Oodi Zen-tilalle*

"Älä kadehdi niiden iloja, joiden suruja et tunne. "

Elämämme ensi-ilta on kokonaan sellainen millaisen siitä itse teemme, älkäämme jääkö sivuosaan vaan olkaamme oman elämämme päähenkilöitä!

Tänään löydän ennen töitä itseni kuntosalilta. Saattaahan se taas alkuun ola opettelua herätä aikaisin ja treenata. Tavoitteena on karistaa -7 kiloa ja sehän lähtee. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta. Monipuolista liikuntaa, lepoa, paljon vettä ja vichyä sekä hyvää ruokaa. Hyvän olon saavuttaminen ei ole rakettitiedettä. 

Onneksi minulla on kaksi ihanaa kisua, joiden kanssa voidaan ottaa rennosti. Olen oppinut kissamaisesta elämästä aikalailla viimeisen neljän vuoden aikana. Aina täytyy löytyä edes pieni hetki rentoutumiselle. Parasta on päikkärit omien karvakamujen kanssa. Sellainen oman elämän Zen-tila. Tasapaino kaikessa tekemisessä. Anna itsellesi uusia mahdollisuuksia ja ärsykkeitä, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tunnista oma urautumisesi ja ala toimia toisin. Se tunne, kun tuntee oppivansa uusia juttuja ja edustyvänsä. Ethän sinäkään halua urautua vuosikymmeniksi samoihin kaavoihin? Elämä on nyt!

Hyvinvointi nousee siitä, että tekeminen tuottaa tuloksia, jotka käyvät yksiin oman arvomaailman kanssa. Kirjoita ylös kaikki se, mitä sinun pitää huomenna tehdä ja mieti, onko kaikki kirjaamasi oikeasti tärkeää. Jos vain suinkin tohdit, ruksaa listalta yli niin paljon kuin mahdollista. Älä elä "sitku-elämää", koska se stressaa ja on usein pelkkää suorittamista. Samalla kun antaa aivoille luvan levätä, antaa itselleen mahdollisuuden olla tässä hetkessä, elää elämää. Hallitse mieltäsi, älä painoasi.

Maailma on rajaton.

Koe. Usko. Näe. Ole kiitollinen. Tunne ja hengitä syvään.

 Oodi Zen-tilalle.

Tähtiä, tuoksuja ja kevätunelmia*

Palmusunnuntain ajatuksia*

Olen oppinut omasta hyvinvoinnista huolehtimisen, joka meinaa arjen kiireissä jäädä aika vähälle huomiolle. Sitä jaksaa paremmin, kun huomioi itsensä kiireiden keskellä. Talven kuivuudesta kärsivä iho ei pistä pahitteeksi yhtä ylimääräistä kuorintaa ja rasvausta. Eikä haitaksi ole illalla ehty rentouttava jalkakylpykään.

Ei näkynyt eilen virpojia näkynyt, pah! Onpahan enemmän suklaamunasia syötävänä ja jos syön nuo kaikki suklaamunaset niin olen seuraavan vuoden todella tuore ja terve :D

Jämäruokaa.

Paistettuja perunoita ja makkaraa kera yrttien. Viikuna-halloumisalaattia kera dippien ja pekoniin käärittyjä päärynäviipaleita.

Aamiaispiirakka

4kpl lehti- tai voitaikinalevyjä

1prk mausteista ranskankermaa

1pussi valkosipulipekonia

4 kananmunaa

keltasipulia pieneksi pilkottuna

mozzarellajuustoa pieninä slaisseina

ripaus rouhittua mustapippuria

Päälle punaista paprikaa ja ruohosipulia

Sulata taikina. Kauli taikina suuremmaksi, noin 28 x 38 cm:n levyksi. Nosta levy kaulimen avulla leivinpaperoidulle uunipellille. Pistele pohjaan reikiä haarukalla. Levitä taikinapohjalle ranskankerma.

Paloittele pekoni pieniksi paloiksi ja paahda kuumalla pannulla rapeaksi. Levitä pekonisilppu piirakan päälle. Riko pinnalle munat niin, että keltuaiset jäävät ehjiksi. Mausta ripauksella pippuria.

Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla noin 25 minuuttia. Hienonna paprika ja ripottele piirakan päälle. Koristele rucolalla.

Minirentoutus*

Piipahdin eilen naapurikaupungissa veljeni luona. Kävimme päivään aikaan syömässä ja  nautiskelemassa pari juomaa Torerossa ja Fransmanissa.

Päivä oli erilainen, kiireetön ja kerrassaan mukava :)

Tulevien matkojen suunnittelua.

Ilta meni lepäillessä, nautin tällaisesta minilomaviikonlopusta.
Voi olla vaan ja kerätä voimia uutta työ-ja kuntoiluviikkoa varten.
Maanantai-aamuna kello soi klo 5.50 kuntosalille.
Herääminen ei ole helppoa,ollaan vielä kesäajassakin.
Mutta lujalla tahdolla mennään eteenpäin ja kevään ihanalla valoisuudella.

 Blinit ja Creme Brulee kera lakkojen ja mustikoiden.

 Ihailin Heljä Liukko-Sundströmin kauniita seinälaattoja ja kannua.

Suunnittelimme tapaavamme seuraavan kerran isommalla porukalla toukokuussa Dannyn tahtiin.

Olen kerran aiemmin nähnyt Dannyn livenä.

Lauantai - ei sen suurempia suunnitelmia!

Lauantai. Visiteeraus naapurikaupungissa veljen luona. Hyvää ruokaa ja pikarillinen skumppaa.
Kirjakauppa ostoksia.

Ei mitään suurempia suunnitelmia.

Kotoilua ja uusi kirja.
Kuukauden takaisen Panaman matkan kuvien selailua ja syyslomamatkan suunnittelua.
Matkailu antaa voimia, avaa uusia näkökulmia ja ovia elämään.
Elämä soljuu eteenpäin, on aikaa hengähtää.
On aika haaveilla.
On aika toteuttaa haaveensa.
Haaveen toteutuminen antaa voimia.
Anna mielikuvituksen viedä mennessään.

Kun elää hetkessä, ei jumiudu elämään  sitku-elämää.
On aika kysyä itseltään, " Entäpä, jos kaikki onkin ihan hyvin juuri nyt?"
Aika luottaa tulevaan, asioilla on aina tapana järjestyä.
Kun ei liikaa kuluta energiaansa etukäteen murehtimalla, niin huomaa elämän hienouden.

Käsillä on näköiseni viikonloppu kera rakkaiden.
Maanantaina alkaa kuntosalikuuri ja treenaaminen, kohti parempaa oloa.
Lempeän voimallista treenaamista.
Jos joku aamu haluan nukkua pidempään enkä mennä salille, niin silloin nukun hyvällä omallatunnolla.
Olen lujan lempeä, se antaa voimia. Hallitsen itse omaa elämääni.
Kokonaisvaltaista hyvää oloa.

Kierrätys huipussaan ja sademetsät ovat muutaman kymmenen kilometrin päässä.

Kuva

Kuva

Vietä sinäkin ihanan lämpöinen lauantai*
Ps. Kohta arvotaan jotain oikein kivaa!

To do - Relax!

Eilen söin suuren määrän kakkua ystäväni synttäreillä. Nukuin kolmen tunnin päikkärit. Tänään vietän aikaa jälki-istuntovalvojana, sytytän kynttilät rakkaille. Viikonloppuna istumme kaupungin viileässä syleilyssä. Paljon unta, ulkoilua ja leipomista Nautin joutenolosta. Ruma sää, mutta rakkaat ystävät. Ensi viikolla taas skarppaan, menen aamuisin kukonlaulun aikaan kuntosalille. Jos saisi taas kiinni kesäkunnosta ja treeni-innosta. Treenaaminen saa aikaan valtavan hyvän olotilan, jota taas tavoittelen. Lepo on tehnyt hyvää, olen levännyt ja haaveillut. Olen huomannut, että haaveista on tullut totta, osittain. Haaveilu siis kannattaa. Töissä käyminenkään ei ole ollut raskasta, olen keskittynyt olennaiseen. En tee asioita pakolla. Teen niitä sydämellä. Välillä on hyvä havahtua miettimään ympäröivää maailmaa ja itseään. Sitä kuinka hyvin asiat usein ovatkaan.

En halua hukata tätä päivää odottamalla liikaa huomista. Tarraudun sekuntiviisariin ja elän tässä hetkessä. Näin vanhaksi on pitänyt elää, että olen oppinut rentoutumaan kiireenkin keskellä, se antaa lisävoimia arkeen. Sitä, kun  helposti jumiuttuu odottamaan työpäivän päättymistä, viikonloppua tai mitä tahansa. 

Mukavan keväisen viikonlopun to do-lista;

1. Tehkää hyvää ruokaa,

2. Suunnittele kesämenoja ja -matkoja!

3. Hae kotiin kimppu tuoreita tulppaaneita,

4. Nauti keväisestä säästä ystävien kanssa,

5. Aloita aamu itsetehdyllä raikkaalla smoothiella,

6. Ota esiin kevätvaatteita. Älä ryntää ensimmäisenä vaatekauppaan ostoksille,

7. Juo talven viimeinen virallinen (minttu)kaakao,

8. Järjestä kevät- ja kenkäkokoelmasi siistiksi riviksi,

9. Nauti auringosta ja lueskele parvekkeella/terassilla,

10. Nauti kevään eka jäätelö ulkona, säätäkin uhmaten!

Kevät on saapunut, jos pystyt nauttimaan jätskin ulkona :D

Kuvat

Spring is when you feel like whistling even with a shoe full of slush*

Keväinen aurinko, lumivuoret, hennon ohuet keväiset ajatukset ja päikkärit. Jospa kevät kuulisi kaipaukseni päiväunien aikaan ja kiiruhtaisi tuomaan piakkoin balleriinakelit.

Kevät tuo tullessaan myös kesäkissaongelman. Kisut, jotka otetaan suuren innostuksen vallassa ja luvataan huolehtia kisusta, mutta lopulta päätyvät kesäkisuiksi, kodittomiksi. Eihän ihmislapsiakaan hylätä (ei ainakaan pitäisi), kun heihin kyllästyy tai kun kesä kääntyy syksyksi. 

Kävimme eilen illalla ihailemassa pieniä ja hieman suurempiakin kisuja.

Kasvattaja on järkevä ja vaatii tiettyä rahasummaa aikanaan luovutusikäisistä kissanpennuista. Eihän kukaan kasvattaja halua, että kisu otetaan hetken mielijohteesta ja pahinta, jos kisu päätyisi kesäkisuksi. Kun päättää ottaa karvaisen ystävän täytyy olla tietoinen myös eläinlääkärikuluista, koska ystövä täytyy madotuttaa ja rokotuttaa joka vuosi. Emmehän mekään jää vaivojemme kanssa kotiin vaan suuntaamme usein vaivojen takia lääkäriin. Karvakamun rakkaus ja ystävyys on jotain sellaista jota ei koskaan voi rakentaa ihmisen kanssa. Se täytyy kokea. Jokainen elävä olento on tärkeä ja heistä tulee huolehtia. Pienen kissan rakkaus on suuri asia.

Tervetuloa uudet ja vanhat lukijat ♥ - ajatuksia yhteistyöstä & talvikeväästä*

Blogini on nyt myös Facebookissa.

Olen löytänyt blogin myötä ihmisiä, olen kiitollinen teistä kaikista ♥

Kaikki ei aina ole sattumaa.

Jos jokin matkayhtiö tai muu taho haluaa tehdä blogini kanssa yhteistyötä, niin ota rohkeasti yhteyttä (olen valmis matkaamaan mitä erikoisempiin maihin ja tutustumaan uusiin kulttuureihin, olen valmis tekemään elämässäni uusia juttuja, menemään vaikka rasvaimuun) , satukoo79@gmail.com.
Olen tehnyt aiemmin useiden yritysten kanssa yhteistyötä ja niiden hedelmänä on syntynyt usein paljon uusia asiakkuuksia ja ideoita.

*

Olen jotenkin lopenuupunut tähän talveen ja ilmassa onkin taas väkeviä talven merkkejä, lunta on tullut vuorokaudessa taas muutama kymmenen senttiä, viime iskee ulkoillessa poskiin ja väsymys painaa hartioita. Tässä vaiheessa vuotta tarvitaan sitkeyttä. Onneksi kaapeissa kummittelee vielä joulusuklaita. Olen taipuvainen kaamosväsymykseen, täällä kaukana kun vielä asustelen. Tällainen sää laittaa mietteliääksi. Kesään on aikaa vielä reilu kaksi kuukautta ja oikein lämpöiseen kesään tällä leveyspiirillä ei voi koskaan luottaa. Mutta joo, kun se kevät nyt tulisi, niin voisi se kesäkin ehkä kaivautua hankien alta ennen kuin kesäloma aikanaan loppuu. Olen huolestunut, kevät on jumissa!  Salaa haaveilen jo siitä hetkestä, kun istun rannalla piknikin äärellä, aurinko lämmittää taustalla, vesi liplattaa kesän onnea, käsissä kirja, sielussa kiireettömyys ja pikarillinen mansikkasmoothieta.

Mutta leikitään vielä sitten talvea samoissa maisemissa, lasketaan pulkalla mäkeä, nuollaan kintaista lumikokkareet :D, lasketaan mäkea ylös takaisin ja uudestaan alas.

Niin kauan, että posket hehkuvat punaisina, nautitaan lämpöistä mehua ja retkieväät.

Kotiin illalla tähtien loistaessa,  mutta lumen valaisemassa illassa,

raukeina ajatukset raikastuneina ja talviunisina.

Kuiskaan hennosti talvelle keväällä, että "kiitos taas kerran".

Osaan arvostaa kevättä ja kesää, niiden taianomaista ihanuutta.

Meistä ei koskaan tule talven kanssa bestiksiä, mutta hyväksyn erilaisuuden.

Takatalvi vetää ilmeen vakavaksi.