Ystävän-, penkkari- ja vanhojenpäivä - mansikkapizza ♥

Ihanaa ystävänpäivää ja virtuaalinen halaus blogini lukijoille ♥ 

Torstaina koulullamme juhlittiin penkkareita ja eilen upeita lukion vanhoja. Itse asiassa upeimmat vanhojen tanssit, joissa olen eläissäni ollut, meno oli mukaansa tempaava.

 Sain ystäviltäni eilen ihania lahjoja ja ihania kortteja. Kortteja ja käsinkirjoitettuja kirjeitä on ihana saada, nykyajan luksusta ja harvinaisuutta. Kalenterista onkin hyvä raivata tilaa ystävien tapaamiselle. Jokainen ystävä ja ystävyyssuhde on arvokas ja ainutlaatuinen. Ystävyyssuhde on jokaisen kanssa niin erilainen: yhden kanssa yhdistävä tekijä on samat mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, toisen kanssa kollegiuus, kolmannen kanssa samanlainen elämäntilanne tai ehkä yksinkertaisesti se, että ”ku me ollaan aina oltu ystäviä”. Olen mielestäni onnekas, että voin kutsua useampaa ihmistä ystäväkseni. Ystävyys ei katso ikää, sielunkumppanuus voi kohdata vaikka neljänkymmenen vuoden ikäeron omaaville sieluille.

 Jokainen meistä tarvitsee hyvän ystävän ♥  

Onko ystävyyden mitta juhlimista ja kalliita lahjoja? Vai lounaita kera viinin? Oikea ystävyys ei ole pelkkää lahjomista. Ystävän kanssa voi tehdä mitä vaan. Oikeaan ystävään voin luottaa 200%:sti, hänelle voi olla varauksetta oma itsensä, eikä tarvitse varoa puheitaan. Olen saanut myös ihanan vastuullisen tehtävän, olen kummitäti kahdelle ystäväni lapselle :) 

Joillakin voi olla satoja facebook kavereita, mutta ketkä todellakin soittelevat sinulle, tapaavat sinua ja ketkä oikeasti ajattelevat sinua viikoittain? Onko se julmaa karsia pois ihmisiä tuttavapiiristään? Minusta karsiminen on sallittua. Minulla ystävät ovat laskettavissa yhden käden sormilla, ei se määrä vaan laatu. Kavereita sitten riittääkin enemmän, on ihanaa, että on ihmisiä lähellä, jotka välittävät ja ovat ainutlaatuisen ihania.

Viikko on ollut antoisa. Aurinkokapselit ostettu matkaa varten, dollarit tilattu ja paistettu perjantain kunniaksi mansikka-pinjansiemen-vuohenjuusto-mozzarellapizza sekä muutama muu erikoisuuspizza, rento viikonloppu fiilis! Tänään löydän itseni heti aamusta kuntosalilta ja hiihtämästä. 
Nautinnollista.

Ystävänpäivän mansikka-pinjansiemen-vuohenjuusto-mozzarellapizza

Pizzan pohjataikina

5dl  vehnäjauhoja

hieman rouheisia sämpylähjauhoja

5 dl kädenlämpöistä vettä

loraus siirappia

50g juustoraastetta

5-8 gr hiivaa (juu, eli sellainen pikkuinen nirhama kulmasta :)

loraus oliiviöljyä

10 gr suolaa

ripaus sormisuolaa

Sekoita kulhoon suolasta, öljystä, hiivasta ja parista ruokalusikallisesta lämpimää vettä juokseva seos. Kaada seos ja loput vedet venhäjauhojen sekaan ja sekoita ensin puuhaarukalla ja sitten käsin, kunnes taikina ei enää tartu sormiin. Kaada taikina sitten leivinpöydälle ja vaivaa siitä joustava.

Anna taikinan kehkeytyä jääkaapissa noin 3 tuntia (tai huoneenlämmössä pari tuntia). Kaulitse pallerot ohuiksi ympyröiksi. Voitele pizzan reunat oliviiöljyllä. 

Levitä paahdettusipuli Crema Fraichea ohuesti pizzapohjaan, päälle hieman tulista ketsuppia ja levitä pohjalle tasaisesti. Päälle lado erilaisia juustoja, kuten vuohenjuustoa, mozzarellaa, Texmex-juustoraastetta, Koskenlaskija-juustoja. Paista pizza 225 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Kun pizza on hieman jäähtynyt laita päälle rucolaa, mansikoita ja metsämarja balsamicoa.

Taivaallista!

Tästä linkistä pääset sanomalehti Karjalaisen sivuille ihastelemaan lisää lukiomme pukuloistoa.

Mun pukusuosikit, kaksi turkoosia pukua.

 Turkoosissa puvussa oli aivan upea selkämys.

Sydämellistä päivää kaikille sydämellisille ja sydämettömille ♥