Kera ystävän Puolassa ♥

Paljon on nähty, Krakova on kaunis ja Auschwitz-Birkenau puhuttelevan järkyttävä käyntikohde. Mietin sitä, että miltä on tuntunut siellä olevan kuvan naisesta, joka pitää kahta lasta kädestä kiinni, jonossa kohti kaasusuihkuja? Kohde on sellainen, jossa jokaisen tulisi käydä kerran elämässään. Siellä tehtiin se tehokkain tappaminen zyklon b-kaasulla ja sitten poltettiin ihmiset uuneissa taivaan tuuliin. Järkyttävää! Aavemainen paikka. Auschwitz-Birkenaussa on virallisen arvion mukaan murhattu 1, 5 miljoonaa ihmistä, muttatoiset arviot sanoavat,että viisi miljoonaa ihmistä.

Puola on tunnettu edullisena maana, ystävällisiä ihmisiä ja lomamoodi.

Olemme viettäneet ystäväni Riikan kanssa pitkästä aikaa tyttöjen aikaa ja meillä on ollut hauskaa,kuten tulevista lomakuvistakin voi nähdä. Kävimme viimeksi yhdessä matkalla kolme vuotta sitten Riiassa. Välillä on hyvä viettää ystäviensä kanssa yhteistä aikaa ilman suurempia kiireitä. Ystävyys kuihtuu ilman yhteydenpitoa.
Mutta lopulta huomaat, että lähellesi jäävät kaikkein tärkeimmät.
Ne, jotka oikeasti haluavat olla ystäviäsi.
Ystävyys on molemmin puolista yhteydenpitoa, ei aina samistelua. Mielipide-erot ovat rikkaus. 

Aina on aikaa hyville ystäville kuten kuntoilullekin.
En pidä siitä, että ystävyys on yksipuolista ja toinen juoksee paikasta toiseen ja toinen vain odottaa toisen tulevan luokseen.
On kamalaa ajatellakin, ettei kaikilla ole kavereita, saatikka ystäviä.Ystävät tuovat elämään niin paljon. On mukava tehdä yhteisiä muistoja, niitä on hauska muistella vuosienkin kuluttua.

 Minun ystäväpiirini on muuttunut viimeisen 5 vuoden aikana. Minulla on paljon kavereita, mutta tosiystäviä hyvin vähän. Osa on jäänyt ruuhkavuosien jalkoihin. Harmillisesti. Mutta ei sitä tarvitse suurta ihmisjoukkoa ympärilleen, tärkeintä on, että ne kaikkein tärkeimmät ovat lähellämme ♥

Lämpöä, pari tuoppia olutta, ystävällisyyttä ja hyvää mieltä!

”Those were the days my friend We thought they’d never end We’d sing and dance forever and a day We’d live the life we choose We’d fight and never lose Those were the days, oh yes those were the days”