Muutto*2

Muuttoa.

Kuinka paljon ihminen voikaan omistaa tavaraa? Paljon. Liikaakin. Onneksi aina voi lahjoittaa. 

Tänään on vuorossa mieheni liikkeen muutto.

Ei mitään kevyttä hommaa.

Ei ole muuta sanottavaa.

 

Cést La Vie

Tänään on rankka päivä. Muutokuorma Helsinkiin ja heti takaisin. 

Onneksi matkaseura on mitä parhainta.

Vien ystävättäreni lentoasemalle ja matkamme jatkuu rakkaan äitini kanssa. Perjantaina mieheni firman tyhjennys ja vielä myöhällä kohti Helsinkiä.

Kunhan pääsen elävänä lauantaina aamuyöstä Helsinkiin, niin huokaisen syvään.

Olen ollut viime aikoina rohkea ja ottanut ensimmäisiä uusia askeleita. Haluan näyttää esimerkkiä ja olen juuri sitä, mitä haluan, kaipaan tai toivon. Jos toinen ei osaa kunnioittaa minua tällaisena kuin olen , niin annan olla ja elän elämääni. Jos toinen ei osaa ottaa tunteitani vastaan, siirryn itse eteenpäin. Se äkäisin ihminen kaipaa yleensä eniten huomiota, halauksia ja rakkautta.

 On aika päivittää kesäloman lopuksi myös henkilökohtainen Facebook uudelle ajanjaksolle muun elämän myötä. En tunne kaikkia nykyisiä fbkavereitani tarpeeksi hyvin, vaikken kaikkia kaveripyyntöjä hyväksykään. On ollut mukava kulkea mukananne sosiaalisenmedian polkua. Polut risteävät yleensä aina, nyt olen risteyskohdassa ja uuden edessä melkein jokaisessa asiassa. Elämä ei voi aina jatkua samanlaisena, nyt on päivitetyn version vuoro. Kuunnella sydäntään, eikä jäädä hokemaan samaa lausetta ja jumimaan. Ei katkeroitua vaan olla kiitollinen juuri omannäköisestä elämästä. Muutos on välillä hyvästä. Toivotan tämän postauksen myötä osalle Teille hyvää jatkoa, vahvoja elämänmakuisia päiviä ja moikataan, kun tavataan!

Koli Relax Spa & Jean S.

Eilen oli tehokkaan rento päivä.

Nautimme entisten työkavereideni kanssa Koli Relax Span rennoista aaloista ja hoidoista,  GrillIt!:n ruoista ja Waskiteltan Jean S. keikasta. Bändi, joka on aina taattua laatua!

Olemme tavanneet entisten työkavereideni kanssa joka vuosi, jopa kahdestikin. Ja aiomme pitää kiinni perinteestä.

Koli Relax Spa oli upea yllätys. Siellä oli erilaisia altaita ja erilaisia suihkuja kera saunoineen. Aivan mielenpainuvin oli suihku, jossa oli neljä oli tomintoa mm. sademetsän sadetoiminto ja Siperian yö. Suihkuista tuli veden lisäksi erilaisia hajusteita, mm. mentholia. Myös musiikkiallas oli upea kokemus. Laittamalla korvasi veteen kuulit jylhiä sointuja. Olimme todella rentoutuneita ollessamme vajaa kolme tuntia kylpylässä ja ruokailu siihen päälle. Lysti maksoi kesäedulla 26e(nomaalihinta 36e). Suosittelen lämpimästi ja kehoitan menemään heti, kun spa aukeaa eli klo 10.

Tänään on vuorossa lisää ystäviä, herkullisia hetkiä ja muuttopuuhia.

Huomenna matkaan ison muuttokuorman kanssa Helsinkiin, mieheni tulee perässä suuremman kuorman kera. Päiväseltään Helsingissä, rankka reissu. Mutta sitten koti on lopullisesti siellä, onni!

I really believe in the joy of life. It's a balance

Vietimme iltaa serkkuni luona.

Paljon hyvää ruokaa.

Meille tilattu soittaja ja upeat soinnut.

Kaunis kesäinen ilta.

Mielettömät muistot.

Tänään pulahdan Koli Relax Span helliin aaltoihin kera entisten työkavereiden.

 
Pari viimeistä päivää ovat olleet ikimuistoisia, kissanpäiviä. Olen saanut tavata auringon, sen valo on siivilöitynyt kauniisti kotimme seinille tanssimaan, olen saanut tavata tärkeimpiä, puhunut politiikasta kurpitsan kasvattamiseen, tanssinut 4 vuoden tauon jälkeen, tavannut yllättäen kauppajonossa blogini lukijoita, antanut matkavinkkejä, syönyt valtavasti hyvää ruokaa, maistellut viinejä ja saanut yllätyslahjoja. Eilen viimeksi, grillimestarin herkulliset tarjoamiset, paljon laulua, torvisoittoa serkun takapihalla ja meille kirjoitettu biisi. Meitä on hemmoteltu valtavasti. Kiitollisuus. Vaikka ulkoilma onkin nyt hautova, mieli on iloinen ja odottava. Aurinko on hävinnyt ja pilvet kaapanneet taivaan kauniin sinen. Aurinko jäi pilvien taakse, olisi väistänyt. Pahus!

Juhlia, valoa ja ystäviä*

On ollut kiire, mutta nyt on ollut juhlia. Ystäviä, cocktailpaloja,viiniä, terassia ja grillausta.

Lomafiilis ja ensi viikolla lopullinen muuttorutistus kodista ja mieheni liikkeestä.

Auringonsuukkoja Teille kaikille!

Kymmenen asiaa...yhtenä iltana paljon jos viiniä jois*

Ette saa vielä tänäänkään Lissabon-postausta. On ollut sen verran haipakkaa, hyvässä mielessä. Kun teen postauksen, niin tykkään, että se on tehty maulla ja ajan kanssa. Matkapostausten tekeminen  vie kaikkein eniten aikaa, koska kuvien valitseminen ja lataaminen vievät paljon aikaa. Mutta lupaan postauksenvielä tämän viikon aikana, kun kiireet hellittävät.

Eilen sain kohdata monta ihanaa ystävää. Olen huomannut, että muuttoni jakaa ihmisiä. Olen saanut huomata ne todelliset ystävät ja ne, jotka puhuvat ja ottavat kontaktia vain silloin, kun tuntuvat hyötyvän ja kun hyötyä ei enää ole, niin muutetaan suuntaa. Uskomattomimpia ovat tyypit,jotka nostavat nokkaansa ja ovat katkeran kateellisia muutostani. Miksi? Jokainen voi elää elämäänsä? Jokainen voi muuttaa! Se vaatii vain järjestelyjä. Aian voi vaihtaa asennetta ja pyrkiä tarkistelemaan tilannettaan edes vähän eri kulmasta. Arvostan oikeaa ystävyyttä, sille löytyy aina aikaa. Yksipuolinen yhteydenpito ei ole mistään kotoisin. Ystävyyttä ei voi pakottaa. Parasta tässä on se, että huomaan ne aidot ihmiset, jotka jäävät vierelleni. Ei ole susia lampaiden vaatteissa. Ethän koskaan asuta sydämessäsi vihaa tai katkeruutta, sillä ne saavat sisäisen hehkusi hiipumaan ja estävät onnellisen tulevaisuutesi!

Tänään on vastaisku ankeudelle, juhlat ja Waskiviikon avajaiset!
Ruma sää, mutta paljon rakkaita ystäviä.
Kiire ei vie elämässä eteenpäin, koska tässä ja nyt tänä viikonloppuna on parasta aikaa nauttia ystävien puheensorinasta ja ihailla kesäillan sävyjä. Jättää tekosyyt roskakoppaan, koska huushollinsa kerkiää siivota seuraavanakin päivänä. Kannattaa tarttua tilaisuuteen, koska milloinkaan ei voi tietää vaikka tapaisi ihmisen viimeisen kerran. On vain tämä hetki, ohikiitävä hetki. Hetki, joka kätkee sisälleen paljon tunteita,uusia muistoja.

Ihmeitä tapahtuu, kun pitää ystäviin yhteyttä.
En ole ihmisenä tarpeeksi valmis. Sellaista päivää ei tulekaan elämässäni, kun olisin jotenkin täydellisen valmis kohtaamaan kaiken elämässäni. Valmiiksi en tule koskaan ja hyväksyn sen. Mutta elämänkokemus, piin kova tahto ja ystävät vievät elämässä eteenpäin! Ymmärrän sen, että minussa on valoni kuin varjonikin, ilman toista ei ole toista. Ystävyys kuolee, jos sille ei anna aikaa. Pelkkä kuuleminen ei riitä, täytyy kuunnella. Olla läsnä. Olen paras mahdollinen minä ja juuri siksi,että minulle on jäänyt elämäni varrella oikeita ystäviä, joita olen saanut tavata jo tänä kesänä ja vielä ensi viikonloppunakin. 

Kiitollisuus on elämäntapa. Arvostan sydämestäni aidon rehellisiä ihmisiä ja oikeita ystäviä. Sinun ei tarvitse esittää mitään siksi, että joku pitäisi sinua silloin parempana. Sinun ei tarvitse kelvata kellekään toisenlaisena, hyväksy itsesi! Nämä asiat saavuttaa itsetutkiskelun, pysähtymisen ja chillimmän elämisen kautta.Sinä olet avain omaan elämääsi. Ja sinulla on oman onnesi avaimet omissa kätösissäsi. Ystävyys. Se on avain parempaan elämään. Poks ja skål!

Vein eilen haudoille kuunliljoja. Minulta jäi pari ylimääräistä kaunokaista. Päätin istuttaa ne pienen tytön haudalle,jota kukaan ei hoida. En tunne pienokaista saatikka hänen sukuaan. Mutta sain hyvän mielen. Joskus kulkiessani hautausmaalla, jos huomaan sammuneen kynttilän, jossa olisi vielä paloaikaa, niin sytytän sen uudelleen. Pieni teko, mutta hyvä mieli. Ystävällisiä tekoja ja ajatuksia.

Kuva

Kuva

Laiskat terveiset*

Oon laiska lomalainen enkä jaksanut eilen alkaa tekemään Lissabon-postausta. Kerrankin oli niin kaunis kesäilta, ei sadetta! Vietin sen ystävän kanssa ulkoillen ja nauttien kerrankin kesästä.

 Niin, ja sekin tanssahteluttaa, koska varaamme tällä viikolla syyslomamatkan. Olen palellut sen verran tänä kesänä Suomessa, että haluan kohdata syyslomalla taas valoisuutta, jopa auringon. Jokaisella sadepilvellä on hopeareunukset, joo-o, niin täytyisi uskoa. Mutta iloa on sekin, kun avaa kotioven ja kasvoille lehahtaa oman kodin lämpö ja tuoksu sekä kisujen rakastava huomaathan minut tervehdys-naukaisu.

Eilen oli yllättävän paljon ystävällisiä ihmisiä liikenteessä, mutta myös niitä juntteja, joiden nenä vetää ylöspäin. Sellaisessa hommassa voi rankkasateella kastua vaikkapa sieraimet :D ja pää täyttyy yhä enemmän nesteellä. Jotkut päivät ovat ohuita kuin neuletakki ja lentämisenkin esteenä on vain siipien puute. Aurinkohan nousee idästä ja laskee länteen. Mutta sadetta tulee joka ilmansuunnasta. Minun pääni nousee aamulla tyynyltä ja laskee illalla tyynylle. Välillä se on painava kuin lyijypaino, aivan liikaa kaikkea. Onneksi olen oppinut suodattamaan ja olen siinä jo aika velho. Siinä välissä koettaa tehdä parhaansa. Olisi typerää, jos mikään ei riittäisi. Minulle riittää joskus puolinainenkin, jää aikaa muuhunkin. Muuten olen ihan kokonainen nainen.

Elämä on melkein yhtä voimallista ja vaihderikas kuin kesäinen Suomen luonto.  Satunnaiset yllättävät kohtaamiset ovat oikein antoisia. Koskaan ei tiedä kenet tapaamme ja millaisia juttuja matkalle osuu. Eilen kohtasin monta ihanaa ihmistä ja sain kokea monta antoisaa keskustelua. Ystäviä, jotka ovat osa uusia, mutta silti niin tuttuja. Ystäviä, jotka jaksavat kuunnella tylsähköjä juttujani ja katsella väsynyttä naamatauluani päivästä toiseen. En voi kuin ihmetellä ja kiittää. Olen siunattu! Kiitos Teille siitä.

 

 Hyväntuulen hyörinää sinunkin päivääsi*

PS. Never be afraid to try something new. Remember, amateurs built the Ark. Professionals built the Titanic ;D

Lissabon, osa I

Lissabon oli upea kokemus. Lämpöä reilu +30 astetta, edullista, superystävällisiä ihmisiä, kaunis kaupunki ja paljon hyvää ruokaa. Onneksi lentokoneeseen mennessä ei punnittu kuin matkalaukut :D

Ostimme lopulta halpojen ostosten jälkeen ylimääräisen matkalaukun.

Juu, alennuksessa oli Desigualia ja muita merkkivaatteita.

Lensimme TAP:illa eli portugalilaisella lentoyhtiöllä Helsingistä Lissaboniin. Aikaiset lennot ja yölennot eivät ole suosiossani, mutta matka meni nopeasti nukkuen, noin 5 tuntia.

Hotelimme Altis Park sijaitsi noin 6 kilometriä keskustasta ja kuljimme väliä metrolla. Metrolla kulkeminen on helppoa ja metrolla pääsee jopa lentokentältä keskustaan. Matka maksaa vain 1,40e. Sama matka taksilla maksoi myös vain vajaa 6 euroa. Päivisin oli helteistä ja illalla puhalsi kylmä tuuli ja lämpömittari näytti vain +15 astetta.

Ainut yllättävä miinuspuoli olivat huumekauppiaat, jotka tarjosivat huumeita meille 8 päivän matkan aikana 20 kertaa. Istuimme syömässä vilkkaan kadun ravintolassa ja tyypit kävelivät ohitse ja tarjosivat huumeita. Järkyttävää! Tällaista ei ole tapahtunut missään muualla maailmassa matkaillessani. Ei ainakaan tällaista, että tarjotaan reilun viikon loman aikana 20 kertaa. Linjamme huumeisiin on jyrkkä EI!

Eräs vanhempi pariskunta ihmetteli samaa asiaa, heille oli tarjottu myös lukuisia kertoja huumeita.

 Tänään saatte kännykkäkameralla ottamiani kuvia ja huomenna järkkärillä ja kamerakännykällä otettuja kuvia. Tykkään kertoa matkan kulusta facebookissa, niin on helpompaa ensin ladata facebookin kuvat tänne ja huomenna sitten "ennen juhlkaisemattomat" kuvat.

Hotellimme lähellä oli Olaias Club, jossa pystyi harrastamaan uinnin lisäksi, squashia ja tennistä. Uima-altaan käyttö kuului hotellin hintaan.

Köysirata on lähellä Vasco da Gaman kauppakeskusta.

 Manner-Euroopan eteläisin kohde,jonne Vasco da Gama luuli aikoinaan maailman päättyvän. Tänne kannattaa pukeutua lämpimästi.

Segway myytävänä kodin elektroniikan-osastolla,3000e.

Kala-peruna-juustopulla. Todella epämiellyttävän makuinen.

 

 

 

Hard Rock Cafe oli yllättävän suosittu ruokailupaikka ja sinne joutui jonottamaan illalla jopa kolme varttia.

Visiteerasimme junalla Estorillissa ja Cascaisissa. Etenkin Cascais oli ihastuttava kylä.

Sintra oli kaunis pieni kylä, mutta en menisi sinne enää toiste.

Siellä oli myös huomattavasti viileämpää kuin Lissabonissa.

Portugalissa korkeuserot ovat suuret ja sen takia siellä voi olla paikoittain jopa 10 asteen lämpötila erot.

Huomenna saatte lisää kuulumisia kuvin Lissabonista.