sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Sydämellinen sunnuntai ♥

 kuva lainattu täältä.


I love viikonlopun hitaat aamut, kun nautimme kullan kanssa kunnon aamupalaa ja sanomalehden saa lukea rauhassa. Eikä ole minnekään kiire! Joskus vaan tarvitsee aikaa renoutua ja olla vain! Mutta myöskään ilman työtä ei ole elämää! Koti-oloissakin voi joskus pyrkiä nautiskelemaan hotellimaisesta hetkestä. Joinakin sunnuntaiaamuina katan aamupala-tarjoilun keittiöömme, josta voi käydä keräämässä herkkuja aina uudelleen ja uudelleen. Näin myös keittiönpöydälle jää tilaa molemmille levittää sunnuntaihesari ja syventyä siihen rauhassa. Sen jälkeen ottaa sohvanmutkassa hyvä asento ja kaivautua viltin alle kirjan kanssa.
Sekoittelin aamujuoman johin laitoin puolet mangomehua ja puolet Spriteä.Enää puuttui aurinkoinen kotiterassi ja kesä. 

                                                            kuva lainattu täältä.
Huh, aloin katsomaan kalenteriani ja huomasin että tulevana kolmena seuraavaana viikonloppuna on kaikkina lauantaina tiedossa juhlia. Ensi viikonloppunan olisi tuparit, seuraavana ystävän 40-vuotisjuhlat citymökillä ja kuun viimeisenä viikonloppuna ovatkin omat syntymäpäiväni. Niitä juhlitaan Helsingissä, Salutorgetissa/Kämpissä ja Helsingin yössä. Nyt vaan tuntuu siltä tämän hermosäryn kanssa, että täytyy hieman rauhoittua, joten olen hieman miettinyt sitä, jos skippaisin ensi viikonlopun tuparit tai kävisin siellä vain pikaisesti. Työviikon jälkeen on sen verran väsynyt, että viikonloppuisin usein haluaa vain olla. Vaikka vierivä kivi ei sammaloidu vai miten se meni? ;)

Ajattelin tekaista kierrepullia, kinkulla täytettynä.
Tarvitset näihin; lehtitakinalevyjä, sipulia, juustoa ja kinkkua sekä kananmunaa voiteluun.


Tänään on aikaa vain olla, leipoa, nautiskella niitä "viimeisiä" joulusuklaita, joita varmaan mässytetään vielä juhannuksenakin ja on aikaa lukea sekä makailla tyynykasojen päällä tai luulen, että kisu hoitaa paremmin sen relaamisen. Illalla voisin käydä leffassa, tunnen sen
fiiliksen luissa ja ytimissä! ;)
 
  
Meillä katsellaan usein sunnuntaisin Frendejä. Niillä on niin rento elämänasenne, että se sopii loistavasti sunnuntaipäivän ohjelmaan ;)
kuva lainattu täältä.
 
 Viikkoon on mahtunut..

- värikylläisiä talvipäiviä
- pyykkivuoria
- ikävää ja kipuja
- väsyaamuja
- uunituoreita sämpylöitä
- ystävien kanssa vietettyjä teekuppos- keskusteluja
- uudenlaisen lujuuden oivalluksia
- hyviä ruokahetkiä
- synkkyyttä ja sapetusta
-kiitosta
- lempeitä lähtöjä ja haleja
- kutomista ja kynttilöitä
- kaipuuta ja haikeutta
- pehmeitä tassuja
- naurua ja laulua
- ja töihin laskeutumista:)


 Eikä hyvään mieleen ihmeitä tarvita, pala aurinkoa ja varsinkin tärkeimmät, perhe ja ystävät, joista liian harvoin muistaa kiittää




              Onneksi kohta on taas maanantai ja voi alkaa laihduttamaan ;D
                      
              Voi hyvin sinä siellä ruudun toisella puolella!  ♥ ♥



















SHARE:

lauantai 5. tammikuuta 2013

Dior ja Chanel luottoystäväni

Kiitos kaikille teille, jotka olette jaksaneet lukea välillä pateettisia jorinoitani ja jättää mukavia viestejä :) Takana on mukava päivä ja edessä rennonletkeä ilta. Oi, kuinka kaipaankaan auringonvaloa ja kesää. Oli pakko laittaa kesäloman fiilistelykuvatus Vatikaanista. Kesällä ei tarvitse meikatakaan niin paljoa. Sen kun antaa auringon hoitaa kaunis rusketus keholle ja  laittaa arskat silmille. Voi sitä onnea, kun on kuuma kesäpäivä :) Pelkästä ajatuksesta menee suu hevosenkengälle!

                                                            
                                                              kuva lainattu täältä.
                                                        
Ajattelin esitellä teille arvoisat lukijani muutamia meikkisuosikkejani  ja samalla tuliaiset ja ennakkosynttärilahjani, jotka sain rakkaalta veljeltäni. Huulipunissa ja kiilloissa suosin sekä vaaleita että punaisia sävyjä. Sekoittelen niitä sopivalla tavalla huuliini tilanteen mukaan. Löytyy multa ihan Lumeneakin kaapista, mulla on olemassa arki-ja juhlameikit. Jos löydän hyvän meikin niin käytän ja ostan sitten sitä, koska mulla on ollut todella vaikea löytää just Sitä Oikeaa-meikkivoidetta. Mutta nyt olen senkin löytänyt Diorilta. Ja ostan aina varojeni mukaan, en ole niin merkkiuskollinen! Ja voisin mennä kauneuskirurgiseen operaatioon jos sellaista joku päivä tarvitsisin. Yhdessä olen jo ollutkin, terveydellisistä syistä.

                                                           
                                                                                  kuva lainattu täältä.
                                                         
                                
Sain veljeltäni tuliaisiksi muutamia kestosuosikki meikkejä. 
                Ostan meikkejä harvoin mutta kun ostan niin ostan laatua.
     
                              
                   Diorin puuteri-meikkivoide. Helppo kuljettaa mukana ja levittyy 
                                           erittäin tasaisesti.


                      
 Diorin ja Chanelin meikkituotteet on pakattu samettisiin säilytysrasioihin.

                          
Tää on ollut pitkään ostoslistalla eli Diorin kolmen värin Smokey Eyes
                                             luomiväripaletti.

                               
YvesSaintLaurentin huulipunaputkilo on jo itsessään pieni taideteos.
Putkilo sisältää kahden huulikiillon rasian ja päässä on huulipunasuti, jolla huulikiillot levitetään.



Diorin Jadore-tuoksu on yksi lemppareistani ja Chanelin huulikiillot  ihanan kosteuttavia ja sopivasti säihkyviä.
Chanelin Peridot-sävy on lemppari kynsilakkasävy. Se loistaa kameleontin tavoin eri sävyissä. Diorin ja Chanelin kynsilakat kuivuvat nopeesti ja kestävät kulutusta, tykkään!

Diorin ripsivärit ovat myös laadukkaita. 
Olen kokeillut myös Diorin ns. moottoroitua ripsaria, mutta mielestäni  
hinta/laatusuhde siinä on turhan tyyris.
     



                                                             kuva lainattu täältä.
Diorilla on yksi laukku, jonka kelpuuttaisin itselleni. Eli tuollainen ylläoleva laukku mutta mustana, kiitos!
Kun taas tälle alla olevalle Chanelin laukkumallille en lämpene yhtään vaikka se onkin yksi halutuimpia laukkuja.

                                                                                 kuva lainattu täältä.

Cameliankukka sandaletit minulta löytyy. Harmi vaan, kun viime kesänä niiden käyttö jäi aika minimiin säiden takia.

                                                  Isän perintökello,perujaan hänen ukiltaan.

                                                       “Luxury is the opposite of vulgarity.      
                                                       Luxury is the opposite of status.
                                                       It is the ability to make a living by being oneself.
                                                       It is the freedom to refuse to live by habit.
                                                       Luxury is liberty.
                                                       Luxury is elegance.
                                                       True elegance is refusal.”
                                                           - Coco Chanel- 

        

                                                        kuva lainattu täältä.
 

 Pieniä luksushetkiä iltaanne ;) Tänäänhän alkaa Putous-sketsiohjelma, pakko 
                              katsoa!Kuten lottoarvontakin, jospa...
 Meillä rentoudutaan piikkimatolla, saunotaan, nautitaan glögiä ja herkutellaan    
                   tapaksilla,voitaikinaiset vuohenjuusto-tomskupiiraat.
                                
                                                    

SHARE:

On niin helppoo olla onnellinen...

                                             
                                                      Tässäpä päivän tärkein ajatus!

                                                                     kuva lainattu täältä.

                                                                      

Ah, viikonloppu ja mustavalkoinen postaus. Rakastan eri värejä, mutta jotenkin eilen illalla tuli mieleen tehdä mustavalkoinen postaus, joka mielestäni liittyy hyvin seuraavaan asiaani. Nukuin kymmenen tunnin yöunet, nautiskelin aamusta ja aamiaisesta kera Hesarin pitkän kaavan mukaan. Seuraavaksi pienelle happihyppelylle ja mieheni firman jokavuotiseen inventaarioon kirjuriksi. Niin ja illalla tulee sitten uutta postausta, hieman iloisempaa ja vähemmän asiaa. En aio alkaa elämäntapa-angstaajaksi :D Saatte kuulla ystävistäni Chanelista ja Diorista ;)



Aika painavaa tekstiä näin lauantaiksi, mutta jokin aika sitten pohdiskeltiin ystävän kanssa meidän suomalaisten mentaliteettia yleensäkin elämään. Me suomalaisethan harvemmin kilpailemme siitä kuka on onnellisin. Ihmisillä on pikemminkin taipumus havitella itselleen "mulla menee kaikkein huonoiten" -sulkaa. Ja sanoa, että "enhän mä osaa" vaikka olisi koulut käynyt ja kaikki papukaija-merkit plakkarissa. Kummallista itsensä suohon polkemista sanon minä! Vaikka liika itsensä esille tuominenkaan ei ole hyvä juttu.

                                                              kuva lainattu täältä.

                                                                 
Kuten Notting Hillissä, jossa säälittävimmällä tarinalla sai viimeisen kakunpalan.
Me suomalaiset ollaan -onnekkaita länsimaalaisia, vaikkakin uutisista tulvii joka viikko irtisanomisia. Jos vertailukohdaksi otetaan ihminen melkein mistä vain muualta, koko ajatus romahtaa. Meidän paskamme ei pääsisi onnettomassa maailmankolkassa edes asteikolle. Ei siis vertailla. Tanssahdellaan ja näytetään pahalle maailmalle pitkää kieltä ;) Jokaisella on oikeus onneensa ja onnettomuutensa, jos niin haluaa!


                                                    
                                                                                     kuva lainattu täältä.
                                                     
                                                      kuva lainattu täältä.
                                                       

Melankoliset biisit uppoavat meihin suomalaisiin paremmin kuin yltiöonnelliset rallatukset. Melankoliahan taitaa ruokkialuovuutta ja haastaa meitä tekemään tutkimusmatkoja pintaa syvemmälle. Näin sanovat myös suuret taitelijatkin. Varmaan myös pienet...
Olen pohdiskellut sitäkin, että kenellä on oikeus määrittää mikä on hyvää ja mikä huonoa. Tai kuinka kauan saa surra läheisen kuoleman jälkeen? Törkeintä mitä olen kuullut, että mulle on sanottu kaksi kuukautta läheisen kuoleman jälkeen, että vieläkö sä itket sitä? :/ 




Voiko olotiloja ja tunteita mitenkään verrata ihmisten välillä? Jokainen tuntee asiat niin eri tavoin. Aikuisen mielestä lapsen paha olo tulee usein kärpäsenkakan kokoisesta asiasta,
vaikka lapselle kadonnut superpallo on sillä hetkellä elämän tärkein asia.
Nainen itkee aamukiireessä revennyttä sukkahousuaan, ja mies pui raivoissaan nyrkkiään, kun tulosvedossa menee yksi väärin. Onko kummallakaan oikeutta mitätöidä toisen pahaa?

Eletään vaan, hyvää ja huonoa. Muuta vaihtoehtoa ei kai ole?! Onnellinen joka päivä, jonkun aikaa! Ja vaikka emme pysty aina vaikuttamaan tapahtumien kulkuun niin voimme ilostuttaa itseämme ja läheisiämme useamman kerran viikossa aivan pienillä suurilla jutuilla. Ja täytyy myöntää, että silloin tällöin materialistiset hankinnat saavat minut oikein iloiseksi :D 

Ette usko kuinka onnelliseksi teette minut joka päivä. Sillä että olette, luette ja jätätte joskus merkin käynnistänne.



Juu, tällaisen materialistisen onnenpalan Paul Smithin suunnitteleman paidan toi posti mukanaan Harrodsilta, eikä ollut edes kallis, alennuksen kanssa maksoi 50e. Normaalihintaisena  oli mielestä erittäin kallis, 150e, huh! Paul Smithin paidoissa on yleensä aina jokin kiva juju, printit ovat niin "elävännäköisiä".  Oon aika tarkka nykyään ostoksissani ja ostan mielelläni laatua. Paketti tuli kotiin kannettuna ja kauniisti paketoituna. Harrods on todella hieno tavaratalo ja olenkin käynyt kaksi kertaa siellä käydessäni Lontoossa. Siellä on eri paksuisille lompakoille jokaiselle jotakin :)







                                      Kiitos ja onnellista lauantaita jok´ikiselle ♥





PS. Jos joskus harmittaa oikein paljon, rakentakaa maja. Ihan mikä vaan käy. Peitto vaikka pöydän päälle ja tyynyt sinne sisään. Tai käy vaikka ikkunaostoksilla tulee kummallisesta parempimieli.Maailman murheet unohtuvat tai menevät ainakin oikeisiin mittasuhteiseen. Säännöt on tehty rikottaviksi, meret ylitettäviksi ja päivät elettäviksi. Jos sanoja ei ole, musiikki kuljettaa ne luokseni.
SHARE:

perjantai 4. tammikuuta 2013

Mansikkainen pizzaperjantai!



                                  Tää oli muuten erinomainen perusamerikkalainen ravintola Riiassa.

Tänään on ollut monta ilonaihetta, mutta samalla voin todeta,että TGIF! Kolmen päivän pituinen työviikko oli just sopiva. Oppilaani ovat "kasvaneet" joululomalla ja nyt luokassa on työrauha. Tätä on haettu koko syksyn ajan ja nyt kova kuri ja tehty työni luokan eteen tuottaa tulosta. Tää on just opettajantyön kohokohtia, kun huomaa oppilaissaan kehitystä tai he oppivat jonkin uuden asian. Se oivaltamisen ilo :)Kun minut valittiin opeksi tähän kouluun niin minulle sanottiin, että vastassa on erittäin kova ääninen ja levoton luokka. Ja niin olikin! Käämit ovat palaneet muutaman kerran viime syksyn aikana ja minusta on kasvanut itsehillinnän mestari :D


                                                                                    kuva lainattu täältä.

                                                             kuva lainattu täältä. 

Edessä koko viikonloppu ja aikaa touhuilla kaikkea mukavaa. Ystävättäreni tulee illalla meille, höpötellään ja herkutellaan. Ensi viikolla hän palaakin taas ulkomaille opintojensa pariin.

         Kerään näyttää sisustustyynyjä :D Niiden avulla on niin helppo vaihdella sisustustukseen värejä. 
             Meillä on sohvalla monen monituista tyynyä. Seuraava sohva tuleekin olemaan "heittotyynyillä"
                                                                                       varustettu. 

Meillä syödään usein perjantaisin pizzaa ja tämän takia halusinkin jakaa teille hieman erikoisemman pizzan ohjeen. Itse tykkään mansikasta ja laitoinpa sitä pizzaankin, toimii! Pizzahan on todella loistavaa syötävää, mutta voiko makea ja mansikkainen pizza olla yhtä hyvää kuin suolainen pizza? Voisi sanoa, että mansikkapizza ei vedä vertoja suolaiselle pizzalle, mutta on kyllä kilpailukykyinen makeiden piirakoiden kanssa. 



Pohjaksi tee aivan tavallinen pizzapohja.

Täytteet,
tomaattikastiketta
mozzarellaa
salamia
kirsikkatomaatteja
parmesaania
mansikoita
rucolaa

Laita uunipellit uuniin ja lämmitä uuni 250 asteeseen. Pellit siis kuumenevat. Kun uuni lämmin, siirrä levitetyt/kaulitut taikina pelleille ja laita ne uuniin noin 5-7 minuutiksi.

Levitä tomaattikastike pizzapohjan päälle. Asettele salamiviipaleet pohjan päälle. Leikkaa kirsikkatomaatit puolikkaksi ja ripottele pohjan päälle. Murenna mozzarellaa pizzan päälle ja raasta parmesaania. Laita pizza uuniin ja paista noin 5 minuuttia.

Kun pizza on valmis ripottele päälle vielä pilkotut mansikat ja rucola.


Mutta nyt otan rennosti, sytyttelen kynttilät, lohkaisen palan pizzaa ja rentoudun. Eikä pikarillinen sihijuomaa  palan painikkeeksi ole ollenkaan hassumpi juttu! Hei, ja kohtahan alkaa Mamma Mia-leffakin ;)Millainen teidän perjantai-iltanne on? :)

                                                              kuva lainattu täältä.

                                          Tunnelmallista perjantai-iltaa :)  
                                                           PS. Arvonta-aika lähestyy ;)
SHARE:

Vuitton or Kors?

                                                                                
                                                                                 Kuva lainattu täältä.
                                                                                

Se oli jälleen perjantai, mukavan pirtsakkaa perjantaita kaikille! Ja ootteko bloggaajat huomanneet sellaista hommaa ettei Bloggeri anna ladata kuvia? Mikä avuksi? Antakaas te ihanat, viisaat mulle nyt neuvoja ettei bloggailu lopu tähän.

Ajattelin tehdä hieman pirteämmän ja materialistisemman postauksen perjantain kunniaksi vaikka mieli meneekin välillä matalalla. Mulla on ollut harkinnassa uusi laukku jo pidemmän aikaa (vaikka kulkishan ne tavarta mukana vaikka Siwan muovikassissa, kuten eräs tuttava tokaisi :D ). Olen ajatellut ostaa laukun kahden vuoden sisällä, joten mikään tulenpalava hätä tällä laukun hankinnalla ei ole tai jos sattuu niin, että osaan päättää niin sitten...mutta haaveita täytyy olla. Pelkkä kauniiden kuvien ja tavaroiden katsominen on ihanaa, aina ei tartte saadakaan sitä mitä pitää kauniina.
                                                                        
                                  
                                                                  Kuva lainattu täältä.

 Laukun tulisi olla sellainen joka menee niin töissä kuin ulkomaanmatkoilla. Vuittoneista minulla on aiempaa kokemusta ja minulla onkin kokoelmissa mm. Eva, Milla ja Speedy 30 .
Pidän melkein päivittäin jotain näistä Vuittonin laukuistani, koska mun mentaliteettin ei istu se ajatus, että kallis laukku ostetaan pelkäksi kaapin koristeeksi. Eva ja Milla ovat käteviä joka päiväisessä käytössä, kunhan niihin hankkii erillisen olkahihnan. 

Niin, ja tässä sivussa täytyy muuten kehua Vuittonin metallilankaista huivia, jonka olette nähneetkin muutamassa aiemmassa postauksessa kaulassani. Onhan Vuitton laukut ja asusteet kalliin puoleisia ja aika ylihintaisiakin. Ja kyllä niitä hankittaessa on säästettykin ja mielestäni silloin jos ihminen säästää ja hankkii jotain kallimpaa niin siinä ei ole mitään pahaa. Mutta velaksi ostettuja kalliita laukkuja tms. niin sitä en ymmärrä. Ostoksista nauttii enemmän kun tietää etteivät ne ole tulleet ilmaiseksi. Mutta, jos joku nyt jostain syystä haluaa lahjoittaa mulle lahjakortin Vuittonin liikkeeseen, niin en kieltäydy! ;D Kyllähän nainen saa olla hieman turhamainen.




Vuittonin laukku on puolet kalliimpi kuin Korsin laukku, mutta eniten laukun hankinnassa mietin sitä, että hankin mieluummin sellaisen laukun joka kestää aikaa ja on todella mieluinen. Otan erittäin mielelläni vastaan käyttökokemuksia ja kommentteja laukuista :)

Olen nyt kahden vaiheilla ja tässäpä ehdokkaat,

Nro  1, Vuittonin Neverfull MM.
Laukun keskimmäinen koko olisi minulle juuri sopiva. Pienin koko on liian pieni ja suurin kooko ehkä himppusne verran liian suuri. Olen nimittäin käynyt jo malleilemassa laukkua olalleni LV:n liikkeessä. Laukusta saa kivasti sivuhihnoilla erimallisen. Myyjä esitteli minulle myös suurinta eli GM mallia ja totesi, että sehän menisi neidille hyvin piknik-laukkuna ;D Vuittonilla on aivan erinomainen palveluntaso!


                                                                  kuvat lainattu täältä.

Eikä Gallierakaan ole hassumpi Vuittonin laukuista...mutta se onkin jo sitten oma tarinansa.

Ehdokas Nro 2, Michael Korsin Hamilton 


Olen nähnyt näitä Korsin laukkuja useammalla kantajallaan ja se on jotenkin klassisen tyylikäs laukku ja kovin monipuolisen tuntuinen. Mutta jos päätyisin tähän laukkuun, niin kumman värin valitsisi? Kenties mustan, koska se on enemmän tyyliini sopiva? Näissäkin laukuissa on useampaa eri kokoa tarjolla ja tuskin valitsisin aivan pienimmän koon tästäkään laukusta.

Tässä laukussa on hyvänä puolena sen muunneltavuus käsi-ja olkalaukkuna. Ja toi kulta-ketju on kauniimpi kuin hopeinen...Nyt menee muuten vaikeeksi. Vuitton olisi klassisen tyylikäs mutta kun tääkin on niin kaunis, ja nyt ei voi valita molempia...ehkä mun mietintä jatkuu. Auttakaa! What should i do...ostan sen Siwan muovikassin, vai? :D



                                                                   kuvat lainattu täältä.
             
                                                                     

...ja etten jättäisi teitä aivan nälkiintymään mietintöjeni kanssa, niin tässäpä kokeilemisen arvoinen resepti. Ainakin itse tykkään ja paaaaaljon vaikka yksinkertaisen hauskalta kombolta kuulostakin.



Pitsapohja peruspohjan mukaan, puolet sämpylä- ja puolet vehnäjauhoja. Suosittelen kaulitsemaan pohjan ohuena. Ja kaulitsemisen jälkeen levitä pizzojen reunoille hieman voisulaa, näin saat rapeammat ja ei-jauhoiset reunat.
Täyte:
Paseerattua tomaattia maustettuna runsaasti mustalla pippurilla, valkosipulilla ja basilikalla

Punasipulia
Mozzarella raastetta ja
Pestoa

Uunin jälkeen:
Proscuttoa ja Rucolaa


Nam!
PS. Iltasella pamahtaakin blogiini kokeilukeittiön reseptienresepti, olkaas kuulolla ;)


  "Suurten pohdintojen" keskeltä kivaa perjantaita halausten kera kaikille :)






                                       
SHARE:

torstai 3. tammikuuta 2013

Kenkä ja kesä mietteitä...


Tänään taivas on tuntunut lepäävän lähellä maata. Se on hivellyt sateellan valkeutta, joka yhä viipyy maisemissa, jonne pehmeä harmaa teki itselleen pesän. Kuurankyyneleet sulavat puiden oksista ja paljastaa ne odottamaan kevättä.  Mutta räntää, lunta, kylmää. Jatkuu vaan. Pidän kyllä tästä kauneudesta vielä, viehättävää ja lumoavaakin. Valkoita utua on ollut ihan katsella. Mutta minua palelee. Koko ajan. Haluan lämpöä, aurinkoa ja kesän vihreyden. Onneksi sieltä pilvien välistä se kevät vielä antaakin lupaavia merkkejään...toivottavasti! Oon niin kesäihminen, vaikka oonkin syntynyt tammikuussa.

kuva lainattu täältä.

Illalla käyn kuutamokävelyllä ystävättäreni kanssa ja suunnittelen huomisen päivän oppitunnit tai ei niissä niin paljoa ole suunnittelemista, vanhalla rutiinilla mennään. Iltapalaksi tein kurkku-juusto-yrttilevite cocktailpaloja. Minusta aika somia ja erittäin makoisia :)



Asiasta kukkaruukkuun...Olen miettinyt muuten tällaisia UGGeja, mutta jotenkin en vaan lämpeä näille kuitenkaan. Täytyy pitää kenkien suhteen mietintätauko...ehkä liian bling blingit ja vaikeahkot pitää puhtaina arkikäyttöön? Mitäs olette mieltä? Musta nää ovat joko hienot tai tosi mauttomat.
                             Uggin Cardiganit mulla jo onkin ja niistä olen tykännyt todella paljon.

                                                                         kuva lainattu täältä.

                                                     Huomenna on jo perjantai, jee!

                          Valaistumista odotellen,
                                                                 Satu Koo
SHARE:
Blog Design Created by pipdig