Kävelen kevyesti tähtiin päin*

Seisoin päivällä auringonpaisteessa puun alla citypupun kanssa. Citypupulla oli ymmärtäväinen katse, sekään ei kaipaa lunta eikä muuta turhaa pieneen elämäänsä. Puuta ja sen koukkusormis ei palella tummuus eikä se kaipaa lumista huntua ylleen. Kaikki ylimääräinen kuormittaa liikaa. Olen muuten kerran syönyt pupupaistia, teki mieli jänistää.

Ihailin illalla kaupungilla valoja uutukainen kenkälaatikko kädessäni. Meillä luulisi asuvan tuhatjalkaisen kenkämäärän perusteella. Kotiin oli mukava palata, kun jätin muutaman valon päälle lähtiessämme kotoa. Astuin marrastuulen syleilystä kodin hiljaiseen kehräävään syliin. Ilta, jolloin voin suunnitella ensi vuoden tulevia matkoja ja lukea matkalehtiä. Lentää ajatuksen siivin lämpöiseen ja ottaa viltin alla iltatorkut. Luksusta. Kotona.

Ostin Eccolta saapikkaat siis ihan korolliset. Tätä ihmettä ei ole nähty ja kuultu sitten viimeiseen viiteen vuoteen, Olen nimittäin ollut vannoutunut matalapohjaisten kenkien käyttäjä, mutta nyt alkoi tuntumaan siltä, että löydettyäni jalalleni s0pivat korolliset kengät voisin hankkiakin sellaiset. Ja eilen se oli sitten menoa. Kengissä on korkoakin 7cm verran, mutta paksun kannan asiosta kengät ovat todella hyvät kävellä, ei purista eikä ahdista mistään suunnasta. Jos elämä ajoittain ahdistaakin, niin kengät eivät ainakaan ahdista jalkaa.