Ihailin eilen olkkaristamme pitkän tovin kauniin punertavaa horisonttia. Talven helmihetkiä.
Kun pysähtyy hetkeen ja hellittää, huomaa ympäristössään uskomattoman kauniita, mutta niin nopeasti katoavia hetkiä. Katsoin puhelintani ohimennen. Olin unohtanut puhelimen äänettömälle töiden jälkeen. Oli tullut muutama puhelu, mutta joskus on vaan hyvä olla itsekseen. Taidan unohtaa toistekin. Saan enemmän aikaiseksi tehtyä kotihommia. Relata. Saan olla töissä välillä ylisosiaalinen.
Eilen sain HYPOXI kuurin päätökseen tältä erää. Palaan HYPOXIn pariin vielä kevään aikana. Sain erittäin hyviä tuloksia vaikka onkin ollut aikamoisia mutkia matkassa. Suuria lääkemääriä, lääkkeitä, jotka sitovat nestettä kehoon ja kovia kipuja. Oltiin HYPOXI valmentajan kanssa enemmän kuin tyytyväisiä. Tästä on hyvä jatkaa. Huippufiilis ja mikä olotila. Oon pienentynyt matkan varrella jo lähes 25cm. Viidessä viikossa oon pudottanut painoa 5,4kg. HYPOXista teen oman postauksen loman jälkeen.
Matkallekin on pakattu treenikamat mukaan. Matkalaukun pakkaaminen on aina yhtä taistelua, etenkin kun kohteessa ei ole pelkkää hellettä. Olen tosi kova ikävöimään ja itkin taas hieman ennen lähtöä. Joka kerta matkalle lähtö on vaan vaikeampaa. Kunpa voisin ottaa kaikki rakkaani aina mukaan matkoilleni.
Tänään illalla olen taivaalla kohti uutta seikkailua.
Siitä enemmän huomenna :)
Muista seurata seikkailuani maailmalla:
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.