levon tärkeydestä.  

Viikossa on kohtaamisia, läheisyyttä, äärellä olemista. Kiirettä, pitkiä työpäiviä.Kipuilua, surua, iloa. Hoivaa, huolenpitoa. Töitä. Rakkautta. Jälleennäkemisiä. Pohdintoja. Luvassa töiden tuoksinaa ja monenmoista tehtävää. Arkeen solahtaminen leppoisan viikonlopun perään on sujunut isommitta nurinoitta. Valoisin mielin. Tänään on kaunis päivä. Ajatuksissa on kulkenut viikonloppuna mukana kiitollisuus  Elämässä on paljon asioita joista nauttia ja iloita. Liian helposti pitää asioita hiljaa itsellään...tänään on se päivä jona halusin jakaa ja sanoa ajatuksiani ääneen ympärillä oleville :) Huomisessa on oltava toivoa. Uusia alkuja ja mahdollisuuksia. Uskothan sinäkin? Vaikka minun uskoni on kyllä hieman koetuksella!
Luin viikonloppuna, että mehiläisen pitää käydä seitsemässä miljoonassa kukassa, jotta se saa tehtyä kilon hunajaa. Kamala homma. Mutta minulla ja mehiläisillä on mesimaha. Sinne laitoin viikonloppuna liikaa suklaata ja muita herkkuja.Vaikka näihin päiviin on kiertynyt myös kipeä kaipuu. Noin vuoden takaiset tapahtumat hyökyvät välillä suruaaltoina. Olen itkenyt paljon, pienenä, puroja pulputen. Hyvää tekeviä kyyneliä. Ajatukset ovat vaeltaneet hetkeen heittäytymisessä. Elämän arvoituksissa. Onnessa, hauraudessa, särkyvyydessä. Uskalluksessa, rohkeudessa. 
 Mikä on ollut sinun onnenhetkesi elämässäsi?

Ilmassa on kohta raikas keväinen tuoksu.  Kuuntelen sateen ja tuulen viestiä, tahtovat hätistää talven jo lähdölle. Kotopesäsessä vaalitaan rauhaa ja rakkautta. Koti on pesäkolo, rakkauden ja kasvun majanen. Turvasatama maailman myrskyissä ja tuulissa. Haaveiden, onnen pesänen, surujen suojamuuri. Mielessäni on monta muistoa, varjelus, viikonlopun ilonpisarat sekä tuleva. Iltataivaalle ikävissäni kuiskaan päivän terveiset. Hengittelen tulevan kevään kauneutta. Kevään syli olkoon lempeä
  
 kuva lainattu
 PS: Tänään etanavoidetta naamaan, nautiskelen etanapannulla tehtyjä valkosipuli-pesto-katkarapuja sekä kiertelen tunnin verran tämän pikkuruisen kaupungin kujia. Loppuillasta saunaan kera tehokuorinnan sitten kisu ja mies kainaloon ja katselemaan leffaa, tämän jälkeen piirtyy väkisinkin kasvoille hymy ja mielen valtaa sisäinen hyvä olo Halpaa vielä kaiken lisäksi. Kokeile! (jos sinulla ei ole kisua/miestä kehittele niiden tilalle jtn muuta mukavaa, vaikkapa skumppapullo ja sipsipussi ;D)

 Arvonta

Arvottavaan pakettiin kuuluu 2 kpl käsipyyhkeitä, kasvonaamio ja Isadoran Extra Long Lasting and Quick dry tumma kynsilakka, Lumenen kirkaslakka ja Sensai Kanebon minituotteita iholle(3kpl)


 ARVONNAN SÄÄNNÖT
Yhden arvan saat, jos et ole rekisteröitynyt lukijani
Kaksi arpaa jos olet rekisteröitynyt lukijani
Kolme arpaa saat jos olet rekisteröitynyt lukijani ja mainostat arvontaa eteenpäin blogissasi/facebookissa.

Ilmoita arpojen määrä ja jos et ole rekisteröitynyt lukija vaan anonyymi niin keksi itsellesi nimimerkki.
Voit jättää minulle kysymyksen, mutta se ei ole pakollinen.
Minulla on Teille ihanat lukijani yksi kysymys, ovatko postaukseni liian pitkiä, onko niissä liian paljon/vähän kuvia? Kertokaas ideoita! 
 
Osallistumisaika päättyy tiistaina 12.2.2013 klo 16.00. Julkistan keskiviikkona voittajan :)
Onnea arvontaan :)
Lempeitä askelia alkavaan viikkoon

 Viime syksynä Riiassa

Saappaat lumessa, mieli kevättä kohti.
Annan ajatusteni viipyillä kauniissa huomenissa.
Ja kuitenkin.
Saan ottaa vastaan juuri tänään.
Saan huomata juuri tänään.
Hymyillä tänään.
Tuntea tänään.
Onnellista on ymmärtää kipujenkin keskellä,
että tähän päivään on kätkettynä kovin paljon hyvää.
Minulle ja Sinulle. Meille molemmille.
Lähetän kevättä teille. Toivottavasti se saapuu myös perille ajoissa.

SHARE:

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Pala lapsuutta


Katson, kun sekuntiviisari nytkähtelee eteenpäin. Pala tätä aikaa siirtyy muistoiksi. Minäkin nytkähtelen eteenpäin sekunti kerrallaan. Pitkät hetket ja ohikiitävä ikuisuus. Aikaa on mahdotonta määritellä. Haluaisin jutella itseni kanssa, sen nuoren tytön, jolla oli palava mieli ja sulava sydän. Mahtaisi tulla mielenkiintoinen keskustelu. Muistelen häntä keittiön hämärässä. Kirjoitin kerran kirjeen itselleni, talletin sen vessapaperirulla- aikakapseliin ja vannotin, että avaan vasta vuosien kuluttua. Minne lienee sen piilotin. En enää muista. Mutta se onkin parasta toisaalta, ettei ole sama kuin joskus kauan sitten. Muuttuminen on viehättävää. Ehkä sitä jopa viisastuu vähän, rakastan tätä hetkeä ja ikääni. En haluaisi olla enää parikymppinen.



Otin kameran esiin ja kuvasin vanhaa isäni tekemää nukkekotiani, toinen nukkekoti oli kaupasta ostettu ja se ei ollut niin kiva. Asuin lapsena asunnossa, jossa oli melkein samanlaiset tapetit. Keittiössä oli keltaiset kaapit ja punainen muovimatto.  Kun kiipesin siniselle muovijakkaralle näin ulos pihalle, missä kasvoivat isot kuuset. Rakastin pyörällä ajamista ja olin usein isän mukana töissä, hän oli veturinkuljettaja, rakastan edelleen dieselin hajua, siitä tulee aina mieleen isän työvaatteet ♥  Kesäiset koivikot ja kesämökille moottoriveneellä ajaminen. Tuntuu aina hyvältä astua huoneeseen, joka on tarinoita täynnä! 



Nukkekotiin mahtui koko lapsuus. Kun suljen silmäni, istun taas keittiön pöydän ääressä syömässä meetvurstileipää ja maitoa. Minun tuolini tunnistaa siitä, että vasemmasta yläkulmasta on maali kulunut. Luen Viisikkoa. Pihalta kuuluu keinujen kitinä.Vien oravalle piirakkataikinaa.




Muistankohan tämän hetken kolmenkymmenen vuoden päästä? Pienenä ja joskus nyttenkin mietin minkälaista olisi asua nukkekodissa. Katsella vain kun isot ihmiset ympärillä hyörii. Ja katsella pikkuruisista ikkunoista ulos, mutta silti sisälle. Pienissä taloissa, pienoismalleissa on jotain hyvin kiehtovaa.  Luulen, että tuollaiset hyvät muistot eivät koskaan häviä. Aina joku tuo ne mieleen,maidon tuoksu, kulunut penkki, meetvurstin maku, metsätähti-jogurtti, roope ankan raha-karkit ja kolmio tripmehut, isot kuuset, kauppa-autolla vierailu mummon kanssa tai keinujen ääni. Elämää eri aikakausilla. Betoniviidakko, järven ranta ja ruispelto. Muistan, kuinka mentiin kioskille ja ostettiin karkkia tyyliin: "Otan noita nallekarkkeja 50 sentillä ja noita krokotiilejä 20 sentillä...!"



Mummolassa on vanha saunarakennus, jossa lapsena luin vanhoja Jaanoja ja Eevoja. Siinä yhdessä Anne Pohtamo kulki kirsikkapuiden alla Central Parkissa ja söi illallista Jacquesin kanssa. Luulin sen rakkauden kestävän ikuisesti. Ihailin suuresti Monacon Grace Kellyä ja leikkasin lehdistä kaikki hänen kuvansa talteen. On saunaranta, jossa tuoksui savu. Polku, jolla muurahaiset marssivat jonossa. Olisi ihana käydä lapsuudenkodissa, mutta siinä talossa asuu nykyään joku toinen. Sinne ei voi palata, vaikka haluaisikin. Minulla on ensimmäiset muistikuvat kolmen vuoden ikäisenä, vahvoja muistikuvia. Muistan, kun mummollani oli aina kaapissa tummaa taloussuklaata ja DaCapoja. Ja kuinka mummolassa ollessani laskettiin mäkeä ukin kanssa ja käytiin joka joulu hevosajelulla. Minulla oli ihana ukki

Onko Teillä jokin tietty herkku tai ruoka, jota kaipaatte uudelleen kauppoihin?
       

                                                  kuva lainattu



Muistan, kun lapsena kävimme vanhan melkein sokean sukulaisemme luona. Ihmettelin sokea vanha ystäväni näkee unia. Olen miettinyt millaisia ne mahtavat olla. Tulee joskus miettineeksi, miksi ihmisille on annettu kaksi silmää ja kaksi korvaa, mutta vain yksi suu? Ja kun menettää/ei koskaan ole omistanutkaan noiden kahden aistin toimintaa, miten ihmeessä sormenpäät korvaavat nekin. Ja sitten loppujen lopuksi sydän taitaa korjata kaikki tärkeimmät asiat, sekä aistittavat että muuten tunnettavat. Jos ei ole sydäntä, on ihan sama, mitä näkee, kuulee, tuntee...kun sydän on paikallaan, kaikki on hyvin. Se taitaa olla tärkein elimemme. Minä tykkään kuunnella, joten olen iloinen siitä, että minulla on kaksi korvaa. Kun suljet silmäsi kuulet ääniä, joita muuten et kuulisi...Joku sinussa laajenee...




Laitoin taikinan turpoamaan, siitä iltapostauksessa lisää, sekä sisustusarvonnan voittajan julkistaminen ;) 






Muista, sinä ihana lukijani olet täydellinen juuri omana persoonallisena itsenäsi, ihanaa sunnuntaita ja kohta on taas uusi viikonloppukin



SHARE:

lauantai 2. helmikuuta 2013

Lauantain kuulumisia ja ostoksia

Kävin äitini kanssa extempore  läheisessä kaupungissa ja sieltä tarttui mukaan muutama kiva paita, niin nyt kevääksi kuin kesäksikin. Hinnat olivat todella edulliset, vaatteet olivat puoli-ilmaisia.Pitihän se ostaa, kun sai halvalla ;D

                     Gantin klassisen musta slipoveri oli puoleenhintaan.
Tällainen kevytmusta ja turkoosi paita mekko kesäksi. Sujauttaa vain topin alle niin sopii hyvin kesän juhliinkiin :) Paota näyttää isolta vaikka onkin kokoa M, mutta sen väljyys tekee siitä kauniisti laskeutuvan kera pliseerattujen laskosten.
Nää olikin ota 3 maksa 2 JC:ssä. Yleensä en käy JC liikkeessä mutta nyt menin sattumalta.
Monrepos-leivos, valkosuklaata jossa on suklainen pohja, creme brulee päällinen ja punaviinimarjoja päällä.
Kukat kruunaavat viikonlopun :) Kohta alkaakin Putous, katsotaanko Teillä Putous- sketsiohjelmaa? Kuka on sketsihahmo kilpailun suosikkihahmonne? Mutta ennen Putousta kerkiän käydä pienellä happihyppelyllä vaikka olisi niin helppo jäädä tähän sohvalle.

                     Kuinkas Teidän lauantainne on sujunut?

                             Muistakaas osallistua kilpailuun, klik!


SHARE:

Helmikuinen lauantai

   

             Pro feel jogurtit ja rahkat ovat todella makoisan täyttäviä, vaikkei niissä ole edes paljoa kaloreita.

 

Lauantaiaamu eikä ole minnekään kiire. Taivaskaan ei ole vielä tipahtanut niskaani. Eilen juttelin ystävättäreni kanssa meidän lapsuudesta. Keräsin lapsena nimikirjoituksia. Mitä niitä nyt oli: Armi, Sirpa, Pepe ja Danny. Ne lauloi Sokoksella trikoissa ja paljeteissa. Onneksi oli Apu-lehti ja paperinuket. Täbääb piti siivota... En jaksanut. Siirsin asian huomiseen, jolloin tulee vieraita. Olen parhaimmillani juuri ennen h-hetkeä, saan aikaiseksi tuhat ja yksi asiaa. Kadut ovat jäätä ja loskaa. Piti eilen syödä iltasella ruokaa, mutta syötiinkin jäätelöt. Mies puhuu kissalle kuin lapselle. Mahdutaan hyvin kaikki kolme samaan sänkyyn kertomaan mahtavia juttuja. Puilla on kultaiset ja paljaat koukkusormet, minulla heti aamusta suklaaviikset. 

 

*Oletteko kuulleet, että jos kuorii omenan yhdellä veitsen pyörähdyksellä, pääsee Amerikkaan.
*Jos saa lakanat viikattua tasan, pääsee naimisiin.
*Jos aivastaa neljä kertaa peräjälkeen, saa viisautta.
*Jos ripsi irtoaa, heitä se olkapään yli ja toivo. Pitäsköhän kokeilla? :D

 

 Olen ehtinyt kuluvana vuonna toivoa ripauksen verran taikaa elämääni, ja juuri silloin ajatuksiin lentää pieniä oivalluksia. Sellaisia, mitkä kirjataan heti ylös, hymyillään, ja sitten voi taas ajatella kaikessa rauhassa, että kyllä kaikki järjestyy ja hoituu ja että kyllä minä ehdin.Päässä sentään liikkuu vielä jotakin, ainakin vapaapäivisin :D Muuten päässä pyörii pelkkä silmä!

 



Helmikuussa on muuten paljon kivoja juttuja.

                                    kuva lainattu

                                Oletteko blinien ystävä? ja mikä on lempparitäytteenne?
                                    Itse tykkään sipuli, sieni ja smetana täytteistä.

 
*Ystävänpäivä.Ystävät ovat todella tärkeitä

*Kihlajaisten vuosipäivä. Jos ja kun eroan, en enää koskaan mene kihloihin.

*Ekat kotimaiset tulppaanit. Kevät tulee :) 

*Laskiainen.  Ne ihanat pullat ja mäenlasku! 

*Kevätuutuudet kaupoissa.   

*Valon lisääntyminen.  Aurinko, sinua on jo odotettukin! 

*Blinit. Nam!

 Keväisin tulee kaipuu ulkomaille. Tai itse asiassa mulla on matkakuume aina! :D


Mulla on helmikuussa kivaa odotettavaa. Tapaan tässä kuussa tosi monta ystävää ja toteutan yhden unelmani. 


Äitini soitteli minulle aamutuimaan ja kysyi mukaan läheiseen kaupunkiin, taidan lähteä piipahtamaan, hieman vaihtelua tähän kotielämään, jota on sairastelun myötä tullut vietettyä. Äidilläni on Vuittonin Monogram Vernis laukku, se on erittäin tilava ja monikäyttöinen. Tulikin mileeni, että minunhan täytyykin esitellä Teille oma LV uutuus :) Se on jäänyt aivan sairastumisen tiimellyksessä kun olen ollut vain kotona neljän seinän sisällä.


Lisäksi hauskaa on sekin että helmikuu on lyhyt kuukausi ja sen jälkeen on maaliskuu joka on KEVÄTkuukausi! Yippii! 
                  

                       Nautitaan näistä kevättalven päivistä! 

                             Mitä teidän viikonloppuunne kuuluu?


Pieni ajatus elämän kauneudesta takataskuunne, tätä ajatusta olen tänään itselleni tapaillut :)

 

SHARE:

perjantai 1. helmikuuta 2013

Perjantai kuvin

Perjantai alkoi ikävissä merkeissä, kun kisu alkoi oksennella. Kiikutin rakkautemme lääkäriin, joka totesi sen olevan ehken karvapallojen syytä. Vaikka kisumme ruokavalioon kuuluu raksuja, joiden pitäisi estää suurimmat karvapallotukokset. Mutta onneksi oksentelu loppui. Ehkä kisu-kis-kis oli syönyt jtn epämääräistä, mutta mitä? Olen todella tarkka siitä ettei lattioilla loju mitään ylimääräistä, jonka kisu saisi napattua suuhunsa.


Tänään soi aamulla ovikello siihen malliin, että sieltä saapuu paketti.Sieltähän saapui Peakin pieni paketti ja tilaamani pipo! Kiva :)

Odottelen jo keväistä juoksuharrastustani ja nyt on päähine asiakin kunnossa ;)
Tänä iltana meillä otetaan rennosti, leivotaan sämpylöitä huomista varten koska huomenna meillä syödään Vuohenjuusto-fileehampurilaisia. Kisu on työnjohtaja, joka napottaa nätisti katsoa kun mamma leipoo.

Oletteko Kreikassa matkaillessanne syöneet Gyrospitaa? Se on aivan taivaallisen hyvää ja melkein tän takia kannattaa jo matkustaa Kreikkaan ja vaikkapa Rodokselle.

Löysin Cittarista vadelmia ja päätin tehdä vadelmaisen vuohenjuustosalaatin, johon laitoin myös pari viikunaa ja pähkinöitä. Vuohenjuuston kanssa kävisi myös erittäin hyvin punajuuri, mutta sen jätin tällä kertaa pois salaatista.


Pari pikaria viiniä ei ole yhtään huono yhdistelmä vuohenjuustosalaatin ja patongin kyytipoikana.
      Jälkkäriksi nautitaan pienet pikarilliset Ben & Jerrysin omenakakkujädeä.

             Kynttilöitä täytyy olla pimenevässä illassa luomassa tunnelmaa!
                 Pimeys hiipii helmikuiseen talvi-iltaan, sen sylissä on hyvä olla :)

                      ja katsellaan The Voice of Finland-lähetys!
                   Kuka on muuten Teidän suosikkinne tuomareista?
                                Itse fanitan Elastista ja Mikeä.

                                                                     kuva lainattu täältä.
 
   Tällaisista tunnelmista toivotan Teille ihanaa perjantai- iltaa!
                              Onko Teillä postaustoiveita?

  Muistakaas osallistua sunnuntaina päättyvään arvontaan, click!



SHARE:

Déjà vu


                                                  kuva lainattu

Se olisi taas perjantai vaikkakin sairaslomalla ollessa ei perjantaissa ole samanlaista hohtoa kuin työviikon päätteeksi. Lueskelin viikonloppuna vanhemmiltani löytynyttä erikoispainosta 1930-luvun alun sanomalehdistä. Pohdiskelin samalla sitä minä aikakautena olisin nykyhetken sijaan halunnut elää. Elämä vaikkapa 1960-luvulla olisi ollut yksinkertaisempaa. Minä ajattelin vähän 20- ja 70-lukua, mutta toisaalta epäilin että elämä olisi ollut yhtään helpompaa silloinkaan. Woodyn leffassa Midnight on Paris käsitellään juuri tuota nostalgian kaipuuta. Niissä vanhoissa Hesareissa mielenkiintoisinta olivat erilaiset ilmoituspalstat.


Sympaattista, että ihmiset ilmoittivat Hesarissa kadottaneensa hansikkaat, myivät Berbereitä ja Kessua tai että "On Klubi 77. Halutaan soletteja." (mitäköhän tuo tarkoittaa?) Vähemman sympaattista oli lukea, että useammassa ilmoituksessa tarjottiin poikia kasvattilapsiksi ja vastasyntynyt poikavauva haluttiin antaa uuteen kotiin :O (yhtään tyttöä en nähnyt tarjottavan) :D. Lehdessä oli myös ilmoituksia, joissa kannustettiin työnantajia palkkaamaan sotainvalideja. Vanhempani olisivat voineet hyvinkin laittaa ilmoituksen lehteen ollessani pieni, että annetaan liikaa ruokaa rakastava lapsi uuteen kotiin, koska hän syö meidät vararikkoon :D Olen ollut lapsesta saakka intohimoinen juuston syöjä. Vaikka joskus todella pienenä olin huonoruokainen, ja sain sitten apteekista ostettua vaaleaa "ruokahalusuklaata" ruokahalun parantamiseen, ja sehän tehosi...taisi tehota liiankin hyvin :D, rakastan ruokaa <3 

                                       kuva lainattu

                                          Klippanilla viime kesänä :)


 Olen varmaan aikaisemminkin kertonut, että jo lapsena ravasin jatkuvasti jääkaapilla napsimassa Edamia ja sain kyllä kuulla kommenttia siitä. Mutta kun se on niin hyvää!! Kaupassa ihastelen aina pitkiä juustohyllyjä ja unelmoin, että voisin ostaa jokaista yhden ja maistella ja haistella niitä ähkyyn saakka. Entinen poikaystäväni ihmetteli kuinka pystyn kuluttamaan ruokaostoksilla suuressa marketissa parikin tuntia. Minusta on kiva katsella ja tutustua erilaisiin ja uusiin ruoka vaihtoehtoihin, joita kaupassa myydään. Kohokohtana on joulun ja uudenvuoden aikaan saatavat juustotarjottimet, joille on koottu useampi juustokimpale, nehän suorastaan huutavat ostamaan! Erittäinhauska mainos oli Läkerol-mainos, jossa vanhempia kehoitettiin antamaan lapsilleen aina kouluun lähtiessä pari Läkeröl pastillia, se suojaa heitä kylmettymiseltä :D :D Eiköhän jokaisessa aikakaudessa ole ne omat hyvät ja huonot puolensa, eikä menneisyyteen haikailulla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, vaikka todellisuuspako hauskaa ajanvietettä usein onkin.



Sudenpennun matkaeväät kuuluu näin:"Selviytyjä on se, joka elää läpi ne päivät, jotka hänelle on annettu"!



                                        kuva lainattu 

                                         kuva lainattu  

Kummallisimpia asioita tai pitäisikö ehkä pikemmin sanoa yliluonnollisimpia asioita, joihin olen itse törmännyt, ovat unet. Minä näen paljon unia. Enneunia. Olen ollut monien ihmisten hautajaisissa jo unissani. Tai aivan päivittäisissä asioissa huomaa, että tapahtumasta on nähnyt jo Déjà vu-unen. Aina, kun näen hampaan irtoamisunen, joku läheinen sairastuu tai kuolee. Ennen ylioppilaskirjoituksia näin unen muutamista arvosanoista, jotka tulisin saamaan. Selkäpiitäni suorastaan karmi, kun viralliset tulokset tulivat. Ne olivat juuri ne, mitkä olin nähnyt ennalta. Intuitio. Kutina vatsanpohjassa. Tunne. Ne selittävät nämä sattumukset. Joskus tulee vaan ennakkoaavistus jostain tapahtumasta. Oli hassua huomata eräällä matkalla, kun huomasin nähneeni jo unessa tietyt jutut. Näin myös unessani äitini siskon miehen kuoleman ja oman isäni kuoleman, pelottavaa! Olen myös ihmetellyt kissaamme, joka joskus tuijottaa keskellä yötä pimeään keittiöön ja sähisee säkä pystyssä pimeyteen. Se on vaan se tunne, jota ei voi sanoin kertoa!

Onko Teillä tällainen "lahja", että näette asioita etukäteen?


Päivän vinkkinä, helppo Creme-brulee -leivos.
Keksipohja, kermavaahtoa välissä ja päällä creme brulee. Viimeistelynä mansikkaa ja suklaakoriste. Creme Bruleehan on melkeinpä maailman helpoin jälkkäri. Tänään meillä leivotaan, jälleen vaikken ookaan nähnyt Déjà vu-unia  ;)

 Harrastetaan viikonloppuna vaikka matkailua sohvalta käsin, 
     haaveillaan! Unelmissa näet piilee kaiken alku ja juuri!
 Muutoksen, kasvun ja toteuttamisen liikkeelle työntävä alkuvoima.

                                                 Lainatut kuvat weheartit



SHARE:
Blog Design Created by pipdig