Messuilua, ja kuoleman hauskoja juttuja*

Pääsin bloggaripassilla tutustumaan Ruoka-, viini- ja kirjamessuille. Piipahdin messuilla kahtena päivänä, lauantaina ja sunnuntaina. Lauantaina oli aivan liikaa porukkaa ja sunnuntaina iltapäivästä messualueella oli paljon enemmän tilaa liikkua. Mukaani tarttui espanjalaisia makkaroita, erilaisia juustoja ja kirjoja. Kirjoja hankin ainakin kymmenen, joululahjoja ja lahjuksia itselleni. Suosittelen visiteeraamaan näillä messuilla ensi vuonna, siellä on sielun ja ruumiin ravintoa.

Paljon maistiaisia, hyvä paikka tavata ystäviä ja laadukkaita juomia.

*

Miten voikaan olla hiljaista, miten niin lämmintä ja kauniit lehtevät kadut, miten monta voikaan olla suruun pakahtumisen kyyneltä maailmassa. Olisi niin paljon tekemistä tai paljon ja paljon...Olen saamattomien ihmisten ylipäällikkö, mutta olen nyt laiska ja relaan. Vietin kaksi tuntia Marimekon Outlet myymälässä. Löysin elämäni mekon. Alesta. Pikkujoulut, täältä tullaan. On varmaan syntiä katsoa televisiota, viettää aikaa kaupungilla, kirjoitella blogiaan, kuunnella musiikkia, lekotella, kun asuntomme hukkuu pölyyn. Siihen auttaa se, kun sulkee silmänsä ja miettii, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Laitan valoja vähemmälle ja tunnelmavalaistuksen päälle, ei näe sekamelskaa .

Kyllähän se arkkukin/uurnakin sitten aikanaan pölyyntyy, ei sitä kukaan tule siivoamaan ja silti siellä on pakko viettää aika pitkä aika, vaikka enhän minä tarkalleen tiedä, kauanko se ruumis/tuhka maatuu. Onneksi sielu ei jää hengaamaan arkkuun. Tämähän on sitten varmaa tietoa :D Toivottavasti mietin kyseistä asiaa kohdallani vasta 20 vuoden kuluttua.

Onneksi tiet eivät ole vielä jäässä ja ei tarvitse pelätä liukastumista ja luiden murtumista. Kunpa saisin elää vähälumisen talven, mutta onneksi valaistus on kohdillaan.

Lämmintä ja kotielämää.

Ehkä Tarmo tulee kylään vielä tällä viikolla ja lähden kevyelle lenkille ja tartun imurin varteen. Eihän penisilliiniäkään olisi keksitty, jollei laboratorio olisi ollut likainen :D

Sotku luo uutta ja uusia ajatuksia.

Hallittukaaos.

Västerbottenin juusto oli niin herkkua, että ostin sitä lopulta kaksi kimpaletta.

 Myös presidenttimme oli kirjamessuilla.

 Madagaskarin vanilja lakritsit ovat todella herkullisia.

 Jäin miettimään yllä olevaa klassista raitamekkoa. Hankin alla olevan mekon. 

Ostin neljä vuotta sitten samantyyppisen Marimekon mekon ja pidin sitä niin paljon, että siitä lähti värit. Jälleen kohtasin samalla kuosilla olevan mekon ja se oli menoa!

Kuva