Via Minnet rannekoru/vyö arvonta

Piipahdin Via Minnetin Showroomilla Merimiehenkatu 51.

Tuolla ihanassa osoitteesa kannattaa piipahtaa katselemassa kauniita käsityönä tehtyjä koruja ja huomata, että on tehnyt taas tehnyt huomaamattaan aivan ihania ostoksia.

Tuotteet ovat tehty nahkasta ja kaikki mahdollinen tuotanto"jäte" käytetään koruissa hyväksi.

Arvottavana on suomalaista Via Minnet designia oleva (1) kauniin petroolin värinen kukkarannekoru, joka toimiii myös vyönä.

1 arpa jätä kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi,

2 arpaa saat olemalla blogini rekisteröitynyt lukija sekä jättämällä kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi.

Arvonta-aikaa on 5.3.2017 saakka.

*

Löytöeläinpäivä♡

Lämpöistä löytöeläinpäivää ♡ Annetaan toinen ja joskus kolmaskin mahdollisuus hyvään ja onnelliseen elämään karvakamuille!

Maailma ei kaadu kyyneliin vaan niiden puutteeseen!

Kevätsineen verhoutunut taivas on peittynyt tummaan iltaverhoon. Nukahdan ajatukset vierelläni, ne lämittävät tyynyä. Aamulla herään uuteen päivään  uskoen ja luottaen.  Paljon hyvää, vaikka palanen tummaakin on osa arkea. Maailma ei kaadu kyyneliin vaan niiden puutteeseen. Elämässä täytyy olla eri tunnetiloja ja uskaltaa näyttää tunteensa.

Minusta taitaa tulla varsinainen Prinsessa Ruusunen, unta riittää vaikka kellonympäri ja valkosoluarvot ovat kohollaan.
En ole koskaan perustanut prinsessaleikeistä. Onneksi unimaailmani on sen verran vilkasts, ettei nukkuessakaan ole liian tylsää.

Mutta menen eteenpäin vaikka ryömimällä!

Kuva

Murhe on ilon eteinen*

Ensiapujoukko on lähellä. Toi kaulapannassaan minulle lääkkeet, kun mieheni laittoi ne siihen. Sitten olikin hyvä nukahtaa masun päälle ♡

Kuumetta, voimattomuutta ja kipuja. Kipuisen väsyneiksi muuttuneet silmät tervehtivät tänäänkin, vaisusti. Sängyn sylistä, peittojen alta. Kuuman kipeät kekäleet kivunpesästä.

Olkoon vastassa mitä tahansa, niin olen elänyt tähän saakka jo kokemusrikkaan elämän. Suunnitelmia riittää, ne eivät lopu. En vajoa epätoivon suohon. Luotan enemmän vaistooni. Välillä naurattaa se, kuinka värikästä elämäni on. Ei puutu sattumuksia. Tämä on vain käytävä nyt läpi. Tarkoitettu juuri minulle.

Luotan, murhekin on vain ilon eteinen ♡

You'll never understand until it happens to you!

Vuoristorata kuvaa elämääni,

elämä on rajua, mieletöntä peliä, elämä on kuin laskuvarjohyppy, elämässä otetaan riskejä, kaadutaan ja noustaan uudestaan,

se on vuorikiipeilyä, se on halua kiivetä itsensä huipulle ja olla tyytymätön ja ahdistunut kun ei kykene.

-Paulo Coelho/ Yksitoista minuuttia

On matkoja ja matkoja sekä pehmeitä sanoja ♥

Meri-ilma, aurinko ja valkoinen hiekka jalkojen alla. Lemppoisa tuuli ja meren kohina,kaukana näet surffaajia. Siinä unohtuu maailman murheet ja sitä relaa koko kehollaan. Los Angeles oli sitä mitä kuvittelinkin sen olevan, tosin muutamia yllätyksiäkin tuli. Niistä kerron teille seuraavassa postauksessa.

On olemassa monelaisia matkoja, toivon, että tämän hetkinen matkani terveyteni kanssa päättyy hyvin. Välillä sitä joutuu elämässä matkoille, joita ei niin tahtoisi. Mutta kaikella on tarkoituksensa, pelolle ei pidä antaa liian suurta sijaa.

Sitä ihmettelee ja ihastelee elämää, sen moninaisuutta.

Lämpö ja valo.

Sade ja viileys.

Nuo kaikki ruokkivat sieluamme ja luovat uusia ajatuksia sekä kokemuksia.

Niin paljon hyvää, vaikka olisi murheitakin.

Tavallisuudessakin on ihmeitä.

Kun silmät löytävät kauneutta kaikkialta, niin on hyvässä turvassa.

Odottaa, luottaa ja rakastaa!

En murehdi huomisen murheita.

Ainakaan liikaa

♥

Romuna ja todella kipeänä - taistelutahto päällä!

Olen sairastellut jo jonkin aikaa, mutta alkuviikosta voimani romahtivat. Olen vain nukkunut, syönyt lääkkeitä ja ravaan tutkimuksissa. Mutta homehan ei näy aina kokeissa. Se on osa terveyteni reistailun syytä. Se on salakavala kaveri, joka saa puhkeamaan monia vakaviakin sairauksia. Epäpuhtaudet runtelevat kehoa.

Puhutaan paljon koe-eläimistä ja heidän altistuksesta eri kemikaaleille. Hyvä, että puhutaan ja taistellaan eläintenpuolesta, mutta entäs ihmiset. Onneksi homeen haitoista on alettu puhumaan avoimemmin. Ollaan altistuksessa homeisiin ja sairastutetaan itsemme eri sisäilmaongelmien takia. Olemme koekaniineja, jotka eivät saa sairastuttuaan minkäänlaisia korvauksia vaan olemme lopulta invalideja lukuisine sairauksineen. Koeihmiset, kuten koe-eläimet.

Mutta jotain on pahasti jo vialla, en jaksa kuin nukkua, hengittäminen on raskasta melkein vaivalloista, rintaa puristaa, nenä täynnä räkää, ruokahalu on kadonnut, iho reagoi oudosti ja nukun helposti koko päivän. Happi ei kulje kunnolla aivoihin saakka, epätodellinen olotila. Välillä tuntuu kuin tulisi sydänkohtaus. Tänä vuonna jo viides antibioottikuuri. Keho on täynnä erilaisia tulehduksia ja voidaan vaan arvailla mikä minua vaivaa?

Tilasin tänään taksin röntgeniin, koska en olisi jaksanut kävellä bussille. Tää on jo kaiken huippu! On tässä nyt jotain positiivistakin, jaksan nukkua ja hengittää. Taistelutahto on päällä!

 Välillä lasken omat siipeni lepoon ja etsin suuntaa turhia pakottamatta. Pysäyttävä vaihe uudistaa, mutta voin silti luottaa. Usko. Jokaisella on onnenhetkiä. Sinä olet itse jo riittävä syy kaikelle hyvälle, Tässä hetkessä on vahva rauha ja kiitollisuus.  Usko, luottamus, toivo, nöyryys, vahva päämäärätietoisuus ja kiitollisuus. Ne ovat parhaimmat ystävät elämään, joita kannattaa kantaa aina mukanaan elämän kokoisessa matkalaukussaan <3 Tasapainoa ja onnen väreitä, itkunpuuskan ja ajoittaisen toivottomuuden välillä. Elämä, ikiomani. Kaikella on aikansa. En pelkää liikaa.

Oli tässä päivässä jotain hyvääkin, tulin kolmanneksi Apetitin Vegeblogikisassa. Olen enemmän kuin tyytyväinen, wau! Meitä kisaajiahan oli kolmetoista.
Kiitoksia kaikille äänestäjille!

Kuva

Herkullisen raaka-arvonnan voittaja*

Herkullisen raaka-arvonnan voittaja on Niina S.

Olen laittanut sinulle sähköpostia!

Kiitoksia kaikilel arvontaan osallistuneille!

Muistakaa osallistua Via Minnet-arvontaan blogissani.