Kannattaa poiketa Vallilassa olevaan Voima-kahvilaan, jos haluaa saada kitusiinsa jotain erikoisen hyvää syötävää tai palan painikkeeksi juotavaa.
Voima-kahvilassa tarjolla on raakakakkuja, terveellisiä välipaloja, erikoisoluita, smoothieita, kombuchaa ja muitakin hyviä juomia.
Atmosfääri on rennon siisti ja Voima-kahvilassa vierähtää helposti tovi ja toinenkin. Siellä voit järjestää myös mm. palavereita ja luentotilaisuuksia.Piipahda siis kahville, raakakakulle tai lounaalle, nouda messiin tai nauti rauhassa paikan päällä.
Teen yhteistyötäAnton & Antonin kanssa ja Ruokakassipalvelu on aivan mieletön helpotus arjen kiireiden keskellä. Arkikassin avulla kokkaat nopeasti maistuvia ruokia niin pienemmälle kuin suuremmalle perheelle. Ruokakasseja on valittavana Arkikassi, Vegekassi, Kala-kasviskassi ja muksukassi, ne ovat mitoitettu 2-4 hengelle. Ruokakassin helppojen reseptien avulla saat arkeesi monipuolista syötävää. En itse olisi välttämättä ikinä kokkaillut mm. herkullista sinisimpukkarisottoa ilman Anton & Antonin Arkikassia.
Ruokakassi tilataan viikkoa aiemmmin kuin se toimitetaan seuraavana tiistaina ja netistä löytyy ruokakassien sisällöt, klik.
Ruokien valmistus kestää vain maksimissaan puoli tuntia ja mukana tulevat kaikki tarpeellinen resepteineen ja ruokineen. Omasta ruokakaapistasi tarvitset vain mausteita.
Olen niin innostunut tiistai-iltaisin, kun ruokakassi toimitetaan. Toimitusa ajan saa valita joko päivälle tai illalle. Itse valitsen toimitusajaksi usein klo 18-20 välisen ajan. Ruokakassi sisältää uusia herkullisia reseptejä ja ruokahävikki on pienentynyt valtaisasti, kun kaupasta ei tarvitse ostaa enää ruokaa samaan tyyliin kuin ennen. Samoimn ruokalasku on pienentynyt, kun kaupasta ei lähde enää mukaan turhia ostoksia. Ruokakassin selkeät ja yksinkertaiset reseptit ovat monelle kiireisen arjen keskellä helpotus.
Nyt saat kestotilaus Ruokakasseista -10 euroa lokakuun loppuun saakka, koodilla SATUKOO.
Kotimatkalla juttelin bussissa taivaallisia asioita. Puut olivat tarkassa jonossa aurinkoisilla kaduilla. Kuinka pieneen siemeneen mahtuukaan suuri puu? Oli ihana kylpeä auringossa ja olla omissa ajatuksissaan.
Niin, ja viikonloppuna herkutellaan sekä juhlitaan vaikka rasvaa on kehossa jo yllinkyllin. Rasva voisi valua vaikka kyynärtaipeisiin, ne ovat välillä niin kuivat korput. Tänään huomasin, että siedän yhä vähemmän ihmisiä, jotka vitkuttelevat asioiden kanssa, negistelevät, päättämättömät snobit ja ne, joille vain materia on rikkauden, ihmisarvon ja rakkauden mitta. Suuret puheet, olemattomat teot! Kiirehditään liikaa ja juuri ne tärkeät asiat jäävät kiireen kavioiden alle. Mitä enemmän kiirettä, niin sen tärkeämpi elämä. Näinhän se menee?!
Moni ei vaan tajua, ettei se sädekehä loista sen kiiltävämpänä, vaikka kiirehtisi itsensä ennenaikaisesti kuolinvuoteelle. Sitä tulee niin helposti sokeaksi omille käyttäytymismalleilleen, että joskus on hyvä kokeilla uusia uria. Ainahan voi palata "hyvään ja vanhaan" tuttuun kaavaansa.
Ja muista kehua tukehtumiseen saakka materialistien omaisuutta. Etäisyys luo salaperäisyyttä.
Näyttelemisen ja väkisin hymyilemisen taidot ovat joskus vaan otettava käyttöön, ettei aika tunnu ikuisuudelta ja tylsyys leviä kuin tuli kuivassa kanervikossa. Tässä vaiheessa tekisi mieli nautiskella viinilaseista kaksin käsin, saisi ainakin eri näkökulman asiaan.
Missä ovat aito kohtaaminen, kuuntelemisen (se ei riitä, että kuulee, jollei kuuntele) ja vastavuoroisuuden taidot?
Elämäntaika ja empatiakyky eivät saisi kadota suorittamisen ja kiireen alle.
Rautatanki pois sieltä nielusta! :D
Kyllähän se arkkukin/uurnakin sitten aikanaan pölyyntyy, ei sitä kukaan tule siivoamaan ja silti siellä on pakko viettää aika pitkä aika eli ikuisuus, vaikka en minä tiedä, kauan se ruumis/tuhka maatuu. Onneksi sielu ei jää hengaamaan arkkuun. Tämähän on sitten varmaa tietoa :D Minut kyllä tuhkataan, sillä en halua, että mato syö tunnelin pääni läpi, vaikka ajatukseni kaipaisivatkin hieman tuuletusta.
Kaikkea ei tarvitse aina analysoida, mutta kannattaa luottaa intuitioonsa. Kuuntele sisintään eikä vain säntäillä paikasta toiseen. Kaikki mikä kiiltää ei ole niin arvokasta ja kultaa.
Kun pintaa hieman raaputtaa, paljastuu totuus. Välillä kannattaa vain antaa asioiden tapahtua ja elämän kuljettaa. Me ihmiset koetamme järjestellä ja pakottaa liikaa itse asioita, joskus pitäisi vaan antaa universumin hoitaa asiat ja luottaa intuitioomme.
Kaunista on kuulla, kuinka hiljaisuus soi. Ja minä ammennan rauhasta.
Elettyä elämää!
Onneksi päiviä ei voi peruuttaa,ne eletään täysillä.
On niin kaunista ja rauhallista. Yön syli on usein turvallinen. Aamulla aurinko nousee aina jossain.
Parhaimmillaan arki on lumoa. Arkirakkautta, josta viikonloput voivat olla kateellisia. Ainakin alkuviikko on täynnä upeita kohtaamisia ♡ ja hymyä! Ja yksi pitkäaikainen unelmani on toteutumassa huomenna, työasioita. Wuhuu!
Tekisi edelleen mieleni vaan leijua lomalla. Pitäisi-asiat huhuilevat kuitenkin jo nurkissa ja on kai pikkuhiljaa pakotettava leijumieli maan tasalle. Tai itseasiassa olen orientoitunut elämään uudella tavalla, en elä vain viikonloppuja varten vaan nautin elämästä ja sen tuomista seikkailuista viikollakin. Tapaan ystäviä, vietän kiireettömiä voimauttavia hetkiä.
Taidan olla jossakin välitilassa vielä. Maan ja taivaan välissä, jäänyt ehkä puun oksalle ihailemaan aurinkoa ja merta tai tuulen kiemuroihin, niin että laskeutuminen tuntuu ihan mahdottomalta.
Tarvinnee jättää se mieli leijumaan rauhassa ja tömähtää ilman sitä alas. Ja sitten vain ryhtyä tuumasta toimeen.
Laskeudutaan arkeen, mutta pehmeästi, kissanpehmeästi. Tänään oli tiedossa myöhään illalla ystävättären tapaaminen ja paljon iloista puhetta kera hyvän ruuan.
Olen löytänyt Kentin taas uudelleen parin vuoden jälkeen. Melodiat ja lyriikat.
Tekisi mieli neuloa elokuinen monivärinen peitto. Sellainen iso peitto, minkä alle paeta pimeällä ja huonoina päivinä. On ollut paljon hyvää ja kiirettäkin.
Siksi kai unissanikin on ruuhka.
Pitää rauhoittua ja antaa ajatusten tulvia.
Uuden äärellä. Toivottavasti hyvän.
Hämärtyvät illat, keltaiset lehdet vesilätäköissä katulamppujen valossa, kirpeät aamut ja ehdottomasti syysvaatteet...saan yleensä sätkyn, kun puhe kääntyy syksyyn. Yksi kamalimmista hetkistä on se, kun sydän hyppää kurkkuun, kun näkee lehtien muuttuvan keltaisiksi ja tietää mikä on edessä. En ole sitten lainkaan talvi-ihmisiä, joten pelkkä ajatus kylmästä, märästä ja kymmenen sentin paksusta vaatekerroksesta, saa niskavillat pystyyn. Talvella ei voi pukeutua, niin naisellisesti kuin kesällä (toki voisi, mutta sitten olisi jäässä alvariinsa).
Kesävaatteet ovat muutenkin kauniimpia, ja kesällä ihmiset ovat iloisemman aurinkoisia. Ehkä Suomessa tehtäisiin vähemmän itsemurhiakin, jos pimeänkausi olisi lyhyempi?! Olen kesäihmisiä, mutta toisaalta syksyssä on omat hyvät puolensa kuten suomalaiset marjat ja hedelmät. Pitkä talvi vain ei innosta... Mutta onneksi nyt on vasta elokuu, ja säätiedotuksien mukaan edessä on vielä pitkä lämpöinen kausi.
Yritän nyt jo psyykata itseäni ja keskittyä niihin syksyn positiivisiin puoliin, joita ovat tietenkin saappaat, nahkatakit, villasukat, huivit ja ihanat neuleet. Jos siirrytään vaatteista muihin aiheisiin, minua piristävät kynttilät, tähtitaivas, sekä herkuttelu sohvan nurkassa skumpalla ja vuohenjuustolla+hillolla, niin ja takan edessä köllöttely. Tosin takka satojen kilometrin päässä kotoa kesämökillä ei paljoa lämmitä ;)
Minulla oli parvekkeen ovi auki koko viime yön ja aamulla oli aika kylmä, vaikka partsi onkin lasitettu! Arvatkaas kuka istuu täällä tälläkin hetkellä villasukat jalassa, siis parvekkeella?
Olimme ystäväni kanssa kaupungilla ja päädyimme lopulta Ravintola Savoyn upealle shampanja- ja puutarhaterassille. Aurinko paistoi vielä ilta kahdeksan aikaan kauniisti Helsingin kattojen yllä.
Savoyn ovet ovat olleet avoinna jo yli 80 vuoden ajan. Helsingin kattojen yllä näet Esplanadin puiston ja heittäydyt ajattomuuteen. Pelkistetty tyyli on Alvar ja Aino Aallon sekä Artekin käsialaa. Ravintolamme kahdeksannessa kerroksessa on ympärivuotinen lasitettu terassi, ravintolasali sekä kesällä avoinna olevat shampanja- ja puutarhaterassi.
Terassi on niin luokseenkutsuva, että siellä on paras mahdollinen ympäristö nauttia pianomusiikista, drinkeistä, ruuasta sekä hyvästä seurasta.
Brunssi, ah, mikä ihana syy syödä paljon hyvässä seurassa.
Brunssiin kuuluu lasillinen kuohuviiniä Contarini Valse tai alkoholiton vaihtoehto. Valikoimassa on myös kahvia, teetä ja tuoremehua.
Tarjolla on gluteenittomia-, laktoosittomia- ja vegeruokia sekä kylmiä ruokia, lämpimiä ruokia ja jälkiruokapöytä.
Siis en ole nähnyt missään vielä niin makoisaa jälkiruokatarjontaa brunssilla kuin Fransmannissa.
Omat suosikkini brunssilla olivat herkulliset Croque Monsieur-leivät, runsas salaatti-ja kasvisvalikoima, erilaiset liharuuat, täytetyt kananmunat ja se mielettömän makoisa jälkkäripöytä.
Tosin mikään ruoka ei ollut sellainen brunssilla etteikö se olisi ollut hyvää. En voi kuin suositella tätä Fransmannin brunssia.
Brunssisssa yhdistyy eri keittiöt ja maut. Se voi olla niin suurta tai pientä, kuin itse haluaa.
Kun olet Joensuussa, niin kannattaa ehdottomasti testata tämä makoisa Fransmannin sunnuntaibrunssi, sieltä löytyy kaikille kaikkea ja vielä enemmänkin.
Ja näin lämpöisellä säällä voit nauttia brunssista terassilla. Rakastan brunsseja, kiireettömyyttä ja sitä, että ruokaa voi santsata santsaamisen perästä. Vähän suolaista, hieman makeaa, ihanaa yhdistelmää.
Jos minulta kysytään, mikä on lempiruokasi?
Se on brunssi!
Ravintola Fransmanni tarjoilee brunssia sunnuntaisin klo 12-15.
Itäranta 1
80100 Joensuu
Brunssiin kuuluu lasillinen kuohuviiniä (Contarini Valse 11% 8cl tai alkoholiton vaihtoehto)
