perjantai 20. tammikuuta 2017

Kateus vie kalatkin järvestä ja osalla lähtee järkikin*

Olen viime aikoina huomannut kuinka kateus vie kalatkin järvestä. Ihmisiä, jotka koettavat hallita toisen ihmisen elämää kommenteillaan. Järkyttävää!

Tyypit,jotka ovat käveleviä dynamiitteja. Et tiedä, mitä töksäyttelevät seuraavaksi, juntistimia. Asiat, kun voi sanoa monella eri tavalla. Onni on niin monimuotoinen, jos väkisin yrität asioita niin ei se vaan toimi. Kaikki kääntyy lopulta onneasi vastaan. Tällaisten tyyppien seurassa koen oloni kiusaantuneeksi, en viitsi ladata takaisin, koska he ovat niin yksinkertaisia.
Toivon tällaisille tyypeille lisää ymmärrystä ja kaikkea hyvää elämäänsä.

Ehkä he koettavat kompensoida huonoa itseluottamustaan yrittäen alistaa muita. Jos heitä kohtaan käyttäytyisin samoin, he loukkaantuisivat. Arvostukseni näitä tyyppejä kohtaan on todella laskenut. Tällainen käytös voi johtua persoonallisuushäiriöstä, lapsuuden aikaisista tekijöistä ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Tällaisilla tyypeillä on perfektionistisia taipumuksia ja kaikki heidän saavutuksensa ovat vaativimpia ja hienompia kuin muiden. Tavoitteet ovat niin utopistisia, ettei niitä voi edes saavuttaa. Että varmasti pysyy koko ajan äkäisenä ja mieli on niin maassa, että sen pahanmielen voi kaivaa juurikosta saakka.


Näiden puheet ovat loukkaavia, töksäytteleviä ja pätemisen tarve on valtaisa. Tällainen tyyppi saattaa olla olevinaan innoissaan onnestasi, mutta kohta lyttää kaiken. Olen ottanut tietoisesti etäisyyttä tällaisiin tyyppeihin. Annan asioiden soljua toisesta korvasta sisään ja toisesta ylös. Hymähtelen ja naurahdan. Viivähdä näiden tyyppien kanssa pieniä hetkiä, ei liikaa.
Näiden ihmisten kanssa kaveruus jää pinnalliseksi, koska milloinkaan mikään ei ole tarpeeksi hyvin. Aina on jokin kriisi päällä.


Nämä tyypit ovat niin hukassa tai itseasiassa lapsen ymmärryksen tasolla siitä, että muiden pitäisi vain sietää moista käytöstä. Korvien välinen köyhyys.
Taustalla on usein kateus ja heikko itsetunto. Ilkeys, julmuus, katkeruus ja onneton elämä sekä tyytymättömyys kaikkeen ja etenkin itseään kohtaan puretaan kohteeseen. Minuun tekee suuren vaikutuksen ihmisten hyvä asenne, koska kaikella negatiivisellä käytöksellä saat takaisin kaiken sata kertaisen negativiisena.


Aikuisena on itse vastuussa sanoistaan ja teoistaan ja aikuisena olemisen hyviä puolia on se, että voi valita seuransa. Vaikka olisi ollut taas kerran kuinka huono päivä tahansa, ei se oikeuta loukkaamaan toista ihmistä. Ja jos on valinnut väärin seuransa, niin siitä voi syyttää vain itseään. Inhoan kilpavarustelua. On ihailtavaa, jos naapurilla on tuliterä Ferrari pihassaan. Kyllä minäkin mieluummin itken Ferrarissa kuin Ladassa. Ihaile toisia, älä kadehdi. Näin voit saavuttaa tavoitteesi tai tehdä ainakin elämästä huomattavasti helpompaa.


Miltäpä tuntuisi, jos tokaisisin, että "Mitäs sille sun rumalle kierosilmä äijälles kuuluu?  Tulisitko tuuraamaan variksenpelätintä ensi kesäksi? Paljonko muuten vaaka näyttää? Tai En vaan voi käsittää, kuinka sait tollaisen miehen?"
Siihen voin vaan vastata, että juuri siksi, että osaan pitää välillä turpani kiinni ja olen miellyttämisen ja ailahtelevuuden sijaan oma itseni, tahdikas ja huomioin myös toisen ihmisen tunteet ja tarpeet. En elä naurettavissa kuvitelmissani. En elä unelmissani vaan elän unelmat todeksi!

What goes around, comes around!







keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Pikapäivitys ja kehräyksiä*

Huomenna alkavat Matkamessut ja illalla on juhlat Clarion hotellissa. Kaikkea kivaa on siis luvassa loppuviikkoon ja hyvässä seurassa. Kotikin alkaa näyttämään kodilta, kaikissa ikkunoissa on verhot ja tavarat ovat löytäneet paikkansa. Ja vihdoinkin parveke on tavaraton, saan sen ihanaan käyttöön. Ensi viikolla hankin parvekkeen lämmittimen. Mä oon vaan niin intona!

 Kun pidämme ajatuksen astian ja asenteemme puoliksi täynnä, emmekä puoliksi tyhjinä silloin olemme avanneet elämässämme uuden oven. Kurottautukaamme kohti talven kauneutta ♡


Pimeys voi kätkeä katseelta puut ja kukat, mutta se ei voi piilottaa rakkautta sielulta. -Kahlil Gibran-




tiistai 17. tammikuuta 2017

Salama voi iskeä todellakin kahdesti samaan kohteeseen!

On taas kerinnyt tapahtua vuorokauteen kaikenlaista.
Reilu kuukausi sitten Niemen muuttoauto vei mukanaan auton sivupeilin parkissa ollessa. (Auto on seisontavakuutuksessa tienlaidassa. )Kuski ei jättänyt yhteystietoja vaan silmännäkijä pelasti tilanteen. Saatiin tekijä kiinni ja korvaukset. Automme siis oli parkekerattu tienlaitaan molemmilla kerroilla ja tienlaidassa on kymmeniä muitakin autoja.

Eilen oli ajettu sitten isommalla autolla vielä hurjemmin koko auton kylki uusiksi. Tekijä jätti puhelinnumeronsa. Vakuutus hoitaa.
 Ei mene kaksi ilman kolmatta.
Onneksi ei ole uusi auto, muuten harmittaisi suuresti! 
Mutta en voi todeta muuta, että salama voi iskeä todellakin kahdesti samaan kohteeseen :D





Ja kirppistelin taas edullisesti makkariin Ikean Malm-lipaston, kymmenellä eurolla. Meinasin tilata samaisen lipaston viikonlopulla, mutta unohdin. Hyvä niin! Jotain hyvääkin siis tässäkin päivässä. Ja plantaarifaskiitti ja jalkapohjan turvotus voivat edelleen erittäin hyvin, suorastaan kuumottavan kivuliaasti.
Tunnen kipua siis elän!







maanantai 16. tammikuuta 2017

Kuulumiset, kirppislöytöjä ja häivähdyksiä*

Tänään bussissa lippujentarkastastaja tuli yllättäen juttelemaan. Pelästyin ensin, että onko matkakortissani jokin vikana :D Ihasteli vaan lämpöistä Canada Goosen talvitakkiani. Hänkin haluaisi sellaisen. Kerroin edullisen vinkin selailla tori.fi ja huuto.nettiä. Olen sieltä löytänyt molemmat CG takkini. 
Tosin kannattaa olla tarkkana, että ostaa aidon.


Sain kivan viestin, että olen voittanut 50e Superlahjakortin. Niin, ja löysin nettikirppikseltä uudehkonVuittonin huivin. Aaaw, se oli menoa. Edullisesti, kun sain. Eikä siinä vielä kaikki! Minulla on plantaarifaskiitti- 
Siispä kaikki ainekset katastrofin syntyyn.On mennyt liian hyvin. Ja tänään piipahdin taas tehokkaassa HYPOXIssa Aleksilla. Siellä saa aina hyvän fiiliksen.Siitä enemmän hieman myöhemmin.

Vietin lauantain ystävän kanssa, hyvän ruuan ja shoppailun merkeissä. Sanat ja asiat soljuivat kevyen kauniisti toistensa lomaan. Hyvyyden huokaus ja pakkasilma, joka punaa poskeni ja kirkastaa ajatukseni. Vaikka kiire kurkisteleekin kulman takaa, niin kaiken tekemättömyyden keskellä minulla oli kokonainen päivä vapaata.

On vain luotettava parempaan huomiseen, se kantaa. Luvassa on sydämellisiä asioita. Rakkaimmat vierelläni. Rauha sisimmässäni. Ja illan päätteeksi palauttava lenkki jääkaapille ja takaisin.
Sisimmässäni valonhäivähdyksiä. Hiljaisuus, jonka kautta saan levähtää ja vahvistua. Opetin oppilailleni kuinka lasketaan piparjuuria, eikun neliöjuuria. Yksi valitti hammassärkyä, auttoikohan hammasjuuren särkyyn neliöjuuren oppimäärä?







Suomen hauskin tavis-kuvaukset. Pasila. Pöllölaakso. Hyvässä seurassa
Olemme yleisöä. Mun elämäni on ilman ohjelmaakin niin "ratkiriemukasta", ei tartte itse osallistua!





Kirppislöytö. Hinta oli muutaman kympin kotiinkuljetuksella. Vanha klaffilipasto, joka nyt koristaa makuuhuoneen nurkkaa. Suurin osa huonekaluistamme on hankittu kirppikseltä. Saatu joko ilmaiseksi tai maksettu pieni hinta.










torstai 12. tammikuuta 2017

Ihan pieni katastrofinen muuttotarina &%##¤%""¤!&%*

Ei ole mennyt aivan putkeen viime aikoina asuntohommissa. Mutta on noustu voittajana reklamaatioiden jälkeen. Olen reklamoinut viimeisen kahden viikon aikana enemmän kuin useampaan vuoteen yhteensä :D

Soitin ennen Prahaan lähtöä, että asuntoomme ei saa tulla matkamme aikana, kun kissat säikkyvät vieraita ihmisiä tai jotkut huoltomiehet jättävät oven auki ja kissat pääsevät karkaamaan. No, eikös matkamme aikana ollut käynyt asuntotarkastaja omilla avaimillaan asunnossamme. Onneksi Kati oli paikalla. Sitten vuokrasopimus skannattiin mulle torstaina ja perjantaina olisi ollut sen palautus. Oltiin Prahassa. Kävin allekirjoittamassa maanantaina.

Kun sain asuntoon avaimen ja näin missä kunnossa se oli jätetty meille. Ala siivoamaan heti alkuun ja hommaa siivousaineet. Ja astiatkin olivat jääneet edelliseltä asujalta tiskikoneeseen.

Menin hakemaan huoltoyhtiöstä lisäavaimet asuntoon. Ei ollut mistä antaa, kun tämä entisen asunnon johtajasmies ei ollut palauttanut niitä. Jouduin kovistelemaan tätä asunnon entistä asukasta.Osa avaimista oli kuulema Levillä jollain toimittajalla. Ei me nyt yhdellä avaimella tulla toimeen. Sitten alkoi tipahdella postiluukusta avaimia yksi kerrallaan. Yksi nimimerkillä "Kotihoito". Isännöitsijä päätti sarjoittaa pikana asuntomme lukon. Yksi ilta joku naikkonen soitti alaoven summeria ja etsi tätä edellistä asujaa. Sanoin, että soita OtavaMediaan tyypin sihteerille :D

Oli tässä jotain hyvääkin. Muutto kävi kuntoilusta. Jarmo oli iltavuorossa ja kuskasin tavaroita yksin. Onneksi sain parina iltana ystävät apuun. Unenlaatu parani, kun sammuin kuin saunalyhty iltaisin sänkyyn. Meidän ei tarvitse maksaa ollenkaan vanhasta asunnostamme vuokraa tammikuun ajalta, saamme makkarin parvekkeen oveen sälekaihtimet, ettemme ole kuin näyteikkunassa iltaisin ja saamme vähentää helmikuun vuokrassa 170e siivouskuluja. Niin, ja postikin tuli tänään oikeaan osoitteeseen. Ja taas yksi vanhan lukon avain tipahti postiluukusta. Mä en haluaisi koskaan johtotehtäviin, jos musta tulisi noin avuton kuin tän asunnon entisestä asujasta, että sihteeri hoitaa koko hänen elämänsä. Asuntonäyttöhän sovittiin alun alkaen sihteerin kautta! 

Mutta voin suositella Realia Managementia asunnonvuokraajana, erittäin asiallista ja ammattitaitoista työskentelyä!

Eikö siinä kaikki, voi hevonv*tun s**tana! Olen maksanut Postille postin edelleen lähettämisestä uuteen osoitteeseen kalliisti. Ja eikö tyritä. Tänään oli jaettu postimme vanhaan asuntoon! Asuntoon, johon ei ole enää avaimia. Huomenna saadaan postimme, kun ensin maksamme oven avauksesta 10e! siis toi 10e on käteismaksu ja laskulle olisi 50e.
Kävin $#@^_&€* teippaamassa entisen asunnon postiluukun umpeen ( siellä ei asu ketään) ja kirjoitin kissankokoisin kirjaimin postinjakajalle lapun oveen, että jakaa ne postit oikeaan osoitteeseen, kun siitä on maksettukin! Lähti Postille reklamaatio ja saamme kuulema 1.luokan postimerkkejä muutaman kympin edestä.
Oujee!

Säätöä!
Mutta koti on koti Nyt on tilaa!







keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Muuttotohinoissa ja kaappitarina*

Täällä on viimeinen viikko vierähtänyt muuttotohinoissa ja kirppistä pidellen kotosalla. Löysin Facebookin kirppikseltä kivan laatikoston. Se oli saatava. Varasin ja hain sen. Se oli vaan painavampi kuin luulin. Mutta olipa painava, etenkin loskassa kävellessä kaappi sylissäni puolitoista kilsaa :D  lopulta olin täydessä bussissa. Vyöryin käytännössä sisään. Mutta onneksi kaapille oli lepopaikka, kun itse seisoin vieressä  :D Iltatreeni hoidettu! Oli aika tönköt kädet.

Tämä päivä oli erilainen kuin muut päivät edellisten viikkojen aikana. Hyvällä tavalla. Päivässä on ollut tähän asti syvää hyvyyttä, sydänalassani läikähti lämpö. Hyviä asioita ja ihania ihmisiä. Suuren osan arjen helmistä huomaa, vasta sitten kun on asettunut nöyrään ja kiitolliseen olotilaan. Olemisen moodiin.

Ei sammuteta valoja vaan annetaan valon tulvia, koska valo hoivaa ja luo toivoa kauniista keväästä. En anna arjen kultareunojen repeytyä, koska muuten kaikki tuntuu olevan liian kaukana ja silloin olo on raskas. Ohikiitävistä hetkistä saamme paljon kun emme anna niiden lipua ohitsemme huomaamatta 













tiistai 10. tammikuuta 2017

Pandora rannekorun voittajatar*

Onnittelut voittajalle ja kiitoksia kaikille osallistuneille! 
Pian arvotaan taas jotain kivaa ja kaunista :)

Voittaja on Sanni L.
ja päätin arpoa vielä pari muutakin pientä korupalkintoa ja arpaonni osui Klaaralle ja Liina - oliver teki meistä perheen.