Aamupilvillä kultareunat, viljapelto säkenöi. Pieni aamulenkki vaikka köhä vielä piinaakin, illalla BeAlivella energisoivat treenit.
Toivon, että mulla olisi siivet ja enemmän aikaa. Ettei unohtaisi tärkeitä juttuja, mieluummin kaiken epäolennaisen. Tänään täytyy hieman miettiä toisella aivopuoliskolla vanhempainillan teemaa ja puhetta illaksi. Luotan siihen, että saan päivän aikana intuition, kuten aina ennenkin "pakon edessä" . Olen pyrkinyt vähentämään kiirettä ja sinkoilua sinne ja tänne. Siinä hajottaa vain itseään, aivan liikaa.
Mulla on muutama strategia elämässäni, joiden avulla suoriudun suurimmista osista asioita. Käytän suunnitteluun vähemmän aikaa kuin itse tekemiseen. Huomasin jossain vaiheessa, että jos suunnittelussa lähtee hifistelemään, jää itse toteutus usein puolitiehen. Teen yleensä vaikeammat asiat ensin, sitten on enemmän varaa todelliseen luovuuteen.
Viime aikoina on ollut paljon kaikkea.
Mutta jaksanhan minä, onhan mulla aurinko ja kasapäin appelsiinia ostettuna kaupasta sekä kirkkaat ajatukset.
Nyt tuulet puhaltavat varsin pehmeästi ja lupaavasti, ja paljon merkkejä, hiljaisia kuiskauksia on ilmassa.
On myös olotila, jossa ajatukset vaeltavat saamatta tarttumispintaa, löytämättä pysähdyspaikkaa. Älä myöskään aliarvioi positiivisen ajattelutavan voimaa! Olen varsin onnekas tästä ihanasta viikosta hyvässä seurassa, kauniista miljööstä ja siitä, että saan asua upeassa pääkaupungissamme, jota rakastan aina vain enemmän.
Vaihdan illalla töiden jälkeen sohvan nurkasta toiseen, iltapalan kautta kirjapinolle ja takaisin. Kuunnella loppukesän viimeisiä ääniä ja tunnelmoida, syödä mansikoita. Ottaa päikkärit ja pitää lettukestit!
Supersuloista keskiviikkoa kaikille ♥
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.