torstai 11. helmikuuta 2016

Matalapainetta ja ajoittaista auringonpaistetta*




On ollut matalapainetta, stressiä ja väsymystä, orastavaa flunssaa sekä pari viikkoa kestänyt toispuoleinen pääsärky. Edistystä viime vuoteen on se, etten ole sairastanut kuluvan lukuvuoden aikana kuin yhden poskiontelotulehduksen. Olen viime aikoina miettinyt, että uskoisinko ajatukseen, jonka mukaan paskan määrä on ihmisten elämässä ihan vakio. Että me kaikki saamme loppujen lopuksi yhtä paljon hyvää ja yhtä paljon huonoa. Ne vain tulevat eteemme elämän eri hetkinä, erimittaisissa pätkissä ja eri olomuodoissa. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen kuin miltä se kuulostaa. Melankolia ruokkii luovuutta ja haastaa tekemään tutkimusmatkoja pintaa syvemmälle. Näin sanovat suuret taitelijatkin. Varmaan myös pienet.


Millainenkohan on naapurimaan Victoria, kun sitä oikein pännii? :D





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Positiivinen kommenttisi ilahduttaa aina, kiitos! ♥