Lomaterveiset Curacaolta*

Loma on ollut monimuotoinen. Siihen ei ole kuulunut biletystä vaan hyvinvointia, seikkailuja ja merenranta keskusteluja. 

Päivät karkaavat, viikotkin.

On ollut paljon kivoja juttuja, liian vähän aikaa.

Nyt katselen aurinkoon, ihmettelen lämpöä, joka on jäänyt. Päiviä, jotka ovat menneet.

Tein kotikeittiössä munakoisopastaa, lintsasin joogasta (se ei vaan ole mun juttuni), mutta menin uimaan, luin Pohjois-Koreasta ja särkyneistä unelmista.

Katselin taivaalle ja horisonttiin. Mietin kotimaassa olevia rakkaitani, tuli ikävä ja kyynelkin. Kunpa hekin saisivat olla mukanani tässä hetkessä. Huokaisin pari kertaa syvään. Olen kiitollinen, että olen saanut viettää aikaani täällä paratiisissa. Minulla on paljon postattavaa teille, kunhan muutaman päivän kuluttua kotiudun.

Lämpöiset terveiset teille kaikille!

Lakkakeittoa Helsingin kattojen yllä - viikonloppu kissan elämää*

Perjantaina tapasimme ystäväni kanssa ja suuntasimme hyvän ruuan äärelle Grande Grilliin. Nautimme siellä pääruuan, itse valitsin Steak Saladin, johon otin lisätäytteeksi vuohenjuuston. Todellista namia!

Palan painikkeeksi parit lasilliset valkkaria ja vettä.

Ravintoloissa kannattaa kysyä viinipullojen hintoja ja tarjouksia. Koska usein pullon tilaaminen tulee edullisemmaksi, jos pöytäseurueessa on useampia.

Sieltä suuntasimme ostamaan kummitytölleni syntymäpäivälahjat ja saimme sen jälkeen kuningasidean. Emme olleet nauttineet alku- ja jälkiruokia, joten suuntasimme loisteliaaseen Loisteeseen Helsingin kattojen ylle. Näkymät olivat kauniit ja ruoka hyvää.

Omistaja-asiakkaana saa aina hyviä alennuksia. Kuohuviinipullo maksoi vain 19,90e.

Loisteessa puitteet ovat niin upeat, vaikka alkuruuan tofu oli mauton, mutta sekin korvaantui kahden muuan alkupalan ollessa maukkaita. Saimme samalla kertoa edellisten viikkojen stressaavista hetkistä ja saimme ladattuja akkujamme tulevaa viikkoa varten.

Työni on sellainen, jossa saan olla välillä ylisosiaalinen ja työpäivän jälkeen nautin yksinolosta sekä hiljaisuudesta. Aina ei jaksa, eikä tarvitse olla läsnä ja sosiaalinen. Välillä on hyvä miettiä päivän tapahtumia ja saada ajatustensa tasaantua.

Välillä olen niin ähkyssä sosiaalisuutta ja  sitten tulee hetkiä, jolloin on ihana tavata tärkeitä ihmisiä ajan kanssa ilman kiirettä.

Grande Grill ja Ravintola Loiste kera ystävän ♡ Helsingin kattojen yllä oli keveät aatokset, oikeat Putte Possun nimipäivät. Oi, jospa oisit saanut olla mukana!

Paljon naurua, hetkessä elämistä, terapeuttista viime viikkojen stressin keskellä elämisessä. Hetki kipujen yläpuolella. Makoisaa ruokaa, tilkka viinejä ja kiireettömyys. TGIF! Ja uutena tuttavuutena lakkakeitto juustoleivällä kera keksien.

Turmelus oli onneksi kaukana, sillä täällä ei asu pullonhenki. Ei ollut luvassa henkien taistelua. Menin unille jo varhain. Jos elämäni olisi tv-ohjelma sen nimi olisi Sota ja rauha. Mutta hei, pidän sinusta, ystävistä, vapaudesta, siitä kun jalat vie ja järki välillä luovuttaa!

Mies yllätti tänä iltana. Vei mut Classic Pizzaan syömään. Tuli jano. Nautittiin pari litraa vettä ruuan kanssa ja käveltiin Helsingin katuja iltalenkin muodossa.

Oon aina ollut kova ruuan perään.

Eilen illalla näin ystävän hyvän ruuan äärellä, palasin sieltä toisenlaisena. Rentoutuneempana. Jotkut kohtaamiset ovat sellaisia, niiden aikana joku muuttuu, aivoissa tapahtuu uusia juttuja. Ne saavat uudenlaisia katsontakantoja, uusia reittejä.

Mun vanhemmat olisivat voineet hyvinkin laittaa ilmoituksen lehteen ollessani pieni, että annetaan ruokaa/juustoja rakastava lapsi uuteen kotiin, koska hän syö meidät vararikkoon :D Olen ollut lapsesta saakka intohimoinen juustojenkin syöjä. Vaikka joskus todella pienenä olin huonoruokainen, ja sain sitten apteekista ostettua vaaleaa "ruokahalusuklaata" ruokahalun parantamiseen, ja sehän tehosi...taisi tehota liiankin hyvin!

Loisteen parhaita makuja:
Härkäpastramia ja hunajacreemiä 

Mustaherukkasilakkaa, smetanaa ja Maalahdenlimppua L

Hamppukuorrutettua tofua ja kukkakaalisalaattia 

Jälkkäriksi:

Lämmintä lakkakeittoa, leipäjuustoa ja kanelikeksiä.

Pirullisen hyvät vegehampurilaiset kera bataattiranskalaisten á la Satu Koo & Apetit *

Taioin Apetitin kanssa yhteistyönä saamistani Kasvisjauhispihveistä herkullisia vegehampurilaisia.

Ps. Muistakaa käydä äänestämässä ja osallistumassa 5* 100 euron arvoisen ravintolalahjakortin arvontaan.
Vegeblogihaaste.apetit.fi

Pirullisen hyvät vegehampurilaiset kera bataattiranskalaisten

Valmistin Guacamole dipin

2 isoa tomaattia

1 kynsi valkosipulia

1 limen mehu

3 avocadoa

suolaa

chiliä

mustapippuria

+

mausteita oman maun mukaan

Valmistin pikkelöidyn sipulin

1 sipuli

½dl valkoviinietikkaa

3rkl sokeria

1dl vettä

pippuria.

Suikaloi punasipuli ja leikkaa renkaiksi-

Sekoita viinietikka, sokeri ja vesi kulhossa 

kunnes sokeri on liuennut. Mausta pippurilla.

Lisää sipuli ja anna seistä noin 15 minuuttia.

Valmistin tsatsikin

dl turkkilaista jogurttia

1 valkosipulinkynsi

½ kurkku raastettuna

1rkl oliiviöljyä, suolaa, sokeria ja pippuria.

Raasta kurkku rouheasti raastimella ja purista neste kurkusta talouspaperiin. Sekoita jogurtti, murskattu valkosipuli, kurkkuraaste ja oliiviöljy kulhossa.

Mausta suolalla, sokerilla ja pippurilla.

Laitoin Apetitin uunikasvikset uuniin hetkeksi.

Kuutioin bataatista siivuja, jotka laitoin öljyttynä pellille. Laitoin bataattiranskalaiset uuniin 20-25 minuutiksi noin 200 asteeseen.

Olin ostanut kaupasta valmiina porkkanasämpylöitä ja Reissumies-ruiskeipää.

Paistoin kevyesti pannulla vielä pihvit chilien kera ja sämpylät, jotta ne saivat väriä sekä lämpöä.

Ladoin täytteet seuraavassa järjestyksessä.

Hampulaisen pohjalle levitin guacamoledippiä, sen päälle ohut tomaattisiivu, kasvisjauhispihvi, kasvisjuuston, Apetitin uunikasviksia, ituja, Koskenlaskija Chili-juustoa, suolakurkkuja, kasvisjuuston, guacamolea, pikkelöityä punasipulia, tsatsikia ja kansi.

Toiseen hampurilaiseen korvasin toisen guacamole dippiannoksen pienellä siivulla avocadoa.

Nautin annoksen bataattiranskalaisten ja kermaviilidipin kera, johon olin laittanut 

1rkl tujakkaa sinappia, ripauksen suolaa, oliviiöljyä ja suolaa sekä tilliä että rukolaa.

Kävin eilen illalla viihtymässä ystävän kanssa Manalassa herkullisten ruokien äärellä. Pieni irtiotto arjesta hyvän ruuan ja seuran keskellä tekee ihmeitä.

Se tunne, kun tuntuu kuin verisuoni katkeaisi ohimolta. Stressiä, työpaikan sisäilmaongelma, väsymystä ja orastavaa flunssaa. Onneksi reilun viikon kuluttua olen matkalla hiihtoloman matkalle ja on vahva yhteys sielunsiskoihin. 

Olen viime aikoina miettinyt, että uskoisinko ajatukseen, jonka mukaan paskan määrä on ihmisten elämässä ihan vakio.  Että me kaikki saamme loppujen lopuksi yhtä paljon hyvää ja yhtä paljon huonoa. Ne vain tulevat eteemme elämän eri hetkinä, erimittaisissa pätkissä ja eri olomuodoissa. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen kuin miltä se kuulostaa. Jollain kierolla tavalla minä jopa nautin ajoittaisesta alakulon tunteesta.

Melankolia ruokkii luovuutta ja haastaa tekemään tutkimusmatkoja pintaa syvemmälle. Näin sanovat suuret taitelijatkin. Varmaan myös pienet. Mutta hyvä ruoka on kaiken a ja o!

Se pelastaa pahankin päivän :)

Sydämessä ♥

Ovi viikonloppuun avautuu jälleen kerran eteemme. Viime aikoina on ollut paljon asioita sydämellä. Eilen oli aikalailla tyhjä olo, ainakin vatsassa. Sienisokerin imeytymishäiriö. Tästä lähtien en voi kuin kerätä sieniä, hyvästi ihanat kermaisat kantarelli- ja tattikastikkeet. Muuten nuo sokerit ovat kyllä hyvin varastoituneet vuosien varrella jenkkakahvoiksi :D Toivon mukaan flunssa pysyy loitolla. Onneksi edessä on viikonloppu. Lepoa. Extra paljon lepoa. Hiljaisuutta. Niin ja katsomme varmasti olympialaisia. Ja Watsonista leffoja. Kotispa ja kynttiläsauna. Jalkahoito ja päikkärit.

Laittelin tähän postauksiin kuvia asioista, joita viikonloppuna touhuilen. Kesästä haaveilua. Täällä suunnitellaan jo kesälomareissua. Leivotaan. Hyräilläänja pyörähdellään musiikin tahdissa leivonnan hyörinässä. Tunnelmointia kynttilänvalossa. Hyvää ruokaa. Levollisuutta. Ulkoilua. Kylättelyä. Siis meillä on onnenkantamoisena todella mukava naapuri, joka tulee meillä piipahtamaan. Olen aikalailla onnekas, että omalle kohdalleni on osunut niin ihania ystäviä ja tuttavia, jotka tahtovat läheisilleen vain pelkkää hyvää ja tukevat tarvittaessa läheisiään. Rauha sydämessä. Mutta ennen kuin rauha on sydämessä on edessä Maijan sterilointi ja paranemisprosessi. Tänään meillä hoidellaan pientä potilasta. Toivon mukaan pienet kisusuojelusenkelit ovat mukana leikkauksessa. Ollaan viikonloppu kotona, omassa pienessä piilopaikassa, kotipesäsessä.

Jokos teillä on kesäsuunnitelmia?

 Juustoraastin romantiikkaa.

Vaikka kaikki ei elämässä olisi täydellistä, mutta kun katsoo ikävien asioiden ylitse pieniä juttuja, niin hymy nousee väkisinkin kasvoille. Niistä pienen pienistä jutuista kasvaa se iso onnellisuus. Sanonta, ”älä ikinä kadehdi ketään kenen suruja et tiedä” on niin totta. Jokainen meistä on vatuussa omasta onnellisuudestaan. Meillä jokaisella on välillä niitä tummanpuhuvia päiviä, mutta itse haluan pitää blogini positiivisena vaikkakin elämänmakuisena.

Pieni potilaamme ♥

Ensi viikonloppuna olemme Helsingissä ja Tallinnassa. Hyvä seura, hyvä ruoka ja uusia tuulia sekä merellistä tunnelmaa!

 Takkatulta ja taivaallisen mukavia juttuja.

Viikonloppuun on hyvä laskeutua hyvän ruuan äärellä. Kuka nyt olisi kiukkuinen, kun vatsa on täynnä hyvää ruokaa? Leivoin eilen illalla porkkanamuffinsseja, namskis!

Taikina:
4-6 (n. 300 g)  porkkanaa (4 dl porkkanaraastetta)
4 dl  Pirkka-vehnäjauhoja
3 dl  sokeria
2 tl  leivinjauhetta
1 1/2 tl  kanelia
3/4 dl  mantelirouhetta
100 g  leivontamargariinia
3 munaa

Kuorrutus:
1 rs (200 g)  Kevyt maustamatonta tuorejuustoa
1 dl  tomusokeria
1 tl vanilliinisokeria
2 rkl  sitruunamehua
 

Koristeeksi:
  raastettua sitruunankuorta tai mantelirouhetta

1. Kuori ja raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Sulata ja jäähdytä margariini.
2. Riko munien rakenne ja sekoita joukkoon margariini ja porkkanaraaste. Lisää kuivat aineet sekoittaen. Jaa taikina muffinivuokiin. (Vuoat saa täyttää melko täyteen.)
Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.
3. Sekoita kuorrutusaineet keskenään ja päällystä jäähtyneet muffinit kuorrutuksella. Koristele sitruunankuorisuikaleilla tai mantelirouheella.
Porkkanamuffinit voi myös pakastaa.

Olisiko teillä postaustoiveita?

Viikonlopputerkkusin,