On taas tapahtunut kaikenlaista. On ollut koko universumi vastaan minä. Mutta kyllä tästä selvitään, taas kerran. Kenties huomenna on eri moodi. Tai ainakin puolipilvinen sää!
Aurinko ja yllättävän ihanat kohtaamiset.
Ilta on harmaanvihreä kukka.
Olen hiljainen ilosta.
Valkeat, tuoksuvat kukkani,
ihankostea suloinen juoma.
Salapeäiset pienet veitikat,
kuka toi teidät surulliseen huoneeseeni,
joka vielä värisi nyyhkytyksistä?
-Katri Vala-
Auringonpolte on ylläni,
meren sini on tarttunut minuun,
meren kaipaus:
odotan.
Voit olla ulapan vihreä välke,
hispanon huuto vuoristoteillä,
punainen tuli mustalla taivaalla,
olen tunteva sinut!
Auringonpolte on ylläni,
meren sini on tarttunut minuun.
-Katri Vala-
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.